Marraskuun ihmettelyt!

Mariannu, toivotaan. :) Mulle vain iski jostain syystä sellainen olo, ettei kaikki ole kunnossa.. Liekö omaa vainoharhaisuutta tai sitä niin kutsuttua äidin vaistoa? Erehdyin lukemaan netistä ihmisten kokemuksia vuodottomasta keskenmenosta ja tottakai nyt kuvittelen kärsiväni sellaisesta. Huomenna on varmaan pakko soittaa neuvolaan ja kysyä olenko ihan pöpi, ihan vaan oman mieleni rauhoittamiseksi.

Kylläpä tunnen oloni hölmöksi, kun stressaan tämmöisestä asiasta. Toisaalta toivoo niin kovasti kaiken olevan hyvin ja toisaalta pelkää kokoajan pahinta. Kovin ristiriitainen fiilis! :(
 
Ihmetellessä tosiaan menee tää marraskuu:) Meillä on torstaina eka neuvola. Se on kyllä tosi aikasin, mut oon silti onnellinen et pääsen purkamaan näitä ihmetyksiä ja keskenmenopelkoja jo tässä vaiheessa asiaan perehtyneelle. Vaikka se sitten meniskin kesken vielä, niin en usko kokevani, että tuhlaan vaan aikaa. Kaikki tietämys raskaudesta on plussaa, jossei sitten tän kanssa loppuun asti, niin jatkossa.

tiinaO_o: Ihan samoissa fiiliksissä mennään täällä.
Ootan niin sitä hetkeä, et osaisin nauttia ja aidosti iloita tästä raskaudesta. Toistaiseks on menny niin hermoillessa, et ei oo tosikaan. Oon koittanu välttää lukemasta nettipalstoja ja vaikka niitä erehtyisinkin lukemaan, ni olla tekemättä typeriä johtopäätöksiä. Noihin ketjuihin ku oletettavasti päätyy kirjoittamaan erittäin rajattu joukko ihmisiä ja päätelmät on usein negatiivisempia, mitä totuus ehkä on. 

Ja tuosta turvotuksesta vielä. Mä taas tänään aamulla luulin, että koko turvotus on laskenut. (Ja tietysti veikkailin jo että keskenmeno tulee, koska nää vähätkin oireet häviää. huoh) Mutta kyllähän toi alamaha on edelleen ihan yhtä turvonnut, kuin koko ajan on ollut. Ja tavallisesta mahaturvotuksesta poiketen se lähtee ihan tuolta alhaalta asti. Mutta luultavasti oon vaan niin tottunut siihen nyt, etten huomaa sitä. Mammahousuja en sentään vielä tarvii, mutta huomaa kyllä päivän päätteeksi, että housuista on jäänyt painaumat mahaan, mitä ilman raskautta ei kyllä oo tullut. Harmi, että ehin vasta vähän aikaa sitten ostamaan uudet kivat housut ja nyt en tiiä kuinka pitkään enää pääsen niitä käyttämään:)

Ohhoh, tulipas kunnon tiistai-turinat. Ihanaa, et on tämmönen foorumi mihin pääsee näitä tuntojaan purkamaan, niin pääsee tuo mies edes vähän vähemmällä:)
 
Tiinalle tsemppiä, hyvin siinä käy! :) Mullakin tuo viides viikko oli ehkä pahin, luin ihan liikaa kaikista keskenmenoista ja tuulimunista. Nyt unohdat ne vaan, etkä lue tai mieti sellasia ollenkaan!

Mä aattelin lähtee huomenna ostamaan ekoja mammahousuja. :) Aamulla jo housut puristaa, puhumattakaan päivästä, kun turvotus alkaa. Voi kun olisi saanut pitää salaisuuden vähän kauemmin, mutta kohta se taitaa paljastua. Työkaverit on töissä naureskellu mun syömiselle ja nyt alkaneet vihjailla raskaudesta, niin ei kai se salaisuus enää kauaa säily. Toisaalta ihanaa, mutta toisaalta pelottavaa, kun huomenna on kuitenki kasassa vasta 8+0 omien laskujen mukaan. 
 
Kiitos Pippinen rohkaisusta, sinun ansiosta olen jättänyt Googlen tänään kokonaan rauhaan. :)

Sairauslomailu ei sovi mulle YHTÄÄN. En oikein malta keskittyä mihinkään juttuun ja palloilen kotona paikasta toiseen (tai no, lähinnä koneelta sohvalle ja sohvalta koneelle). Rennosti olen yrittänyt ottaa eikä tänään ole tarvinnut edes napsia särkylääkettä - lepo taitaa tehdä tehtävänsä!

Hehe, perustinpa blogin liittyen tähän raskauteen ja odotukseen. Mulla oli keväällä blogi, mutta lopetin sen kun ei ollut ikinä mitään kirjoitettavaa. Nyt ajattelin, että blogista tulisi hyvä tapa purkaa ajatuksiaan konkreettisesti. Saa nähdä kuinka kauan intoa kestää. :) Onko teillä muilla blogeja?
 
