lokavauva<3, mulla on ihan sama tilanne. Tuntuu helpommalta jos voisi vain maata sängyssä vuorokauden ympäri ja nukkua, niin välttyisi näiltä oireilta. Kävin tänään töissä, hurjat 3h ehdin olla siellä kunnes vatsaa alkoi särkemään niin paljon että itku kurkussa sitten laahustin kotiin. Pari tuntia torkkuen sängyssä, ja miehen tekemän lounaan jälkeen olo on jo parempi. Mut en kyllä ihan heti ole nousemassa täältä uusien vatsakipujen pelossa! Myönnetään, että pari itkua on jo tullut ihan jo sen takia kun on niin avuton ja saamaton olo. Kuulostaa lokavauva hurjalta, että olet tässä vaiheessa joutunut muuttamaan, huh! Toivottavasti voit kuitenkin levätä tarpeeksi!
Oloja ja oireita
- Ketjun aloittaja huhtivauva16
- Aloituspäivämäärä
särkynyt90
Oman äänensä löytänyt
Nonni,meikälle määrättiin sitten vuodelepoa keskiviikosta maanantaihin asti..Ti-Ke välisen yön valvoin ja väänsin porua ja oli jumalattomat krampit alavatsassa ja jotenkin muistutti ihan synnytyksen aikaisia tuntemuksia..
Ke aamulla soitin heti neuvolaan ja sieltä antoi neuvolatäti heti gynepäivystykseen ajan. Siellä istuttiin ukkelini kans 6tuntia!! Ensin kaikenmaailman verikokeet, pissanäytteet yms ja sitten ultra... Yllärii,siellä on yksi elävä sikiö oikeessa paikassa ja toinen ruskuaispussi on pienempi ja tyhjä.. Jotenkin kaikkien koettelemusten jälkeen mitä meillä on ollut, olemme silti iloisia edes yhdestä elävästä sikiöstä joka on ihan oikeassa paikassa ja gynen mukaan vielä niin hyvän paikan löytänyt itselleen, että ei periaatteessa pitäisi olla aihetta huoleen. Toki jos alkaa vuotoa yms niin suoraa päivystykseen saan mennä.. Vuodelevon määräsi minulle ihan sen takia että ei tulisi enempää kramppeja, koska eivät ne nyt silti hyväksikään ole tuolle elävälle olennolle ja kipuun käski vetäästä 1g panadolia. Nyt sitten yritän olla vaan,mutta aamulla kun menin esikoistamme herättelemään ja pukemaan, hän totesi, että "äiti menee nukkumaan,isi pukee,äiti masu kipee!!" <3 Hän on niin ihana ja kyllä hän vaan taisi ymmärtää ku kerroin hänelle että mun pitää nyt levätä tosi paljon kun on masu kipee ja että hänen täytyy olla reipas tyttö ja että hän saa tulla äitin kaikkuun siltikin "pököttelemään ja puttailemaan" :) Kunhan nyt vaan keksisi tavan,jolla saan pidettyä itseni levossa ja rauhallisena..
Ke aamulla soitin heti neuvolaan ja sieltä antoi neuvolatäti heti gynepäivystykseen ajan. Siellä istuttiin ukkelini kans 6tuntia!! Ensin kaikenmaailman verikokeet, pissanäytteet yms ja sitten ultra... Yllärii,siellä on yksi elävä sikiö oikeessa paikassa ja toinen ruskuaispussi on pienempi ja tyhjä.. Jotenkin kaikkien koettelemusten jälkeen mitä meillä on ollut, olemme silti iloisia edes yhdestä elävästä sikiöstä joka on ihan oikeassa paikassa ja gynen mukaan vielä niin hyvän paikan löytänyt itselleen, että ei periaatteessa pitäisi olla aihetta huoleen. Toki jos alkaa vuotoa yms niin suoraa päivystykseen saan mennä.. Vuodelevon määräsi minulle ihan sen takia että ei tulisi enempää kramppeja, koska eivät ne nyt silti hyväksikään ole tuolle elävälle olennolle ja kipuun käski vetäästä 1g panadolia. Nyt sitten yritän olla vaan,mutta aamulla kun menin esikoistamme herättelemään ja pukemaan, hän totesi, että "äiti menee nukkumaan,isi pukee,äiti masu kipee!!" <3 Hän on niin ihana ja kyllä hän vaan taisi ymmärtää ku kerroin hänelle että mun pitää nyt levätä tosi paljon kun on masu kipee ja että hänen täytyy olla reipas tyttö ja että hän saa tulla äitin kaikkuun siltikin "pököttelemään ja puttailemaan" :) Kunhan nyt vaan keksisi tavan,jolla saan pidettyä itseni levossa ja rauhallisena..
