Uuden kierroksen odottajat

elaffy

elaffy

Foorumin legenda
Kesäkuunmammat 2015
Syysmammat 2017
Osalla on ensimmäinen raskaus ja kaikki uusi ja ihana vielä edessä. Monella näytti kuitenkin lapsia jo olevan kotona ennestään, jolloin raskaus ja synnytys tuovat mukanaan uudenlaisen vauva-arjen ja ehkä uusia ongelmia ja muutoksia, kun kotona on jo isompia sisaruksia? Miten äidin syli riittää kaikille tai miten sujuu raskaus, kun kotona on taapero, jonka perässä pitää juosta?

Minä koen olevani niin sanotusti jännän äärellä näin toisella kierroksella. Kotoa löytyy kaksi lasta ennestään. Tytöillä on keskenään vain 1h ikäeroa ja ovat noin 2v3kk, kun äidin mukana sairaalasta pitäisi kotiutua vauva. Tytöt ovat koko elämänsä joutuneet jakamaan kaiken. Äidin, isän, lelut jne. Vaikka lapsia on kaksi, ovat he täysin saman ikäisinä ja hyvin samanlaisessa kehitysvaiheessa kuin yksi yksikkö, jonka kanssa tehdään samat hoitotoimet samaan aikaan. Tämä on luonut omia haasteitaan vauvavuoden aikana, mutta nyt kaksoset tuntuvat jo menevän vähän omalla painollaan ja kaksi lasta siinä, missä yksikin. :D

Jos ja toivottavasti kun tähän yhtälöön tuodaan mukaan vauva, jolla ei ole mitään rytmiä, joka ei osaa odottaa, on täysin riippuvainen aikuisten huolenpidosta, vie paljon äidin aikaa ollen rinnalla ja syrjäyttää kaksi edellistä lasta ainokaisten paikaltaan, voi tiedossa olla ongelmia ja taantuneita uhmaavia taaperoita. Pimeyden kätyreitä siis.. käytännön järjestelyt loksahtavat varmasti paikoilleen, kun arki tulee vastaan, mutta tietysti uusi elämäntilanne ja uudenlainen äitiys aiheuttavat nyt jo mietintöjä ja päänraaputusta. Myös huolta ja pelkoa.

Toinen minua mietityttävä käytännön asia on liikkuminen paikasta A paikkaan B. Meillä on jo tuplarattaat käytössä, eikä tuon ikäisille lapsille enää kolmostenrattaita aleta hankkimaan. Onnistuuko liinailu vauvan kanssa ja isommat rattaissa vai pysyisikö jo jompikumpi seisomalaudalla.. liikumme kävellen paljon ja haluan sen olevan helppoa ja miellyttävää, jotta kynnys kotoa lähtemiselle olisi mahdollisimman matala, kuten se on tähänkin asti ollut. Autona on jo seitsenpaikkainen tila-auto, mutta mies suunnittelee pikkubussia.. :D Ehkä joku järkevä kuljetusjärjestys keksitään kahdelle isolle turvaistuimelle ja kaukalolle + tuplarattaille, koiralle, kahdelle aikuiselle ja kaikille tavaroille. Asiat tärkeysjärjestykseen, jos meidän suurin huoli on auto! :D

Tietysti myös mietityttää raskaus, kun kotona on kaksi täystuhoa. Viime raskaudessa olin melko huonossa kunnossa ja liikkuminen lopussa lähes mahdotonta. Toki odotin kahta.. Miten pysyn kahden pienen joka paikkaan ehtivän lapsen perässä? Aidatut leikkipuistot ovat nyt jo kova juttu, eikä tämä tyttöjen vauhti ainakaan ole tästä hiipumassa.

Kokeneet konkarit, jakakaa arjen pelastukset ja parhaat vinkkinne! Muut oppikaamme! :) Toki jokainen saa jakaa omia mietteitään ja ajatuksiaan, mitä uudestaan äidiksi tuleminen herättää. Eikä esikoisen odottajiltakaan tänne kiellettyä ole tulla turisemaan.. :)
 
mä odotan tosi paljon tällä kertaa vauva-aikaa, koska kahden ensimmäisen kanssa se meni niin huomaamatta ohi. Exä ei pahemmin auttanut mua muksujen kanssa, olin todella väsynyt ja hoidin kaiken yksin. Nyt on mies joka varmasti auttaa aivan kaikessa sekä isot (syyskuussa jo 10v sekä melkein 9v) muksut auttamassa. He auttavat nyt jo kaikessa todella paljon. Synnytyksestä kun on niin kauan aikaa että sitä tässä eniten miettii, jaksaako hyvin tällä kertaa. Kun on tätä ylipainoa ja kunto huonohko muutenkin.
Miten muksut, tuleeko mustasukkaiseksi vai meneekö kaikki niin hyvin kuin ajattelenkin.