Tiina: Mukava kuulla et siellä kaikki hyvin, nyt vaan sitä lepoa sit vaikka väkisin kun lääkäri määränny ;)

Pippinen:: Täälläkin mammaleggarit jo käytössä, iltasin tavallisista puristaa se kuminauha ihan liikaa :D mies vähä katteli että just...sanoin et änkeeppä itelles kokoo liian pienet housut ja koita olla....just kattelin peilistä niin aamulla on ihan littana "oma maha" ja iltaa kohti turpoo hervottomaks palloks...
tilasin myös H&M alesta kahet tosi kivat pillifarkkujegginsit, en malta oottaa et ne tulee....vedän varmaan heti jalkaan. Siellä oli muuten tosi paljo mama-vaatteita alessa jos joku muukin tykkää ko. kaupan vaatteista :)

Marbel: Nuo pelon yms.tunteet on vaan niin todellisia ja niihin ei juuri auta kun puhuminen. Kiva että pääset jo nyt neuvolaan, uskon että käynti helpottaa! Ja kaikki on varmasti hyvin <3

Mariannu ja ninspe: ^^ täällä sama meininki :D

Täällä aamukahvia hörppiessä (ei meinaa oikein pysyä sisällä....) kirjottelen...kahvi on tosiaan muodostunut yökötyslistan ykköseks etenki aamusin...kertaakaan en siis oo vielä oksentanu mut ei kauheen kaukanakaan oo ollu.....Ja satsumat :P Namnamnam vedin eilen varmaan jonku kilon, maistuu :D

Me käytiin eilen neuvolassa <3 reilu tunti siellä rupateltiin.....ei sillain oikeestaan mitään uutta tullut tietoa mutta aattelin kohta soitella ja varata Nt-ultran koska me päästään onneks sinne ennen joulua <3 ja sitä viikkoo ennen hirvee kasa labroja otettavaks. Siis ne kaikki seulontalabrat sekä hemoglobiinit yms. Varmaan monta putkea siis....ja sainpa tietenki seuraavan neuvolantäti ajan sekä neuvolalääkäri ajanki jo. Toki on vasta ens vuoden puolella. Sit saatiin jotain kotitehtävä lappuja täytettäväks seuraavaa kertaa varten mm. alkoholin käytöstä yms. perus kaavakkeita. Sitten kertoi että siellä on sellainen mammaryhmä missä ommellaan itse imetystyyny. Kovasti mua sinne koitti ja lupas käynnin lopussa antaa siitä infolehtisen, jonka tosin sit unohti antaa....en kyl tiä oisinko halunnut ees mennä sinne...En oikein oo sellanen mamma-kerho ihminen :) mulla on pari ystävää kellä on lapsia ja heijän kans juttelen mieluummin asioista kun on samalla aaltopituudella....ja muutakin jutunaihetta heillä ku lapset... :) mut hyväähän se vaan tarkotti ja ehkä mä nyt juuri ja juuri voin sen tyynyn käydä ompeleen jos seuraavan kerran muistaa muistuttaa....

Kauheet tekstit :D Mut siis la ei muutettu, se on nyt 6.7 (vaikka sen varhaisultran mukaan 9.7) mut ens viikon ti on taas sit se ultra, katotaan miltä siellä näyttää neuvolan vehkeillä....

 
Oon jo ajatellu että kamalaa, viikkoja on vasta 6+6 mutta tänään töissä en pystynyt pitään farkuissa nappia kiinni kun puristi niin julmetusti :D Luulin että oon ainut, pitäis varmaan itekkin käydä vaikka viikonloppuna ostamassa muutamat mammahousut. Oon muutenkin ihan hämmentyny kun tuntuu että maha alkaa jo nyt kasvaa niin ettei sitä voi kohta peittää mitenkään :D Tosin tuttavalla jolla oli viikkoja 10+jotain niin oli jo niin selkee masu ettei voinu erehtyä mistä on kyse. 

Tiina, mulla on kans blogi jonka alotin nyt raskautta varten mutta oon ollu niin kiireinen (lue väsynyt) etten oo kerinny kirjottaan vielä mitään Tosin vois alottaa kirjottaan niin sais aina järjestellä ajatuksiaan ja purkaa tunteita samalla :)
 
Mieki koitan täältä vertaistukea hakea, kun en ole kehdannut vielä kailottaa tätä ihanaa uutista muille kuin omille ja mieheni perheenjäsenille.

Raskausviikkoja pitäisi menkkojen mukaan olla nyt tasan 7 ja varsinkin iltaisin maha on jo ihan selkeästi raskausmaha. Ei kylläkään muitten kuin itseni mielestä:) Mulla on eka neuvola vasta 17.12. ja viikkoja silloin jo 10+5. Onko kellään muulla eka neuvolassa käynti näin myöhään?

