Tästähän nyt on aikaa kun tähän keskusteluun on kirjoteltu, mutta ehkä pakko vaan päästä johokin purkamaan hiukan ajatuksia!
Täällä jätetty e-pillerit pois kesä-heinäkuun vaihteessa, kesä meni helposti. tietysti toivoen tärppäystä, mutta kuitenkin realiteeteissä eläessä, äijän kanssa paljon eri paikoissa (mm. toinen mökillä, toinen töissä....)
Ensimmäinen kierto ilman pillereitä oli 27pv, toinen 30pv ja nyt kolmansia odotellaan. Tällä hetkellä on kp 32, ei siis juurikaan tietoa koska pitäisi testailla, tai alkaa kuukkarit.
Tässä kierrossa ensimmäiset vatsakivut ja kipristelyt olivat 9.9 ja mietin/toivoin sen olevan ovulaatiosta johtuvaa, muutama päivä oli ilman kipuja ja taasen alkoi uudestaan. Tässä kuussa olisi siis mahdollista että olisimme tehneet paheita ;D oikeassa kohdassa kiertoa, mikäli tuntemukset olisin oikein ymmärtänyt.
Testejä olen viime viikolla tehnyt 3kpl, ja kaikki olleet negoja, nyt sitten vain odotellaan että ne tärkeät päivät alkaisivat ja uutta kiertoa kehiin.
Jännintä tässä on se, että vaikka nukkuisin/olisin hereillä yöllä 2-3 aikaan (välillä oloja myös päivällä) on minulla aina aivan järjettömän huono olo, masussa kuplii ja jyllää siihen malliin että voisi koska vaan juosta pöntölle kertomaan tarinoita. Ala vatsassa (oudon lieviä) kipuja ja ala selkä jumissa. Hirmu hermostunut ja itku herkkä, nämä on ollut jo parisen viikkoa. Tissien kipu oli vajaa viikon ajan kohtalainen, nyt hävinnyt juuri kokonaan. Nämä kaikki kuuluu myös minulla PMS-oireisiin.
Tosin elämän tilanne tällä hetkellä on sellainen, että voi hyvinkin vaikuttaa mielialaan ja kuukkareiden alkuun, mutta toivoisin vain niiden alkavan tai testien näyttävän positiivistä. Jokin selitys tähän, miksi mitään ei tapahdu ja homma junnaa paikallaan. Menisi aika eteen päin, ahdistaa tälläinen odotus.
Sorry varmasti sekava teksti, mutta jos oloa yhtään helpottaisi tämä purku....