Rokotukset

Mä en ole kuullutkaan että yhteyttä olisi kätkytkuolemilla ja rokotteilla. Oon töissä terveydenhoitoalalla ja sain aina thl:n raportit yms tutkimukset/tutkinnan alla olevat asiat yns ja ainoastaan tiedän että kätkytkuolemat vähentyneet vuosikymmenten aikana. Mitään nettikeskusteluja en uskalla lukea, paha mieli tulee kumminkin ja välillä tuntuu että aina joku tutuntutuntuttu on vauvan menetyksen kokenut. Rokotteiden jälkeen voi tulla kuumetta, vauva voi myös saada allergisen reaktion rokotteesta mutta ilmenee lähes heti pistämisen jälkeen. Myöskään kipeää vauvaa ei saa rokottaa.
mikäli olisi pienikin epäilys että yhteys kätkytkuolemalla ja rokotteilla olisi niin terveydenhoitoamnmattilaisilla olisi pakollinen velvollisuus siitä kertoa! :)
 
Mäkin olen kaikkia keskusteluita lukenut ja aika kauhulla odotan tuota 3kk neuvolaa. Rokotteet aiotaan kuitenkin ottaa, mutta pelottaa silti.:oops: Mies yrittää tolkuttaa että kätkytkuolema on älyttömän harvinainen ja on turha pelätä, mutta mistä sen tietää että huono onni ei osu omalle kohdalle.
 
Saas nähdä rokotetaanko poikaa torstaina. Kun tuo räkätauti (rs-virus?) on vielä vähän päällä!
 
Minä en antais rokottaa kipeenä tai edes puolikuntoisena! Niitä voi aivan hyvin siirtää esim. viikolla.
 
Torakka sanoi:
Mäkin olen kaikkia keskusteluita lukenut ja aika kauhulla odotan tuota 3kk neuvolaa. Rokotteet aiotaan kuitenkin ottaa, mutta pelottaa silti.:oops: Mies yrittää tolkuttaa että kätkytkuolema on älyttömän harvinainen ja on turha pelätä, mutta mistä sen tietää että huono onni ei osu omalle kohdalle.
Click to expand...

Mä en ainakaan laske enää sen varaan, että joku olisi harvinaista ja epätodennäköistä osua omalle kohdalle.. Oma tyttö kun on jo yksi niistä tapauksista, joilla on tuo suulakihalkio.. Veljen poika yksi niistä todella harvoista joille sytomegalovirus tekee todella pahan cp-vamman (meidän 2,5 kk:n ikäinen tyttö on jo huimasti kehitystä edellä heidän kolmevuotiaastaan).. Joten itse en lohduttautu sillä, etteikö voisi olla niin huono tuuri.. :/ Aika pelonsekaisin tuntein seuraavaan neuvolaan ja rokotuksia ottamaan..

Teillä joilla on aika tuohon kolmen kuukauden rokotusten neuvolaan varattu tai joiden vauvat on jo rokotettu - onko/oliko vauva jo täyttänyt tuon 3 kk? Meillä kun on tyttö vielä hiukan alle sen kun neuvolaan on aika..
 
Niinpä niin, meninpä sitten taas lukemaan kätkytkuolemista niinkun esikon aikaankin, vaikka päätin etten sitä tee. Tänään sitten päivä mennyt pala kurkussa. Mäkään kun en voi enää perusturvallisuuden tunteeseen tukeutua, kun yks menetys jo koettu. Se herätti vähän liikaakin tän maailman sattuman varaisuuteen ja kuinka tuuliajolla täällä todellisuudessa ollaan :sad001 mies sanoi että ei kai meiltä toista vietäs, voikun itsekin voisin siihen turvautua. Hitsi kun pitikin mennä lukemaan tai jämähtää ajattelemaan koko asiaa.
 
