Synnäri suunnitelmia :)

Mullakin tavoitteena lähinnä ehtiä sairaalaan miehen kanssa, kun synnytyksen kestot olleet 9h, 3,5h, 2,5h ja 1h 15min supistusten alkamisesta vauvan syntymiseen. Onneksi synnärille ajaa vain 30min.
 
Sulla on tosiaan kerta kerrasta vain nopeutunut. Tuosta ei enää paljoa lyhyemmäksi voi mennä tai et ehdi synnärille. Tai sitten sun täytyy leiriytyä sinne jo valmiiksi :)

Mutta tota mäkin pelkään kun edellisessä ei edes ollut mitään harjoitussupistuksia tai muita ennakoivia tuntemuksia, vaan heti oli sitten tosi kyseessä ja nopeasti eteni. Synnytys olisi itse asiassa mennyt varmasti vieläkin nopeammin, jos vain olisihin heti tajunnut, että mun oikeasti tarvitsee ponnistaa, eikä vain hönkäillä sitä ilokaasua :)
 
Mä en ees vielä uskalla ajatella koko synnärireissua, kun juuri vasta tajusin, et "Hei! Nää pitää synnyttääkin jossain vaiheessa!" :D
Ehkä jotain musiikkia mut en oo siitäkään ihan varma haluunko... Aattelin mennä niinku kätilö suosittelee, kun se osaaminen on kummiski siellä päässä :)
 
Ainahan sinne saa jäädä; ei nyt tietenkään loputtomasti, mutta kyllä pariksi päiväksi. Heti kotiutuminen sen sijaan tapahtuu ns. omalla vastuulla ja vaatii tarkastuskäynnin jälkeenpäin.
 
Mun pitää varmaan tämänkin ketjun seuraaminen lopettaa. Tulee liikaa muistoja mieleen. Pahinta tässä on se että sinne joutuu vielä uudestaankin, ellen sitten synnytä kotona kuten unessa ennustettiin. :wink
 
makin oon vahan pumpulissa viela jarjella tiedan etta se mika on sisaan mennyt on myos ulostultava mutta viela sellainen ignore asenne ja naiivius siita etta kaikki menee kuten kuuluu menna :D ainoa mita oon alkanut kelata on se etta kuinka paljon ennen la:ta tulee lahto, juttelin aidin kanssa, ma olin sen esikoinen, tulin viikkoa ennen, loput 3 on tullut n 3 viikkoa ennen la:ta ja aidin kohdalla kun 3 kg on tullut tayteen, aitikin on pienikokoinen, jos siis jaan 4 viikkoa ennen ja pullautan keilapallon ulos 3 viikkoa etuajassa kerkean viikon verran orientoitua ajatukseen ja panna paikat kuntoon :D
 
Mä en kans oo viel jaksanu miettiä, ehkä lähinnä se että pitää pakkailla itelle (ja vauvalle) kassi hyvissä ajoin kun tuohon mieheen ei välttis voi luottaa tuomaan oikeat tavarat :D
 
Ei nyt liity synnytykseen mutta sen jälkeiseen aikaan kuitenkin. Eli suosittelen ostamaan jo etukäteen kaapit täyteen isoja, imukykyisiä siteitä odottamaan kotiutumista sairaalasta. Itse en esikoisen kohdalla ollut tietoinen siitä, että se vuoto jatkuu useita päiviä eikä kotona tietty ollut siteen sidettä, kun ei niille raskausaikana ollut tarvetta. Lähetä siinä sitten mies kauppaan sideostoksille ohjein ostaa sellaisia siteitä, missä on monta tipan kuvaa tai lukee super tms, kun eihän se niitä merkkejä erota. Mies kyllä selvisi koitoksesta, muttei ollut oikein innoissaan. Seuraavat osti sitten äitini.
 
Ninna: Mun toiveet muistuttaa aika paljon sun toiveita. Edellisistä synnytyksistä ja varsinkaan sairaalassaoloajoista ei ole kovinkaan ruusuisia muistoja. Surkeinta on ollut toisen lapsen kohdalla se, kun vauva kiidätettiin vauvateholle lisähappea ja iv-antibioottia saamaan viideksi päiväksi. Ja itse olin niin heikossa kunnossa ja henkisesti rikki...ja yksinäinen.