Murmeliini90
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Onko muuten muilla lämpö noussut? Mulla on koko raskauden ajan ollut vähän kuumeinen olo, mutta mittari ei oo eksynyt kainaloon, pari päivää nyt on mitatessa ollu 37'c, mietinkin, kuinka korkeaksi lämpö tavallisesti nousee alkuraskaudessa (normaalisti 36,4'c), sillä tämä saattaa olla alkavaa tautiakin..!? Nimim huolestua vai ei.
Särkynyt90, toivottavasti olosi pian kohenee! Mulla oli noita älyttömiä vatsakipuja parin viikon ajan, viikot 5-7. Nyt on alkanut hellittämään, onneksi. Viikko sitten olo oli todella tuskainen ja välillä tuli ihan itku kun kramppasi ja väänsi niin paljon. Mutta viime keskiviikkona ultrassa löytyi pieni syke oikeassa paikassa, ja muutenkin kaikki vaikutti ihan normaalilta. Tällä viikolla verikokeet ym. Toivotaan, että myös sun kivut häviää pian!
Muuten muutkin oireet ovat helpottaneet, aamupahoinvointi tosin iskee nykyään rajummin. Mutta poden kyllä mielummin pahaa oloa, kun niitä vatsakipuja! Väsymyskin on helpottanut hieman, tai sitten olen vain tottunut ja oppinut elämään näiden oireiden kanssa niin ne eivät enää saa valtaa :)
Muuten muutkin oireet ovat helpottaneet, aamupahoinvointi tosin iskee nykyään rajummin. Mutta poden kyllä mielummin pahaa oloa, kun niitä vatsakipuja! Väsymyskin on helpottanut hieman, tai sitten olen vain tottunut ja oppinut elämään näiden oireiden kanssa niin ne eivät enää saa valtaa :)
särkynyt90
Oman äänensä löytänyt
Noin, nyt siis kaikkien laskurien yms mukaan on rv 9+5 ja tänään kuului ekat sydänäänet neuvolassa. <3
Luojankiitos että on varmasti tallessa se pieni "sipulitoukkamme" siellä.
Ja no yllätykseksi on nyt alkanut ihan hullut oksentelukohtaukset..
Ei kaupas voi kävellä enää banaanien ohi ku alkaa kiertämään mahas ja kahdesti jo oksentanutkin sen takia.. :S eikä pysty ajattelemaan edes paprikan syömistä enää, puhumattakaan marinoiduista kana/liha suikaleista.. Tulee vaan niin karmiva haju niistä nenään ja alkaa olksettaan,että parempi vaan olla syömättä sitten jo.
Kahvi ei uppoa maidolla,ei sokerilla,ei mustana eikä kylmänäkään.. Tupakanhaju etoo enemmän ku mikään muu ja bensa...Siis mä en voi enää tankata mein autoakaan! :D
Tuo lämmön nousu alkukolmanneksel on kuulemma ihan normaalia..itselläni huitelee jo kolmatta viikkoa 37,2-37,4 kohdilla...
Ja ne mun krampit..ne vaan oli jotakin outoa,joiden syytä ei sen koommin tiedetä.
Ainakin neuvolatäti kun katseli niitä papereita sanoi,että jos ei mtn muuta selitystä ole,sen täytyy olla se canestenin hiivatulehduspuikko joka on aiheuttanut jotakin... en sitten tiedä...
Toivottavasti tästä kohtaa jo jokainen mamma selviää loppuun asti mammana, eli yhtenä isona kappaleena :))
Luojankiitos että on varmasti tallessa se pieni "sipulitoukkamme" siellä.
Ja no yllätykseksi on nyt alkanut ihan hullut oksentelukohtaukset..
Ei kaupas voi kävellä enää banaanien ohi ku alkaa kiertämään mahas ja kahdesti jo oksentanutkin sen takia.. :S eikä pysty ajattelemaan edes paprikan syömistä enää, puhumattakaan marinoiduista kana/liha suikaleista.. Tulee vaan niin karmiva haju niistä nenään ja alkaa olksettaan,että parempi vaan olla syömättä sitten jo.