Tuntuu että lasten hankkiminen on yhtä pelkäämistä. Ensin pelkää että tuleeko raskaaksi, sitten pysyykö kyydissä loppuun asti, meneekö synnytys hyvin ja onko lapsi terve, viimesimmäks sitten tuo kätkytkuolema. :oops: kaippa se pelko sitten laantuu kun pojalle tulee vähän ikää, mutta siihen asti juoksen koko ajan katsomassa hengittääkö. Meillä ollaan tasan 3kk kun on toi rokote. Toisaalta mietin että minnehän asti olisi "turvallista" lykätä ekaa rokotetta, jos se vähentäisi riskiä?
 
Meillä ois to 3kk ja 2vkoa,mutta en varmaan anna rokotetaan kun on vielä puolikuntoinen. Et menee varmaan sinne 3kk ja 3vkoa. Paitsi et tuleeko 4kk joku rokote? En muista..
 
Meidän neiti oli rokotuksen aikaan 3kk ja 4 päivää.

Ei 4 kk neuvolassa rokoteta, vaan 5 kk tulee seuraavat.

Torakka on oikeassa tuosta pelkäämisestä ja ainahan voi myöhemminkin tulla jotain mm vammautua infektion jälkitautina tai jonkun onnettomuuden seurauksena.
Täytyy vaan yrittää pitää pää kylmänä ja olla miettimättä liikoja ja nauttia jokaisesta päivästä oman ihanan lapsensa kanssa :Heartpink
 
Torakka, ei ne pelot lopu koskaan. Kun ei enää kätkytkuolemaa tai synnynnäistä sairautta pelkää, niin alkaa pelkäämään vähintään jotain onnettomuutta. Sitten mukaan tulee pelko lapsen pärjäämisestä, saako ystäviä tai mitä jos aletaan kiusaamaan. Entä sitten teini-iässä, osaako esim. pysyä erossa huumeista? Lohduttavaa, eikö? Mä murehdin jo esikon tulevaa murkkuikää... Nää on vaan näitä asiaankuuluvia tunteita, joiden kanssa on opittava olemaan. Onneks niitä positiivisia tunteita ja ajatuksia on yleensä kuitenki enemmän.
 
Itseäni mietityttää nyt tuo alle 3 kk ikä.. Ei ole kuin vajaasta viikosta kiinni, mutta jos siinä 3 kk iässä on muutenkin jokin "maaginen" raja niin oma mielenrauha olisi parempi, jos rokotukset olisivat yli 3 kk iässä..

Luin jotakin blogia jossa kirjoittaja kirjoitti pneumokokki rokotuksen tuomista kauhutarinoista ja jopa kuolemista.. Onkohan siinä perää, onko jollain jotakin käsitystä asiasta olisiko se juuri tuo yksi rokote joka aiheuttaa kaiken pahan jos aiheuttaa?
 
Niinhän se tietysti on että lapsesta on aina huoli. Jotenkin vaan tuntuu että raskauteen ja ihan vauva aikaan kohdistuu niin paljon enemmän "riskejä" kuin lapsi on jo isompi. Pitää vaan yrittää työntää pelot taka alalle ja nauttia kaikista hetkistä.
 
Lueskelin tuon edellisen tekstini jälkeen lisää pneumokokkirokotuksesta ja mitä enemmän luin, sitä enemmän olen sitä mieltä, että jättäisin sen kokonaan pois.. Mitä muut ovat asiasta mieltä?

Oli keskusteluja, joissa rokote on aiheuttanut tulehduskierteitä, jollakin oli jätetty kolmas annos pois kun oli vauva mennyt sinivalkoiseksi :eek: Jossakin listauksessa oli monen vaivan syyksi ilmoitettu saatu rokote.. Ja muutenkin taitaa olla vasta viides vuosi kun tuo rokote on ohjelmassa? Jossain ainakin luki, että 2010 olisi otettu käyttöön.. Ja jossain luki, että Iso-Britanniassa on lopetettu sen anto 14 kuolemantapauksen vuoksi..

