Raskaaksi 2017

pipsu sanoi:
Onnea Pottu hyvistä uutisista! :) Sähän voit olla jo raskaana ennen kesää :)

Mietin kyllä tuota eilistä kipukohtausta, aattelin, että joku kystä ois puhjennut, mutta ehkä se oli ovulaatio, koska tänään vv koostumus on muuttunut ja keltarauhanen alkoi toimimaan :) Ei varmaan kuitenkaan hyvä juttu, että ovulaatio tapahtuu vasta kp20 ja ilmeisesti follikkeli on kasvanut tosi isoksi ja puhkeaa noin myöhään, ovisoireita oli jo noin viikon ajan.. Oon testailu aikana reissussa ja mietin kuinka taas masennun negan tuloksen kans :/
Click to expand...

Toinen lapseni starttasi kp21 ovulaatiosta. En usko et ovis on koskaan ”huono juttu” :)
 
Poika tänään 2vk ja äiti päässyt kotiin keskiviikkona.Särkylääkkeitä säännöllisesti en tarvitse, mutta jalat kauhean kipeät.Antibiootti menee viikonlopun ja eilen CRP oli 8 väsynyt olo kyllä on edelleen kaikkien tulehdusten jäljiltä.Pojalta lopetuttu lääkityksia ja hän kasvaa ja keskos pulmia mikä on normaalia.
 
Millä mielellä olet heitsu? :Heartred
Kysyn siksi et sul on baby bluesin ja synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijöitä: pitkään odotettu lapsi, vaikea raskaus ja kipuja synnytyksen jälkeen.
Saatko nukuttua?
On hyvä tietää että synnytyksen jälkeinen masennus voi tulla ihan kenelle vain. Herkistyminen on normaalia mutta pitkään jatkuva ilottomuus ja paha mieli eivät.
Hae apua neuvolasta ja läheisiltä jos tarvitset tukea.
 
Hyvä että pääsit Heitsu sairaalasta kotiin toipumaan! Oletkin ollut pitkään jo poissa kotoa. Ja hyvä että pikkuisellakin jo osa lääkkeistä on lopetettu, siellä hän vahvistuu päivä päivältä! Jonain päivänä tämä on kaikki muistona vain ja olette koko perhe yhdessä kotona. Jaksamista :Heartred
 
Mrs.Smith sanoi:
Millä mielellä olet heitsu? :Heartred
Kysyn siksi et sul on baby bluesin ja synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijöitä: pitkään odotettu lapsi, vaikea raskaus ja kipuja synnytyksen jälkeen.
Saatko nukuttua?
On hyvä tietää että synnytyksen jälkeinen masennus voi tulla ihan kenelle vain. Herkistyminen on normaalia mutta pitkään jatkuva ilottomuus ja paha mieli eivät.
Hae apua neuvolasta ja läheisiltä jos tarvitset tukea.
Click to expand...
Synnytyksen jälkeisinä ekoilla päivinä olin aika itku herkkä ja se siitä tasaantui.Nukkua saan hyvin ja välillä käy kurjiaa ajatuksia, mutta mitä enemmän saan olla vauvan kanssa sitä parempi olo itsellä on :Heartred
 
Huomenta kaikki ihanat naiset. Onnittelut Heitsu, onpa ihanaa kuulla, että asiat noin hyvällä mallilla. Ja Smithin sanat ovat tosi totta ja tärkeitä. Itse koin jonkin asteista masennusta pitkään toivotun raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Minkä kokoinen vauveli on nyt Heitsu?

Ja hyvä kuulla, että Potulla meni leikkaus hyvin. Toivottavasti pääsette ekaan hoitoon jo ennen kesäsulkua.

Olen lukenut keskustelua jonkin verran, mutta meillä on ollut perheessä isoa huolta terveysasioista ja olin jonkin aikaa pois raiteilta. Mutta onneksi kaikki on nyt hyvin ja paluu normaaliin arkeen alkaa.

Mulla tulee välillä semmoisia tosi surkeita ja epätoivoisia hetkiä tän vauva-asian vuoksi, mutta yritän ne aina luovia läpi ja kohdistaa ajatuksia muihin juttuihin. Toisaalta perheessämme vallinnut tilanne sai aikaan sen, etten ole seuraillut kiertoa ollenkaan. Nyt yhtäkkiä havahduin siihen, että voisko mulla olla jo ovulaatio. Tsekkasin, että ehkä kp13, joten olisipa suuri hämmästys jos jo nyt ovuloisin. Ei se toki haittaisi mitään. Tai sinänsä joo kun ei tässä ole oikein semmosta tilaisuutta läheisyydelle.
 
Heitsulla kuulostaa etenevän hyvään suuntaan, toivotaan että keskos-vaivoistakin selviätte!
Harmonielle myös parasta jatkoon, ja kaikille muillekin toipuville ja toiveikkaille!
Me oltiin hotellilomasella miehen kanssa kahdestaan, ja kyllähän se hyvää teki (2,5 v sitten viimeksi mahis). Ei me päästä arjessa edes yhtään juttelemaan, kun tuo armas (puhelias) jälkikasvu vie meidän huomion 150%. Mutta joo, yhdessäoloa, seksiä... irtiotot silloin tällöin olis kyllä hyvä.
Katjusha kp 11, eggistä tullut menkoista lähtien eli ei ihan normi.
 