Kahvi ei uppoa maidolla,ei sokerilla,ei mustana eikä kylmänäkään.. Tupakanhaju etoo enemmän ku mikään muu ja bensa...Siis mä en voi enää tankata mein autoakaan! :D
Tuo lämmön nousu alkukolmanneksel on kuulemma ihan normaalia..itselläni huitelee jo kolmatta viikkoa 37,2-37,4 kohdilla...
Ja ne mun krampit..ne vaan oli jotakin outoa,joiden syytä ei sen koommin tiedetä.
Ainakin neuvolatäti kun katseli niitä papereita sanoi,että jos ei mtn muuta selitystä ole,sen täytyy olla se canestenin hiivatulehduspuikko joka on aiheuttanut jotakin... en sitten tiedä...
Toivottavasti tästä kohtaa jo jokainen mamma selviää loppuun asti mammana, eli yhtenä isona kappaleena :))
Odottelen toista lasta, esikoinen jo 2,5v.
On ollut puhetta oireista, ja itselläni ei ollut juurikaan mitää pahoinvointia ekan raskauden kohdalla, saattoi olla jokunen kramppi mutta muuten sain olla niistä oireista rauhassa.
Mutta nyt, raskausviikkoja melkein 9, ja olo on huono. Pahoinvointia tuntuu olevan koko ajan, ja syöminen ei meinaa aina auttaa. Kun saa vähän jotain syötyä, tulee paha olo uudestaan, ihan kuin ei olisikaan mitään syönyt. Kaiken lisäksi hermo pinkoo tosi tiukalla, tuntuu et saa pinnistellä ettei räjähdä ja väsyttää. Esikosen energisyys vie multa ainakin viimeiset mehut ja joskus hermot. Töistä ei vielä ole oireiden takia ollut pois, kun eivät tunnu tuon pahemmilta ja olen liikkuvassa työssä, joten ei aina ehdi asiaa ajattelemaankaan.
Tsemppiä kaikille odottajille!!!
On ollut puhetta oireista, ja itselläni ei ollut juurikaan mitää pahoinvointia ekan raskauden kohdalla, saattoi olla jokunen kramppi mutta muuten sain olla niistä oireista rauhassa.
Mutta nyt, raskausviikkoja melkein 9, ja olo on huono. Pahoinvointia tuntuu olevan koko ajan, ja syöminen ei meinaa aina auttaa. Kun saa vähän jotain syötyä, tulee paha olo uudestaan, ihan kuin ei olisikaan mitään syönyt. Kaiken lisäksi hermo pinkoo tosi tiukalla, tuntuu et saa pinnistellä ettei räjähdä ja väsyttää. Esikosen energisyys vie multa ainakin viimeiset mehut ja joskus hermot. Töistä ei vielä ole oireiden takia ollut pois, kun eivät tunnu tuon pahemmilta ja olen liikkuvassa työssä, joten ei aina ehdi asiaa ajattelemaankaan.
Tsemppiä kaikille odottajille!!!
huhtivauva16
Näppärä viestien naputtelija
9+5 viikoilla mennään. Jatkuva etominen on alkanut pikkuhiljaa helpottamaan. Thank God! 