Huomasin kyllä kahden ekan kanssa että pieni ikäero oli todella hyvä, pienempi oppi kaiken isomman perässä. Ei pahemmin tarvinnut itse opettaa kun oli helppo matkia isosiskoa. Meitä tietysti helpotti sillon se että kuopus alusta asti nukkui tosi hyvin ja oli todella helppo muutenkin. Esikoinen kun on ollut syntymästään asti hyvin vaativa ja itsepäinen sekä huono nukkumaan ja sama jatkuu edelleen.

Uskoisin että kaikki riippuu siitä minkälainen vauva on, jos herättelee paljon ja itkeskelee koko ajan niin kyllä se verottaa todella paljon on siellä kotona sitten 2v vai 10v. Mutta kaikesta selviää ja kyllä ääntä maailmaan mahtuu, aivan varmasti jokaisella meillä arki tulee sujumaan ajan kanssa..itse henk.koht en malta odottaa vauva-arkea, nyt kun sen saa kokea avioliitossa missä on paljon rakkautta ja ollaan muutenkin koko perhe todella tiiviisti yhdessä..aivan varmasti meistä jokainen nauttii vauvanhoidosta ja vauvan kasvun seuraamisesta :Heartred:Heartred


Olikohan tässä mitään järkeä kun tähän aikaan yöstä kirjottelee..mies tuli vasta töistä, enkä osaa nukkua ilman sitä. Aamulla labraan..
 
Minuakin mietityttää, eniten raskausajan jaksaminen ja kakkosen mustasukkaisuus kun vauva syntyy. Hän on niin kiinni minussa ja varsinainen sylivauva vieläkin! On esikoisestakin mustis jos näkee että isoveikka pääsee syliin...
Uskon että suurin apu mustasukkaisuuteen on yksinkertaisesti huomioida kaikkia lapsia ja antaa jokaiselle aikaa yksin molempien vanhempien kanssa. Vanhempien lasten täytyy saada tuntea itsensä edelleen yhtä rakkaiksi ja tärkeiksi vaikka vauva tulikin taloon ♡ Ja isän tuki on varmasti korvaamaton että molemmat vanhemmat tosiaan pääsevät kaikkien lasten kanssa viettämään laatuaikaa. Itse olen henkisesti valmistautunut siihen että tulokkaalla on vähintään koliikki, enpähän ainakaan ylläty jos vaikeuksia ilmenee :D kantoliina ja -reppu tulee varmasti kovaan käyttöön.

Meilläkin on tuplat, vanhemmat lapset ovat vauvan syntyessä 3v7kk ja 2v2kk. Esikoinen varmasti mielellään kävelee tai pyöräilee (jos kesän aikana sen taidon oppii). Uhma vaan on sellainen että nään jo sieluni silmin kuinka hän heittäytyykin kesken kävelylenkin maahan koska haluaa kyytiin ihan vaan siksi että pienemmätkin ovat.. eli varmasti nappaan vauvalle aina kantorepun mukaan varmuudeksi :wink

Opin jo kakkosen vauva-aikana että kamalintahan on uloslähteminen, jos siitä kirkumisesta ja vinkumisesta selviää niin selviää varmasti mistä vaan :D toivon että esikoinen osaisi syksyyn mennessä jo itse pukea ulkovaatteetkin mutta nähtäväksi jää.

Raskausajan vaivoja ajatellen olen jo psyykannut itseäni valmiiksi. En ole huono äiti jos lapset katsovat välillä enemmän lasten ohjelmia että saan levätä, ei ruokaa tarvitse päivittäin alusta loppuun itse valmistaa, ei haittaa vaikka kotona olisikin vähän sotkuisempaa...

Ja lasten perään ehtiminen: baby proof on mielestäni kova juttu! Että lapset pääsevät vain paikkoihin joissa saavat käydä/kaivella. Meillä on ovenkahvoja käännetty, laatikot ja kaapit salvattu jne. Ei tarvitse ihan koko ajan miettiä mitä mahtavat olla puuhaamassa :D
Ja yksi mikä meillä on toiminut hyvin on se että lapsille antaa tekemistä. Ottaa heidät kykyjensä mukaan auttamaan siivouksessa ja järjestelyissä, se tuntuu olevan mukavaa ja auttamisen jälkeen leikkivät tyytyväisesti ainakin hetken keskenään :)

Kaikkia varmasti jännittää uusi tulokas ja alku on varmasti järkytys niin lapsille kuin vanhemmillekin. Ajan kanssa varmasti oppii pyörittämään arkea kolmen lapsen kanssa :) kaikki riippuu tosiaan niin paljon siitäkin millainen lapsukainen on tulossa. Itse yritän valmistautua siihen ajattelemalla että todennäköisesti tulee olemaan rankkaa ja olen hyvin väsynyt mutta hetki sitäkin vain kestää. Täytyy pyytää apua mieheltä ja tukiverkolta jos sellainen löytyy.
 
