Raskaudesta kertominen

[Aza]

Me ei olla vielä kerrottu kelleen, eikä varmasti kerrota ainakaan ennen nt-ultraa. Pidetään omana salaisuutena niin pitkään kun voidaan, koska edellinen raskaus oli todella rankka ja nytkin on hieman sulattelemista tässä raskaudessa.

P.s meillä on kaksoset kaksoset vm. 2017

 

[Jigi]

Me kerrotaan varmaan kans vasta nt-ultran jälkeen. Meidän eka raskaus päätyi keskenmenoon rv 11+4. Meillä on jo 1,5v taapero täällä kotona, niin luulen että aika menee aika nopeasti joka tapauksessa. Tämä raskaus ei ollut ihan suunniteltu. Periaatteessa olimme suunnitelleet että marraskuussa voisi aloittaa yritykset, mutta että tärppäsi näin herkästi ("varmoilla päivillä") tällä kertaa oli iso yllätys. Eli meillä itsellä on vähän sulateltavaa, vaikka lapsi tervetullut onkin jos pysyy kyydissä. Tuli vaan aika nopealla aikataululla.

 

[Kenguroo]

Me varmaan kerrotaan vasta ensimmäisen ultran jälkeen. Ensin omille lapsille ja sitten mietitään joku hauska tapa kertoa muille

 

[Norelia]

Me kerrottiin lähimmille ystäville ja perheelle varhaisultran jälkeen. Myös esimiehelle oli pakko kertoa, koska saan käydä neuvolassa työajalla ja meillä suunnitellaan jo tulevan kevään työohjelmia, joten pakko oli sanoa että olen jäämässä pois. Työyhteisömme on hyvin pieni ja tiivis, jonka takia koen esimiehenkin myös ystävänä, joten ei sinänsä minua haitannut kertoa.

Tottakai jännittää hieman kun muut tietävät ja riskit on kuitenkin olemassa. Olen yrittänyt ajatella tämän niin, että yritän olla murehtimatta jos siihen ei syytä todeta ja yritän nauttia tästä ajasta kaikin tavoin. Jos kävisi ikävästi, haluaisin siitäkin puhua ystävien ja perheen kanssa.

Ekan varsinaisen ultran jälkeen kerrotaan varmaan muille ystäville sitä mukaa kun tavataan.

 

[BarbaMama81]

Mun vanhemmat oli vierailulla toiselta puolen Suomea ja kiinni jäätiin; sen verran vatsa turvottaa, että osasivat vedellä oikeista naruista. Ei sitten peitelty asiaa, vaan kerrottiin uutinen ja saatiin isovanhemmat onnelliseen itkuun.

 

[Jemilia]

Mun vanhemmat oli vierailulla toiselta puolen Suomea ja kiinni jäätiin; sen verran vatsa turvottaa, että osasivat vedellä oikeista naruista. Ei sitten peitelty asiaa, vaan kerrottiin uutinen ja saatiin isovanhemmat onnelliseen itkuun.

Ihanaa [emoji3590] se tekee odottamisesta paljon konkreettisempaa kun ilon pääsee jakamaan [emoji7]

 

[Fantsu]

Mä olen kanssa todennut, että jaksa tosiaan kauheasti asiaa salailla, paitsi töissä en ennen nt-ultraa halua kertoa kuin esimiehelle ja korkeitaan parille ihan lähimmälle työkaverille.

Aluksi oltiin ajateltu, että ei kerrota kenellekään ennen nt-ultraa, mutta niin vaan se mieli sitten muuttui. Tekisi mieli kuuluttaa koko maailmalle, että raskaana ollaan

 

[Norelia]

Mä olen kanssa todennut, että jaksa tosiaan kauheasti asiaa salailla, paitsi töissä en ennen nt-ultraa halua kertoa kuin esimiehelle ja korkeitaan parille ihan lähimmälle työkaverille.

Aluksi oltiin ajateltu, että ei kerrota kenellekään ennen nt-ultraa, mutta niin vaan se mieli sitten muuttui. Tekisi mieli kuuluttaa koko maailmalle, että raskaana ollaan

Sama juttu, tekisi mieli laittaa ilmoitus lehteen tai huudella tätä kadulla kaikille. Kauhean kutkuttavaa pitää näin iloista salaisuutta omana tietona! Vielä kun jaksaa reilu pari viikkoa odotella niin voi ruveta vaikka huutelemaankin jos kaikki on ultrassa hyvin. Töissä oon kyllä pariinkin kertaan meinannut jo lipsauttaa, vaikea kertoa kuulumisiaan muille niin ettei ne liittyisi raskauteen :D

 

[Aaria]

Mä en välitä yhtään salailusta.. Oon kertonu omille kavereille ja mun sukulaisille ja lapsetkin jo tajus eikä nykyään puhu muusta.. Mies taas tykkää salailla. Sanoin että kertokoon omalle suvulleen kun haluaa.. varmaan ei kerro ollenkaan. Viimekskin työkaverit äimisteli ettei tienny et sille on perheenlisäystä ees tulossa, kun jäi isyyslomalle..