Nyt on tilalle tuleet kohdun kasvukivut, mutta ne ovat aika pieniä nipistyksiä ei sen kummempia. Edelleen tulee aaltoina oksetuskohtauksia... varsinkin jos alkaa rempoilemaan ja touhuamaan jotain. Eli aika rauhallisesti saa kyllä olla. Ensimmäinen neuvola oli viime viikolla ja ultrakin laitettiin vasta aika pitkälle eli pääsiäisen jälkeen vasta 8.4. pääsen näkemään tulokkaan <3. sydänäänten kuitenkin pitäisi jo dopplerilla kuulla, joten menin sellaisenkin tilaamaan. Katsotaan onko siitä mitään iloa ja löytyykö syke (ei ole kuulemma mikään kovin helppo tehtävä vielä näillä viikoilla) Nyt odotan että doppler saapuu ennen pääsiäislomia. Ollaan menossa anoppilaan ja siellä on ainakin osaavaa apua. (Lue: appiukko on lääkäri ja anoppi on eläkkeellä oleva neuvolan hoitaja) 
Nyt on tilalle tuleet kohdun kasvukivut, mutta ne ovat aika pieniä nipistyksiä ei sen kummempia. Edelleen tulee aaltoina oksetuskohtauksia... varsinkin jos alkaa rempoilemaan ja touhuamaan jotain. Eli aika rauhallisesti saa kyllä olla. Ensimmäinen neuvola oli viime viikolla ja ultrakin laitettiin vasta aika pitkälle eli pääsiäisen jälkeen vasta 8.4. pääsen näkemään tulokkaan <3. sydänäänten kuitenkin pitäisi jo dopplerilla kuulla, joten menin sellaisenkin tilaamaan. Katsotaan onko siitä mitään iloa ja löytyykö syke (ei ole kuulemma mikään kovin helppo tehtävä vielä näillä viikoilla) Nyt odotan että doppler saapuu ennen pääsiäislomia. Ollaan menossa anoppilaan ja siellä on ainakin osaavaa apua. (Lue: appiukko on lääkäri ja anoppi on eläkkeellä oleva neuvolan hoitaja) Pitkästä aikaa jaksan taas kirjoitella kuulumisia :) Vatsakivut ovat olleet historiaa jo viikon pari, mutta nyt on pahoinvointia aamuin illoin. Onnekseni olen oksentanut vain kerran, muuten tsemppaan ja kikkailen pahan olon kanssa. Väsymys on iskenyt aivan kauheana. Päiväni näyttävät aika pitkälti tältä: herätys 8, sen jälkeen torkkumista tunnin ajan jolloin myös siemailen hieman mehua jotta paha olo ei veisi voittoa. Laahustan töihin 10 aikoihin, välttäen kävelemästä kauppojen/ravintoloiden läheltä jotka voisi laukaista pahoinvoinnin. Töissä pystyn olemaan n 10-14, ja koko ajan napostelen hedelmiä ja litkin vettä/mehua/smoothieta. Yhden aikaa aivoni lakkaa toimimasta ja istun ja haukottelen niin että leuat vaan loksuu. Lounaan syön kotona, koska sairaalan ruokala haju on niin etova etten ole pystynyt menemään sinne lähellekkään piiiitkään aikaan. Joten 14 laahustan kotiin niin väsyneenä, että liikennevaloissakin haluaisin laittaa silmät hetkeksi kiinni. Kotona torkun kunnes mieheni on tehnyt lounaan valmiiksi (hänen työpäivä päättyy siis 14), sitten syön hitaasti lounaan, siihen menee melkein tunti, koska muuten tulee paha olo. Lounaan jälkeen nukun yleensä 18-19 asti, jolloin pitäisi lähteä kielikurssille tai takaisin töissä käymään. Kotiin tulen taas kello 21, jolloin meinaa itku tulla kun on niin paha olo ja väsyttää. Makaan sitten sängyssä pari tuntia taistellen pahaa oloa vastaan. Sitten vasta 23 aikaan pystyn syömään jotain ja päivän viimeinen taistelu on kammeta suihkuun, kunnes VIHDOIN pääsee taas unten maille.
Tällainen saamaton päivärytmi alkaa ottaa jo psyykkeeseen ja välillä tuntuu että elän pahimpaa aikaa elämässäni eikä tässä ole mitään hyvää tai positiivista. Tiedän olevani todella onnekas kun pystyn pitämään tätä päivärytmiä yllä ja että mieheni pystyy käytännössä tekemään kaikki kotityöt ja kokkaamaan lounaan ja illallisen joka päivä. Muuten en tiedä mitä tästä tulisi
Mutta uskon vakaasti, että tasan 3 viikon päästä kun on 12 viikkoa täynnä niin olo paranee kun taikasauvan iskusta ja sitten voin taas palata normaaliin päivärytmiin ja nauttia raskaudesta 
Tällainen saamaton päivärytmi alkaa ottaa jo psyykkeeseen ja välillä tuntuu että elän pahimpaa aikaa elämässäni eikä tässä ole mitään hyvää tai positiivista. Tiedän olevani todella onnekas kun pystyn pitämään tätä päivärytmiä yllä ja että mieheni pystyy käytännössä tekemään kaikki kotityöt ja kokkaamaan lounaan ja illallisen joka päivä. Muuten en tiedä mitä tästä tulisi
Mutta uskon vakaasti, että tasan 3 viikon päästä kun on 12 viikkoa täynnä niin olo paranee kun taikasauvan iskusta ja sitten voin taas palata normaaliin päivärytmiin ja nauttia raskaudesta
huhtivauva16
Näppärä viestien naputtelija
Voi voi, kuullostaa tutulta. Itsellä helpotti olot édellisellä viikolla, mutta nyt tuntuu taas huonommalta.. Töitä en ole pystynyt viikkoon tekemään kahdesta eteenpäin. Kroppa sanoo melkein kuin kello, yhden kahden välillä, että nyt ei enää pysty! Oksetusrefleksit on pahentuneet ja tosiaan kerran jo tuli se Oksennuskin. Plaah... Toivon todella että se 12 viikkoa olisi se maaginen raja... 12. viikko alkaa ylihuomenna... eli peukut on NIIN pystyssä! Mitään ruokaa ei tee enää mieli - yhtään. Yritän kuitenkin valita sellaisia ruokia joista normaalisti pidän koska heti kun aloitan syömisen se ruoka kyllä sen verran maistuu että sen saa syötyä. Tsemppiä meille kaikille!
