3 viikkoa synnytyksen jälkeen mieli alkoi mustua. Ahdistus alkoi kalvamaan ja olin itkuinen. Vauva tuntui jotenkin pelottavalta, pärjäänkö hänen kanssaan ja osaanko hoitaa oikein. Miehen töihin paluu isyyslomalta lähestyi ja se lisäsi vielä enemmän ahdistusta.
Mies on nyt ollut 3 päivää töissä ja olen yrittänyt pärjätä kotona, onneksi äitini on ollut auttamassa.
Heti jos valvon yöllä ja syötän vauvaa (vauva saa korviketta tuttipullosta), niin seuraava päivä on itkuinen ja mieli on todella ahdistunut. Mies on nyt pääosin koittanut hoitaa vauvaa öisin. Pelkään, että hän uupuu aivan täysin. Äitini on myös hoitanut vauvaa muutamana yönä.
Itse olen jatkuvasti väsynyt vaikka olenkin saanut öisin nukkua. Aamut on yleensä pahimpia, jolloin olo on väsymyksestä johtuen toivoton ja apea. Iltaa kohden piristyn ja mielikin on parempi. Olotilasta huolimatta saan kuitenkin hoidettua kodin, pyykit yms.
Onko tämä vielä synnytyksestä johtuvaa hormonien heittelyä vai pitäisikö jo huolestua jos tämä onkin synnytyksen jälkeistä masennusta? Löytyisikö täältä vertaistukea?
Mies on nyt ollut 3 päivää töissä ja olen yrittänyt pärjätä kotona, onneksi äitini on ollut auttamassa.
Heti jos valvon yöllä ja syötän vauvaa (vauva saa korviketta tuttipullosta), niin seuraava päivä on itkuinen ja mieli on todella ahdistunut. Mies on nyt pääosin koittanut hoitaa vauvaa öisin. Pelkään, että hän uupuu aivan täysin. Äitini on myös hoitanut vauvaa muutamana yönä.
Itse olen jatkuvasti väsynyt vaikka olenkin saanut öisin nukkua. Aamut on yleensä pahimpia, jolloin olo on väsymyksestä johtuen toivoton ja apea. Iltaa kohden piristyn ja mielikin on parempi. Olotilasta huolimatta saan kuitenkin hoidettua kodin, pyykit yms.
Onko tämä vielä synnytyksestä johtuvaa hormonien heittelyä vai pitäisikö jo huolestua jos tämä onkin synnytyksen jälkeistä masennusta? Löytyisikö täältä vertaistukea?