Nyt toivon: jos ja kun sektioon päädytään, kunnollista kivunlievitystä; sitä että pystyn nukkumaan edes kohtalaisesti levottomassa sairaalaympäristössä; että saan vauvani vierihoitoon, ettei pikkuista viedä eroon emosta...ja että miehelläni olisi aikaa ja halua olla luonamme sairaalassa pidempään...
 
Että mies tulee mukaan synnytykseen ja tajuaa että hän on siellä mun tukena... tietty minä myös hänen.... mutta ettei hän ramppaa röökillä vartin välein ja muuten uppoudu puhelimensa avulla mm. nettiautoon. Että ymmärtäisi olevansa mulle tuki ja turva ja näyttäisi sen, muutenkin kuin olemalla hiljaa nurkassa...

Että saisin synnyttää alakautta, en kestä oikein ajatusta sektiosta, saati hätäsektiosta ilman että paniikkikohtaus alkaa hiipiä lähemmäs... hätäsektio on se mitä pelkään eniten, koska tarvitsen oikeasti kohtauksen iskiessä viereen tutun ihmisen tai rauhoittumiseen menee iäisyys.

Että kaikki menisi hyvin, ei pahoja repeytymiä, ei komplikaatioita. Että saisi pitää pienen lähellä heti alusta. Että pääsisi nopeasti kotiin.

Siinä itselle ne oleellisimmat mitä toivoo ja odottaa. Kaikki muu on extraa.
 
Ja kannattaa noiden mega siteiden kaveriksi varaa liivisuojia ja nännirasvaa, ne mulla unohtui esikoisen kanssa täysin. Ja maidon kerääjä! Mulla mies ei tajunnut mitä siteitä tarkoitin, ja jouduin kipeen alapään kanssa kiiruhtaa kauppaan. Se oli ihan kamalaa.
 
Mä en edes siinä vaiheessa tiennyt, että rinnat olisi niin kovilla, kuin mitä sitten oli, joten en edes olisi osannut varautua nännirasvalla. Tällä kertaa viisaampi siinäkin suhteessa. Suosittelen apteekista saatavaa Lansinohia.
 
Toive oli alatiesynnytyksessä mutta se nyt ei tule kyseeseen joten toiveena olis saada pidettyä vauveli mahd kauan mahassa jotta ei kovin monen kuukauden reissua tulis ja asia josta en suostu joustaa on nukutus, saliin en mene jos ne aikoo puudutuksessa sen tehä! :D
 
Se keisarileikkauksen puudutus on kyllä tehokas, että ei se satu, tuntuu vain todella omituiselta kuulemma.
Toivon että nopea ja komplikaatioton alatiesynnytys olis tälläkin kertaa, ja aion varmaan jäädä sairaalaan pariksi päiväksi vaikka kaikki olis hyvinkin. Ellei sitten jouduta johonkin suurryhmähuoneeseen jossa on koko ajan jonkun vauva hereillä. Viimeks olin onnekas ja sain viimeisen vapaana olleen perhehuoneen...
Joo siteitä ja liivinsuojia täytyy muistaa ostaa valmiiks...
 
En pelkää että se sattuis mut iha tilanteen takia en halua tietää mitä siellä tapahtuu ja pelkään kaikkia operaatioita :/ ite voin avustaa missä vaa operaatiossa mut ite pelkään henkeni eestä :eek: ku ekan kerran kerrottiin sektiosta hyvä että en saanu paniikkikohtausta :/
 
Joo. Mä haluun kaikki mahdolliset lailliset huumeet ja kivunlievittäjät. Muusta saa huolehtia ne joiden työsopimuksessa se on mainittu. En haluu miettii liikaa.
 
Mä suunnittelen myös olevani sairaalassa sen parivuorokautta että voi kotiin lähtö tarkastuksen vauvalle tehä. Musta oli kolmosenkin kohalla ihana olla ihan vaan sitä vauvaa varten ja tutustua toisiimme. Palvelun pelatessa, ruoka ja pyykkihuolto! Lisäksi olettaen sillon helmikuussa on pakkasta ni en haluu tieten tahtoen roudata pientä eestaas kun matkaakin on se 80km..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top