lokavauva<3, joko olet päässyt testaamaan doppleria? Me ollaan mietitty sitä myös. Mieheni siskon vauva kuoli kohtuun pari viikkoa ennen laskettua aikaa. Tämä tietenkin muistuu mieleen usein, joten ajateltiin että voidaan mennä iltaisin rauhallisin mielin nukkumaan jos voidaan ensin hetki kuunnella että asukilla on kaikki hyvin 
Onko muilla pahoinvointi lähtenyt helpottamaan? Mulla kun on ongelmana, että pahoinvointi alkoi vasta rv 8 ja jatkuu aivan kammottavana iltaisin. Muutama ilta oli jo ihan hyviä tässä välissä, sain jopa iltapalaa syötyä ja miehen kanssa töllöä katseltua. Viimeiset kolme iltaa taas mies on saanut hoitaa esikoisen iltarutiinit, kun mun ei auta ku lojua suihkussa ja melkein heti samaan aikaan tytön kanssa nukkumaan. Ja aamulla taas kun herää, olo on ihan hyvä. Tää painajainen alkaa iltapäivästä ja kovenee kaiken aikaa iltaa kohden. Nyt on jo 12 viikkoa ja rapiat, niin odotan vaan että helpottais jo.
Vaikka tiedän, että hyvän asian puolesta voin pahoin ja ultrassa kaikki näytti olevan hyvin, niin ei paljon lohduta pahoinvoinnin kourissa :(
Vaikka tiedän, että hyvän asian puolesta voin pahoin ja ultrassa kaikki näytti olevan hyvin, niin ei paljon lohduta pahoinvoinnin kourissa :(
Mulla oli välillä jo parempi olo, vain hieman etomista. Mutta tämä viikko on ollut tosi vaikea: olen ollut väsynyt, huonovointinen ja itkuinen. Kävin eilen lääkärissä ja sain kaksi viikkoa sairauslomaa. Lääkäri totesi, että eipä näytä tämäkään raskaus helpolla päästävän ja harmitteli, ettei voi kirjoittaa lomaa suoraan äitiysloman alkuun. Enpä sitä olisi halunnutkaan, sillä uskon ja toivon, että olo paranee, kun saan levätä. Vaikka minun oli vaikea myöntää itselleni, että on pakko jäädä kotiin huilaamaan, olen nyt pelkästään onnellinen siitä, että tänä aamuna ei tarvinnut lähteä töihin. Olo on taas sen verran kamala. :(
Uutena oireena lisään elohiiren vasemmassa silmäluomessa. On ollut nyt pari päivää, kestää pari minuuttia ja tulee kerran tunnissa tai parissa. Tosi ärsyttävää, kaikkien näiden muiden oireiden lisäksi :(
Eilen oli tosi surkee päivä, koko päivä meni pahanolon nieleskelyyn ja keskittymiseen ettei oksenna. Oli tosi tosi masentava päivä. On niin saamaton olo, töissä en saa oikein mitään tehtyä kun en jaksa keskittyä ja aivotkaan eivät toimi yhtään. Silmässä nykii, oksettaa ja väsyttää. Illalla tuli sitten itku, että oon niin huono ihminen koska en nauti tästä ollenkaan. Mulla on ainakin se mielikuva, että kaikki raskaana olevat ovat onnellisia ja nauttivat olostaan, ja mä oon vihannut melkein joka hetkeä viimeisten 6 viikon aikana (noh, vihannut ehkä melko voimakas sana, mutta siltä tuntui eilen illalla). Huomenna tulee 10 viikkoa täyteen, toivottavasti olo normalisoituu pian etten masennu ihan täysin :(