Meillä lapset pian 10 ja 5 joten tulee olemaan 5vuotta taas ikäeroa nuorimpaan. Viimeksi viiden vuoden ikäero oli tosi hyvä, ei ollut mustasukkaisuutta kun vanhempi lapsi hiukan ymmärsi jo että vauva tarvitsee enemmän hoitamista. Ja meidän esikoinen on aina ollut ihan super reipas ja avulias sekä todella kiinnostunut tekemään asioita itse. Rauhallinen jo todella fiksu lapsi.

Tämä meidän pian 5vuotta täyttävä onkin sitten aivan veljensä vastakohta hän on aivan täystuho ja 100lasissa menossa kokoajan. Myös todella herkkä lapsi ja haluaa paljon huomiota ja sylittelyä. Tällähetkellä kaikki on "epäreilua" jos ei saa täyttä huomiota!

Että varmasti taas hyvin erilainen vauva arki tulossa. :)
 
Meillä täällä tulee vauvan lisäksi seikkailemaan 6v ja 4v pojat. Ovat toisilleen hyviä kavereita. Ihanaa kun saan olla kotona kun esikoinen lähtee eskariin, mutta toki tuo haasteita 4 vuotiaan kanssa, kun lähtee leikkikaveri eikä pääse edes hoitoon missä olis seuraa. Parhaani mukaan täytyy pystyä jakautumaan vauvalle ja hänelle. Toki muistan heidän vauva-ajastaan että oli helpottavaa kun 2 vuotias katsoi hetken lastenohjelmia kun nukuin päivällä vauvan kanssa 10 min pätkissä. Rankkaa oli, mutta en yhtään pelkää sen tulevan uudestaan. Lapset on nyt meillä jo niin helppoja että pitää yrittää muistaa että se on väliaikaista. Nyt tietysti huolettaa kun alkaa loman jälkeen työt ja aloitan täysillä.tunneilla joihin sisältyy päivää ja iltaa samana päivänä. Eli katkonaisia päiviä on, mut se jaksaminen. Kotityöt, lapset, hoitoon vieminen ym. Vielä ei ole väsymys edelleenkään tänne tullut, mutta uskon että se viikon päästä saapuu. No pitää yrittää levätä kun pystyy ja ei se sotku mihinkään häviä vaikka ei heti siivoa [emoji38] tulipas sekavaa. [emoji5]
 
Meillä tyttö täyttää 3 vuotta 1.10 joten en odota mitään hirveän vaikeata vauva-aikaa sen suhteen. On muutenki ollut aika helppo lapsi ja hoitaa jo kaikennäköistä itse, eli saan hyvän apurin vauvanhoitoon. Olen vielä hoitovapaalla ja päätettiin mieheni kanssa et kärvistellään talouden kanssa niin että voin olla kotona siihen asti että pääsen taas äitiyslomalle. Ei oo helppoa suunnitella rahanmenoa, mutta se on sen arvoista.
 
Olisi ihana olla kotona nyt. Tosiaan nyt pojat vasta 3 ja 5. Elin jo ensi syksyä [emoji6][emoji173]
 
Itseäni tosiaan tää toinen kierros jännittää, kun la:n koittaessa esikoinen on juuri täyttäny 1v 2kk. Oon aina toivonut pientä ikäeroa muksuille, mutta nyt alkaa hirvittää ajatus kävelemään opettelevasta esikoisesta ja kasvavasta mahasta :facepalm: Mutta kaikkeen ihminen sopeutuu eikös vain?
Toivottavasti kakkonen nukkuu yhtä hyvin kuin esikoinen, eikä esikoinen ala heräilemään öisin. Hyvillä yöunilla jaksaa sitten paremmin touhottaa.
Minua myös mietityttää tuo liikkuminen. Autoa emme omista. Meillä on nyt täydelliset yhdistelmät, enkä haluaisi niitä vaihtaa tupliin. Manducan ja sisaristuimen kanssa olen ajatellut ainakin alkuun pärjätä. Leikkipuistot on kuitenkin erittäin lyhyen matkan päässä. Ehkä kakkosen synnyttyä tulen kuitenkin järkiini ja vaihdetaan vaunut. :grin
 