 

[Aza]

Me päätettiin kertoa tänään miun parhaalle kaverille vähän pakon edestä. Ollaan menossa lintsin valokarnevaaleille lokakuussa ja kaveri alko laitella viestiä et pitäs niitä rannekkeita varmaan ostella. Sit katoin lintsin turvarajat ja tosi monessa oli ettei suositella raskaana oleville. Niin oli pakko todeta että jos mentäisiin tänä vuonna nyt vaan kattelemaan niitä valoja ja korkeintaan maailmanpyörään Kaveri tajus heti et mistä kiikastaa, kun se on tienyt meidän lapsihaaveistakin ihan alusta saakka.
Oli kyllä kiva kertoa jollekulle, muut saa sitten tietää ajastaan viimeistään ennen joulua.

 

[Bettie]

Tänään kerroin yhdelle kaverille, jolla on nyt tässä kuussa laskettu aika. Kysyin vaan, että löytyiskö sillä mulle äitiysfarkkuja kunhan itse on ensin jakautunut. Eikä edes heti tajunnut mistä kyse

 

[Jemilia]

Tänään kerroin yhdelle kaverille, jolla on nyt tässä kuussa laskettu aika. Kysyin vaan, että löytyiskö sillä mulle äitiysfarkkuja kunhan itse on ensin jakautunut. Eikä edes heti tajunnut mistä kyse

[emoji23]

 

[Jenpula]

Hitto ku en tiiä kerronko jo esimiehelle. Osaan kyllä vetää näköjää stressin asiasta ku asiasta! Neuvolatäti sano et saikku ois varmaa paikalllaan, mut viimeviikon olin kesälomalla. Ja tarkotuksena oli kertoo esimiehelle vasta tyyliin marras-joulukuussa, mut nyt jos haen huomenna lapun niin varmaan pakko sanoa. Enkä haluis
Se on vasta 12.20 se lääkäriaika, mietin että peruisinko sen ja soittasin esimiehelle että olen kuumeessa

 

[Salssu]

Hitto ku en tiiä kerronko jo esimiehelle. Osaan kyllä vetää näköjää stressin asiasta ku asiasta! Neuvolatäti sano et saikku ois varmaa paikalllaan, mut viimeviikon olin kesälomalla. Ja tarkotuksena oli kertoo esimiehelle vasta tyyliin marras-joulukuussa, mut nyt jos haen huomenna lapun niin varmaan pakko sanoa. Enkä haluis
Se on vasta 12.20 se lääkäriaika, mietin että peruisinko sen ja soittasin esimiehelle että olen kuumeessa

Voi ei, ymmärrän tuskan! :bag: Mä meinasin kans yhtenä päivänä jäädä sairaslomalle kun oli niin kamala olo, mutta just ton takia en viitsinyt kun kuitenkin joku töissä kysyisi että mikä oli, ja oon tosi huono keksimään mitään selityksiä.

 

[Aurinkomama]

Voi ei, ymmärrän tuskan! :bag: Mä meinasin kans yhtenä päivänä jäädä sairaslomalle kun oli niin kamala olo, mutta just ton takia en viitsinyt kun kuitenkin joku töissä kysyisi että mikä oli, ja oon tosi huono keksimään mitään selityksiä.

Ymmärrän tosi hyvin, ettei vielä halua kertoa pomolle tai työkavereille.
Mulla itsellä ei ollut paljon vaihtoehtoja, koska työskentelen sellaisessa työympäristössä että altistun joka päivä säteilylle. Jouduin siis kertomaan töissä pomolleni ja lähimmille työkavereilleni heti kun raskaustesti oli positiivinen eli 4+0. En ehkä olisi halunnut kertoa, mutta pakkohan se oli. Minut siirrettiin vähän toisenlaisiin työtehtäviin heti.

