Huomenta naiset! Mä oon pysytellyt hiljaisempana, koska selvästi on ottanut turhan koville tää. Mulla on myös teitä kohtaan syvä myötätunto ja on pysäyttävää lukea tätä keskustelua. Huomaan, että tunnen välillä itseni aika typeräksi kun kahden lapsen saatuani vieläkin haluan lisää. Tulee se fiilis, ettei ole oikeutta olla murheissaan.
Joka tapauksessa musta on hienoa kuinka paljon täällä on vertaistukea saatavilla.
Itse luin eilen illalla artikkelin siitä, kuinka nainen ovuloi joka kierrossa keskimäärin 30v saakka. Sitten ovulaatiot vähenevät. Mun tilanne on se, etten oikein ikinä ole ovuloinut kuin satunnaisesti, joten mitenkähän nyt 34v? Se artikkeli oli sinänsä toiveikas ja sen tarkoituksena oli sanoa, että raskautuminen voi viedä joskus hyvin pitkään, mutta voi kuitenkin onnistua. Sopii omaan tilanteeseeni ammentaa toivoa tuosta, koska en enää lapsettomuustutkimuksiin tai hoitoihin tule pääsemään/menemään.
Sitten pohdin myös painon vaikutusta raskautumiseen omalla kohdallani. Sain ekan plussan noin 10kk kuntokuurin ja 11kg laihduttamisen jälkeen. Nyt kiloja on kertynyt takaisin ja tajusin, että mun pitäis keventää 6-8 kg ollakseni normaalin painoindexin puolella. Miksi se motivaatio keventämiseen ei löydy vaikka siinä saattaisi olla vastaus ongelmiin?
Syvät ovat olleet vedet. Ja punaviinitonkka myös. Mutta ehkä tästä vielä noustaan.