Meillä minun lasten ikäeroksi tulee vuosi ja kuusi kuukautta. Lisäksi poikaystävälläni on viisivuotias poika aiemmasta suhteestaan. Isoimmalle kun antaa "isojen poikien tehtäviä", joihin "hänellä on etuoikeus", niin hänet saa kivasti mukaan hoitamaan vauvaa, vaikkei muuten niin hirveästi kiinnostaisikaan. :wink Tokihan mustasukkaisuutta on ollut havaittavissa. Saapi nähdä, miten on sitten tämän nuorimmaisen kanssa. Suurimman kohtauksen taitaa kyllä järjestää hänen äitinsä... :P

Tuplat meillä onkin jo hankittuna. Tuli loppukesästä jo haettua sellaiset, mutta se raskaus menikin sitten kesken... Tykkään kyllä noista meidän yhdistelmistäkin niin paljon, että voi olla, että pieni pääsee paljon kantoliinan kyytiin.
 
Meillä tyttö tulee olemaan about 2v 2kk, ja aattelin kyllä ettei hankita tuplia. Seisomalauta on ollut kaverilta varauksessa jo vuoden päivät :D ja toinen kulkuväline tulee olemaan kantoliina.
Harkitaan sitten vaunuja jos siltä näyttää, muttei etukäteen. Isommalle voi kävelylakko tietty iskeä, mutta nyt kuitenkin sen verran "minä itse" että joka paikassa haluaisi olla kävelemässä..
 
Mä tykkään kovasti kantaa (siis liinalla ja repulla), mutta mulla on kädet niin jäykät ja usein kipeät reumojen takia, niin siksi halusin ihan suosiolla tuplat. On sitten mistä valita. Ja kun löysin edulliset käytetyt ihan uudella kovalla kopalla. :)
 
Meillä esikoinen on nyt 13kk vanha ja on ollut alusta asti hyvin herkkä lapsi. Arkailee uusia asioita.
Mietityttää jo nyt, että ikäeroa tulisi 1v10kk. Miten minusta riittää kahdelle pienelle. Koen jo valmiiksi syyllisyyttä ja riittämättömyyden tunnetta vaikka kaikki voi vielä epäonnistua tässä raskaudessakin täysin.
Tätä mä kuitenkin haluan. Pientä ikäeroa. Meidän neiti pitää kovasti muista lapsista ja varmasti ihastuisi ikihyviksi pieneen vauvaan. Mutta kärsiikö hän siitä, että joutuu jo näin pienenä jakamaan äidin?

Mietteitä syviä [emoji5]
 
Meidän esikoinen täyttää kuukauden päästä 4 vuotta, ja nuorimmainen täyttää samoihin aikoihin 1 vuotta. Eli kolmannelle tulee pienempi ikäero, noin 1v 7kk.

Kyllä meillä pitää jotkut tuplarattaat syksyksi ostaa, että päästään liikkumaan ulkona ja kerhoihinkin sitten aikanaan. Jotkut vähemmän tilaa vievät eli kokoon taitettavat ajattelin ostaa, varmaan käytettynä.

Minusta on aivan ihanaa, kun lapsista on seuraa toisilleen. Tarkoittaahan se pienenä enemmän työtä, mutta kun vähän kasvavat niin sitten on kiva, kun kotonakin on kaveri :) Kyllä mua vähän syksy jännittää, kun tuo "keskimmäinen" on myös pieni vielä, mutta eiköhän me selvitä. Ainakin yöunet on muuttuneet mulla paremmiksi kun nukkuvat molemmat lastenhuoneessa nyt =)
 
Meillä entuudestaan kaksi tyttöä. Toinen tässä kuussa 3 ja toinen joulukuussa täytti 1. Heillä siis on 1v11kk ikäeroa. Kolmannelle ikäeroa tulee 1v9kk.

Tuplarattaat meill on jo valmiiksi. Esikoinen on vielä matkustellut niissä myös. Toivotaan että syksyyn mennessä luovuttaa istumapaikan ja alkaa kävelypuuhiin :)

Siskoksista on kyll ollut seuraa toisilleen. Leikkivät paljon mutta myös nahistelevatkin. Vahvatahtoisia molemmat. Ja kyllä sitä huomiota saa riittämään molemmille :) haasteellista se on välillä kun pitäis revetä joka suuntaan yhtä aikaa, mutta siitäkin selviää hyvin :)
 
Hihi, just kekkasin, että pitää taas käydä vilaisemassa se kiinalainen syntymäkalenteri, josko sukupuoli pitäisi tälläkin kertaa paikkansa :wink :P

Poikaa lupaa se :D
 
Meilläkin piti paikkansa se kiinalainen. Tyttö tuli, nyt en oo viel katsonutkaan sieltä että mikäs tällä kertaa :happy:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top