Nyt kun olen jo muutaman viikon totutellut tähän kaikkeen ja lisäksi kärsin valtavasta oksentelusta ja pahoinvoinnista ja olen joutunut olemaan pois töistä sen vuoksi, olen ollut kiitollinen siitä ettei minun tarvitse salailla mitään.
Pomoni tulee kysymään joka päivä minut nähdessään vointiani ja työkaverit ovat empaattisia.
Itse olen nyt kiitollinenkin, että jos kerran oli pakko heti kertoa niin ainakin mulla on ihanat pomo ja työkaverit jotka ovat myös mun tukena jos vaikka kävisi vielä huonostikin! Asioilla on aina niin monta puolta.
Lisäksi sukulaisille ei juurikaan vielä olla kerrottu niin kiva että saan edes jonkun kanssa fiilistellä vauvajuttuja

 

[Sansku]

Hitto ku en tiiä kerronko jo esimiehelle. Osaan kyllä vetää näköjää stressin asiasta ku asiasta! Neuvolatäti sano et saikku ois varmaa paikalllaan, mut viimeviikon olin kesälomalla. Ja tarkotuksena oli kertoo esimiehelle vasta tyyliin marras-joulukuussa, mut nyt jos haen huomenna lapun niin varmaan pakko sanoa. Enkä haluis
Se on vasta 12.20 se lääkäriaika, mietin että peruisinko sen ja soittasin esimiehelle että olen kuumeessa

Ymmärrän tuon tuskan!

Mä kamppailin tämän asian kans eilen ja tänään. Alunperin olin suunnitellut, että ehkä sitten toisella kolmanneksella vois uskaltaa kertoa, enkä todellakaan olettanu raskauden vaikuttavan jo näin aikasin työhön.
Eilen kävin kuitenki ultrassa kovien kipujen takia ja neuvolan hoitaja suositteli pyytämään työterveyden kautta kevyempiä työtehtäviä ainaki hetkeks. Koin sen kuitenki jotenki turhaks sotkea vielä työterveyttä tähän väliin, kun kuitenki olis joutunu esimiesten kans keskustella, mitä nämä mahdolliset kevyemmät työt vois olla. Olis siis joutunu kiertelemään totuutta ja asia olis voitu ymmärtää väärin. Koin paremmaks kertoa suoraan, ni ainaki ymmärtävät tilanteen ja osaavat suhtautua siihen oikeen ja varautua jo ennakkoon.

Yks asia mua kyllä jäi harmittaan, kun kerroin. Nimittäin se, että näistä kahdesta esimiehestä kumpikaan ei onnitellut. Toki oon varmaan hiukkasen herkempi, ku normaalisti, mutta olis se nyt kuitenki ollu ihan kohteliasta onnitella

 

[Jenpula]

No ompas outoa ettei kumpikaan onnitellut! Toivottavasti sulle keksitään jotain helpompaa työtä nii vauvelillekin parempi :)
Mä kokeilen ainaki seuraavaan ultraan asti olla kertomatta, kokeilen saada siirrettyä sen vkolle 42 jolloin se ois 8+3 ja mieskin pääsisi mukaan. Huoli tästä ruskeasta vuodosta edelleen vaikka kaikki oli maanantaina kunnossa.
Mä uskon että mun esimies on iloinen ja onnittelee, hällä itellä 3 pientä lasta, niin varmasti ymmärtää jos on joskus rankkaa olla töissä.

 

[Geysira]

Vanhemmille meinasin isänpäivänä viedä onnea papalle -kortin. Eka heidän lapsenlapsi. Kavereille siitä sit eteenpäin kun näkee ja työnantajalle sit ku maha näkyy liikaa.

 

[Anna Sofia]

Mä kerroin eilen töissä, koska tää mun maha alkaa olla mun normaaliin nähden jo niin iso(rv 7). Tiesin, että työnantaja on iloinen mun puolesta ja niin olikin Kerroin myös oman ryhmäni lastenhoitajille, jos tulee vaikka jotain oloja, niin ei tartte selitellä sen enempää Nyt on tosi helpottunut olo, kun ei tartte salailla joka päivä:)

 

[Fantsu]

Mä kerroin eilen töissä, koska tää mun maha alkaa olla mun normaaliin nähden jo niin iso(rv 7). Tiesin, että työnantaja on iloinen mun puolesta ja niin olikin Kerroin myös oman ryhmäni lastenhoitajille, jos tulee vaikka jotain oloja, niin ei tartte selitellä sen enempää Nyt on tosi helpottunut olo, kun ei tartte salailla joka päivä:)

Ihana, että otettiin noin hyvin uutinen vastaan Mä kerroin kanssa jo esimiehelle ja onnitteli myös ja suhtautui tosi hyvin. Jotenkin helpotti, kun pääsi kertomaan. Ajattelin vielä muiden työkaverien osalta odotella sinne nt-ultraan asti (kun meillä on vähän isompi tämä omakin tiimi) eli pari viikkoa pitäisi vielä peitellä tätä masua. Saattaa kyllä olla, että osa jo epäilee jotain, mutta kukaan ei vielä ainakaan ole kysynyt mitään :)