Harmonie jaksamista :Heartred Mulla on kans kausia tän kanssa, kun tuntuu entistä vaikeammalta ja se kaikki suru tuntuu liian suurelta. Mun on edelleen vaikea olla iloinen mun ystävän puolesta, jonka raskaus on jo yli puolenvälin ja tuntuu, että oon vaan katkera kun mun ympärillä kaikki raskautuu tyyliin ajatuksesta. Jos tätä ryhmää ei olis niin en olis kyllä selvinny järjissäni!

Välillä on hyvä antaa surun tulla ja muistaa, että toisena päivänä on sitten varmasti taas helpompaa!
 
Mrs.Smith sanoi:
Oi oi harmonie :sad001 toivottavasti tilanne on nyt selvinnyt ja selvisitte säikähdyksellä!!
Click to expand...

Kyllä, nyt on asiat selvinneet ja helpompi hengittää. Kun kyseessä oli lapsen sairaus, tuntui pari viikkoa vuodelta. Mutta siis, nyt tilanne ratkennut ja kaikki hyvin! Ja meni taas arvot paikoilleen. Sekin, että välillä olen arponut haluanko todella lisää lapsia. Noh, haluan kyllä. Voi kun niitä meille suotaisi vielä.

Ja teille. Kaikille.

:Heartred
 
[QUOTE="Pottu, post: 3444335, member:
Välillä on hyvä antaa surun tulla ja muistaa, että toisena päivänä on sitten varmasti taas helpompaa![/QUOTE]

Näin juuri. Tämä on mun taktiikkani myös. Tsemppiä!
 
Harmonie sanoi:
Huomenta kaikki ihanat naiset. Onnittelut Heitsu, onpa ihanaa kuulla, että asiat noin hyvällä mallilla. Ja Smithin sanat ovat tosi totta ja tärkeitä. Itse koin jonkin asteista masennusta pitkään toivotun raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Minkä kokoinen vauveli on nyt Heitsu?

Ja hyvä kuulla, että Potulla meni leikkaus hyvin. Toivottavasti pääsette ekaan hoitoon jo ennen kesäsulkua.

Olen lukenut keskustelua jonkin verran, mutta meillä on ollut perheessä isoa huolta terveysasioista ja olin jonkin aikaa pois raiteilta. Mutta onneksi kaikki on nyt hyvin ja paluu normaaliin arkeen alkaa.

Mulla tulee välillä semmoisia tosi surkeita ja epätoivoisia hetkiä tän vauva-asian vuoksi, mutta yritän ne aina luovia läpi ja kohdistaa ajatuksia muihin juttuihin. Toisaalta perheessämme vallinnut tilanne sai aikaan sen, etten ole seuraillut kiertoa ollenkaan. Nyt yhtäkkiä havahduin siihen, että voisko mulla olla jo ovulaatio. Tsekkasin, että ehkä kp13, joten olisipa suuri hämmästys jos jo nyt ovuloisin. Ei se toki haittaisi mitään. Tai sinänsä joo kun ei tässä ole oikein semmosta tilaisuutta läheisyydelle.
Click to expand...
Vauva on nyt 815g.
 
Täällä kp1. Niin paha olla. Tää tuntuu koko ajan vaan vaikeemmalta. Luulis että ois jo tottunut. Samaistun Pottu niin hyvin siihen mitä kirjoitit että tuntuu niin vaikeelta ku kaikki ympärillä raskautuu. Joka puolella kaikilla lapsia ja raskausmahoja.
 
Jos nyt jotain hyvää haluaa nähdä niin meillä parisuhdekriiseilyn jälkeen on nyt jonkun aikaa ollu tosi hyvä meininki, tuntuu hyvältä olla yhdessä. Kyllä tähän mun mielestä lapsi mahtuisi paremmin ku hyvin. En jaksais enää yhtään odottaa :sad001(( tiedän että meidän yritys ei oo kestänyt läheskään niin kauaa kuin monella jolla raskautuminen on vaikeaa, mut pelkään koko ajan vaan enemmän että meilläkin kestää vielä vuosikaupalla jos sittenkään onnistuu.
 
Mitä tänne kuuluu porukalle? Ihana kevät!

Meillä mies vaiheilee tätä yritystä. Kokee, että nyt ei ole hyvä vaihe lapsen tulla, kun on ollut kriisinpoikasta ja muuta hässäkkää. Mies sanoo että tarvii nyt aikaa. Mua ahdistaa että kauanko hän oikeen meinaa vaiheilla. Me saatais ens kuussa lähete hoitoihin, mut jos hän ei halua vielä niin sitten pitää odotella luoja ties kuin kauan...
 
On kyllä kummasti piristäny nämä muutamat aurinkoiset ja lämpimät päivät :happy: Hoitoaikataulukin tuli jo postissa ja heinäkuun loppupuolella alkaa pistely. Pitkä kaava taas, eli sumuttelu Suprecurilla, ja stimu vaihtuu Menopuriin, sitä mulla ei ookkaa aiemmin kokeiltu. Vähän jännittää kun se on itse sekoiteltava lääke ja aina aiemmin ollu valmiit kynät, mutta eiköhän seki suju sitten kun aika on.
 
Takaisin
Top