Toi liikkeiden "havainnointi" onkin muuten hauska juttu.. Yhtenä päivänä kun vauva liikkuu ja molskii niin, et tuntuu tulevan kyljestä läpi, niin toivoo, et "rauhotupa hiukan" pikkuinen. Sit toisena päivänä (tai edes parin tunnin rauhallisemman jakson jälkeen), kun tosiaan on sitten hiukan rauhallisempi, tulee samantien ihan vainoharhaiseksi ja syö suklaata/juo mehua/heiluttelee mahaa jne, et liiku nyt hiukan :D Mikäköhän olis sellainen kultainen keskitie, vai onko sitä? :D Tämä tyyppi on kyllä ollut niin autuaan uskollisen kova liikkumaan, et tosiaan parin tunnin "unijakso" saa jo ihan äärirajoille hermoilemaan..
Viime yönä heräsin ensimmäisen kerran niin koviin "menkkakipuihin", etten pystynyt edes sängystä nousemaan. Vatsa oli ihan kivikova, ja hengittäminenkin tuntui super raskaalta.. Heräsin tosiaan selältäni, et josko siinä syy. Pitäisi varmaan kehittää joku tennispallo selkään kiinni, ettei menisi seljälleen niin helpolla, kun se aiheuttaa jo nopeastikin tosi huonon olon :/