Eilen oli tosi surkee päivä, koko päivä meni pahanolon nieleskelyyn ja keskittymiseen ettei oksenna. Oli tosi tosi masentava päivä. On niin saamaton olo, töissä en saa oikein mitään tehtyä kun en jaksa keskittyä ja aivotkaan eivät toimi yhtään. Silmässä nykii, oksettaa ja väsyttää. Illalla tuli sitten itku, että oon niin huono ihminen koska en nauti tästä ollenkaan. Mulla on ainakin se mielikuva, että kaikki raskaana olevat ovat onnellisia ja nauttivat olostaan, ja mä oon vihannut melkein joka hetkeä viimeisten 6 viikon aikana (noh, vihannut ehkä melko voimakas sana, mutta siltä tuntui eilen illalla). Huomenna tulee 10 viikkoa täyteen, toivottavasti olo normalisoituu pian etten masennu ihan täysin :(
huhtivauva16
Näppärä viestien naputtelija
Moikka, Doppler tuli eilen ja heti testattiin. Eilen viikkoja 11+0. Ja sieltähän se pienen sydän kuului samantien :) sellainen nopea syke, mittari laski 153 sykäystä minuuttiin. Meillä on tämä malli: http://www.raskauskeiju.fi/index.php?tr=10&ala=&tuote=35
Olin aika yllättynyt kun se tuli sieltä niinkin selkeästi kuuluviin, olin varautunut ettei välttämättä vielä kuulu ollenkaan. Foorumeilta kun on lukenut niin monenlaista kokemusta. Taitaa tuokin riippua ihmisestä omasta kropan rakenteesta ja missä se kohtu on jne jne.. mutta huh, oli se vallan rentouttavaa kuultavaa.. suosittelen. :)
Olojen puolesta edelleen helpotusta odotellen...
Olin aika yllättynyt kun se tuli sieltä niinkin selkeästi kuuluviin, olin varautunut ettei välttämättä vielä kuulu ollenkaan. Foorumeilta kun on lukenut niin monenlaista kokemusta. Taitaa tuokin riippua ihmisestä omasta kropan rakenteesta ja missä se kohtu on jne jne.. mutta huh, oli se vallan rentouttavaa kuultavaa.. suosittelen. :)
Olojen puolesta edelleen helpotusta odotellen...
Täällä myös alkuraskaus on todellakin ollut raskasta aikaa! Pahoinvointi alkoi heti plussattua (rv 5) ja nyt 11+3 ei tunnu millään helpottavan. Oksentelu rajoittuu yleensä vain aamuun, mutta uutena juttuna on tullut myös se hirveä vellova olo iltaisin! Mutta onneksi siihen olen löytänyt maailman parhaimman avun. Makoilu sohvalla yhdistettynä sitruunajääveteen ja Rennieen!! Suurin syy pahaan oloon kun tuntuu olevan juuri tuo mahan hapokkuus, niin Rennie tuo avun tullessaan melko nopeasti. Suosittelen muitakin kokeilemaan :)
Hassua muuten tuo silmän "elohiiri", muistan, että itselläni alkoi silmä vemppaamaan jo viikko ennen plussaa ja ihmettelin, että mistäs nyt tuulee. Vaan eipä tullut parin vuoden yrityksen jälkeen mieleen, että se oli raskausoire ;)
Hassua muuten tuo silmän "elohiiri", muistan, että itselläni alkoi silmä vemppaamaan jo viikko ennen plussaa ja ihmettelin, että mistäs nyt tuulee. Vaan eipä tullut parin vuoden yrityksen jälkeen mieleen, että se oli raskausoire ;)
huhtivauva16
Näppärä viestien naputtelija
Moi Saria1! meillä on sama laskettu aika näköjään :) Hauska huomio. Eli huomenna TASAN 12 viikkoa ja alkuraskausvaihe ohi! Onnittelut sinullekin.