Mukkis, erinomainen ajoitus teidän talletuksille. :)
Vesta, mahtavaa että on muitakin neuroottisia.
Pahoittelut negasta Psykoenkeli, mutta jos tosiaan et tiedä sun kiertoja kovin tarkkaan, ehkä se vielä siitä muuttuu.
Nuuhku, oon todella pahoillani.
Liliina, harmi sunkin nega, ja toivottavasti sun kierto ei nyt kovin pitkity.
Vastauksena sun kysymyksiin, nyt seuraa kuivaa byrokratiaa, (piti vähän luntata papereista): Hedelmöityshoitolaki astui voimaan 1.9.2007. Sitä ennen ei yksinkertaisesti ollut mitään lakia itsellisten naisten ja naisparien hedelmöityshoidoista, eli jotkut (yksityiset) klinikat antoivat hoitoja, jotkut eivät. Senkin jälkeen jotkut kieltäytyivät, mutta ilmeisesti nykyään kaikki yksityiset klinikat antavat hoitoa kaikille haluaville. Ennen hedelmöityshoitolakia oli myös mahdollista käyttää Suomessa anonyymejä siittiöitä. Nykyään lahjasoluilla alkunsa saaneen on oikeus tietää lahjoittajan henkilöllisyys täyttäessään 18v. (Paitsi tietenkin jos esim. heteropari ei koskaan kerro lapselle, että on käytetty lahjasoluja.)
Jos haluaa lahjoittaa munasoluja tai siittiöitä klinikalle, luovuttaja ruksii kohdan (en itse ole käynyt joten en tarkallaan tiedä) jossa sanotaan, ettei häntä voida vahvistaa isäksi/äidiksi (kummankaan osapuolen puolesta). Koti-insseissä tätä lain tuomaa turvaa ei ole. Naisparin kohdalla täytyy ei-synnytäneen myös hakea perheen sisäistä adoptiota. Normaalisti tähän sisältyy 8 viikon harkinta-aika synnyttäneen äidin puolesta (ihan oikeesti, ja käsittelyajat päälle, helposti puoli vuotta menee!) mutta adoptiolain (2012) mukaan jos naisparin parisuhde on rekisteröity ennen hoitojen aloitusta klinikalla, ei harkinta-aikaa tarvita.
Tosiaan yksityiset klinikat mielestäni palvelevat kaikkia haluavia, tosin en ole ihan varma onko käsittely tasa-arvoista vai ei. Kun anonyymien sukusolujen käyttö kiellettiin, oli luovuttajista pulaa jonkin aikaa, mutta tilanne saattaa olla tasaantunut. (Tiedän myös, että Suomessa käytetään paljon tanskalaisia siittiöitä.) Mutta JOS naisparin synnyttävällä naisella tai itsellisellä naisella todetaan lääketieteellinen ongelma, jonka takia hän ei voi raskautua normaalisti inseminaatiolla, pitäisi hänen päästä myös julkiselle puolelle. Laissa ei ole mitään perusteita, joilla klinikka voisi kieltäytyä palvelemasta edellä mainittuja, mutta julkinen puoli kieltäytyy silti antamasta hoitoja. Valvira on antanut jo asiasta huomautuksen, mutta meno jatkuu. Yksityisillä klinikoilla hoidoista voi saada kela-korvausta vasta, jos on todettu lääketieteellinen syy (mielestäni ymmärrettävää). Käytännössä kela on silloinkin välillä ollut nihkeä antamaan korvauksia. Eli kohti tasa-arvoa, mutta matkaa on vielä.
Huh tulipa romaani, innoistuin vähän liikaa, sori kaikki.