Tiedä sitten mitä pitäisi ajatella ja uskoa :eek: Onko rokotteen poisjätöstä suurempi haitta kuin hyöty vai toisinpäin.. Kun keskusteluja lukee niin taitaa olla enemmän riskejä rokotteen otossa.. o.O Itselläni ei ole koskaan ollut korvatulehduksia ja flunssaa kummempaa.. En ole koskaan sairastanut edes mitään poskiontelontulehduksia, angiinaa enkä mitään, niin ei haluaisi lapselleenkaan mitään lisäongelmia rokotteen kanssa aiheuttaa, mutta sitten syyttää itseään jos tulee joku vakavampi josta rokote olisi (ehkä) suojannut.. Tosin oli maininta tuosta pneumokokkirokotuksesta, ettei ole saatu edes toivottua tulosta sen kanssa.. Vaikeaa pähkäilyä :sad001
 
Mua suututtaa kun jämähdin taas tähän kätkyt asiaan. Nyt en osaa muuta ajatellakaan, vahtaan nukkuvaa tyttöä kun hai laivaa. Ahistaa taas kaikki ne yöt ja päiväunet mitkä tulee ennen ns. turvallisempaa ikää. Sinällään typerää tätä edes pelätä, monet muut kauheat asiat on paljon todennäköisempiä kun kätkytkuolema. Huoh. Mutta ehkä tää kätkyt asia on mulle vaan mun pelkojen kulminoituma, siihen kerääntyy näinä riskikuukausina se kaikki pelko tytön menettämisestä. Ja sitä varmaan lisää se että kohdattiin jo yksi paljon harvinaisempi tilanne :,(
 
Me ei meinata ottaa sitä pneumakokkia, just sen takia että on aika uusi rokote ja se ei aina toimi. Oon lopettanu kaikkien juttujen lukemisen etten tulis hulluksi.
Mellu, mä en voi edes kuvitella kuinka kauheeta oli kohdata pienen menetys sitä ei toivo kenellekkään.
 
Se on kyllä ikuinen haava. Tänään viimeksi asiaa vellonut ja itkenyt. Välillä menee aikaa eteenpäin etten juutu miettimään asiaa vaikka mielessä käykin, sitten joku asia laukasee muistot, sitten itketään taas. Musta tuntuu että näin se tulee olemaan aina, se ei parane. Kunhan nyt pääsis tästä menettämisen pelosta taas eteenpäin.
 
Mun äidillä MarinaMelina kävi samalla tavalla kun teillä kaksoisraskaudessa, lisäksi oli viikolla 32 raskaana kun joutui kolariin ja menetti lapsen. Raskaaksi tuleminen oli muutenkin vaikeaa hänelle, meni 7 vuotta ennen kun tuli raskaaksi ensimmäistä kertaa, ja siinä matkalla oli monta keskenmenoa.

Omistan ylisuojelevat vanhemmat, ja heidän huolensa ei tosiaan koskaan tule lapsistaan loppumaan. Se surutyö on ollut varmasti äärettömön kova pala, kuten on varmasti teillekin Mellu. Silti äiti jaksaa aina muistuttaa ottamaan lapsen kasvusta ja ajasta lapsen kanssa kaiken irti ja nauttia siitä, eikä murehtia turhia (jo raskausaikana, itse olen superstressaja) vaan nauttia täysinrinnoin lapsesta ja elämästä :Heartred
 
Olen pahoillani että teilläkin on koettu surua. Mutta oikeassa äitisi on ja niinhän se pitääkin yrittää tehdä ja näiden ihanien neitosten avulla se useimmiten onnistuukin. Sitten on niitä hetkiä kun on jollain tapaa pakkokin pysähtyä surun äärelle ja sitten taas revittävä itsensä siitä eteenpäin. Mutta onneksi mulla on nuo kaksi elämän iloa niin en voi kauaa olla surullinen♡
 
Tänään oli tosiaan 3kk rokotukset meillä. Rauhallinen ilta oli, äsken ihan yhtäkkiä alkoi älyttömän kova huuto ja oikein kirkuminen :sad001 lämpöä ei ole nostanut mutta pistokohdat vähän punoitti. Kipulääkkeen annoin ja poitsu rauhoittui syliin. Toivottavasti meidän rokotteiden jälkeiset vaivat oli siinä. Kyllä sydäntä raastoi, koskaan ole poika noin kovaa itkenyt eikä mikään hyssyttely auttanut :sad001
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top