Ihana lukea täältä, että muillakin on samalainen olo kuin itsellä! Väsyttää niin, ettei meinaa jaksaa iltapäivän tunteja töissä hereillä, etova olo ja sitten ihan kamalia kipuja alavatsassa. Yöllä saatan herätä kipuihin ja tuntuu että itku tulee. Onneksi menee muutamassa minuutissa ohi. Soitin tänään neuvolaa ja kyselin, tarviiko kivuista olla huolissaan. Olis laittanu neuvolalääkärille, mutta aikoja ei ole ennen tuota minun ekaa neuvolaa. Ei voinut aikaistaa myöskään terveydenhoitajan aikaa, sillä varaukset oli hälläkin ihan täynnä. Pitää varmaan mennä tosiaan työterveyteen, jos kivut vielä jatkuu.
 
Pahoinvointi velloo, velloo, velloo.... Tuntuu ettei sitä pääse pakoon millään. Tänään oli taas aamu ihan aika ok, mutta päivällä piti töissä käydä yökkimässä. Eilen iski oikein huono olo vasta puoli kymmenen aikaan illalla. Ihan erilaista tämä kyllä on kuin poikien kanssa. Silloin oli aamusta huonoin olo ja vaihtelevasti sitten koko loppupäivän, nyt menee ihan miten sattuu. Luulen että johtuu osittain siitä että pakotan itseni syömään koko ajan, myös myöhään illalla, mikä helpottaa seuraavaa aamua. Mutta välillä kyllä vaan niin väsyttää, kun olo on kurja ja pitäisi jaksaa töissä ja kotona ja laittaa ruokaa ja siivota ja vaikka mitä. Kaiken extran olen kyllä jo karsinut minimiin, siivotakin ehtii kunnolla vaikka sitten joululomalla.
 
Hyvä Tiina, kyllä se mieli siittä yllättävän nopeesti rauhottuu. :) 

Se on kyllä hassu tuo mieli, kun ensin miettii keskemenoa ja tuulimunia yötä päivää, sitte seuraavana lapsen mahdollisia kehityshäiriöitä, mitäs seuraavaks? Pelkää lapselle sattuvan jotakin? :) 

Hei laittakaahan niitä blogien osoitteita te joilla sellainen on! :) Olis kiva käyä lukemassa.
 
Täytyy kyl olla samalla linjalla, mielen koukerot on omituisia. Mulla alkaa ihan pahin paniikki mennä taakse (tai sitten olen vain yliväsynyt, he he) ja pelkään vähemmän kuin muutama päivä sitten, ultran varaaminen teki ilmeisesti hyvää hermoille... vaikka on sinen vieläkin liian pitkä aika :)

Multa löytyy blogi, http://www.tuulimuuttisuuntaa.blogspot.fi mutta siellä nyt on kutakuinkin samat höpinät kuin täälläkin, et en tiiä miten mielenkiintoinen sitten on :)

Voin muuten kertoa että väsymys voimistuu, äsken meinasin simahtaa jo toisen kerran tänään sohvalle, ja olen mielestäni nukkunut viimeyönä ihan hyvin... tästä tulee mielenkiintoista jos vielä tästä voimistuu...
 
Mä voin kanssa laittaa linkin blogista sitten kun joudan alottaa sen kirjottamisen :D josko sitä viikonloppuna olis tarpeeks aikaa perehtyä siihenkin hommaan.
 
Pitääpä alkaa bloglovingin kautta seuraamaan Jenayan blogia! :) Mielellään seurailen myös muiden kuulumisia blogin kautta, jos sellaisia löytyy (vipeetä odotellessa ;).

Mun blogi löytyy täältä: http://mekaksijatoukka.blogspot.fi/ Tosiaan aloitin vasta eilen tuon blogin kirjoittamisen eli se on ihan alkutekijöissä.

Ostin eilen Multivitan raskaus- ja imetysvitamiineja! Olivatpa muuten yllättävän kalliita, 20 e yhdestä purkista. Lisäksi mun piti alkaa neulomaan vauvapeittoa, mutta aloinkin kutoa miehelle kaulaliinaa joululahjaksi. Eiköhän noita vauvapeittoja vielä muutaman kerkeä väsätä ennen kesää.. :D
 
Oi, täältäkin saatte seuraajan blogeillenne :) ! Mulla on tällähetkellä ihan tavallinen blogi jonne en tuu vielä aikoihin kirjottamaan raskaudesta. Oikeestaan kirjotusinto on niin kuollut, etten jaksa kirjoittaa sinne paljon mitään muutakaan..

Mullakin on noi Multivitan vitskut käytössä ja sen lisäksi, että ovat kalliita niin ovat myös ihan jäätävän kokoisia. Mulla ainakin tekee pahaa kun aamulla sitä nielen muitten lääkkeitten kanssa samaan aikaan. Muutenkin on ollut ihan tuskaa saada lääkkeitä aamulla nieltyä, pariin kertaan on tulleet takasin kun ei vaan pysy.

Pahoinvointi pahenee kokoajan.. Tai se on ollut kokopäiväistä ja nyt pidempään, mutta etomisen tunne vahvistuu vaan. Oon ollut nyt tän viikon saikulla sen takia, mutta tarvii varmaan huomenna soitella neuvolaan ja pyytää lisää kun ei tunnu yhtään hellittävän. Koulussa kun ei kehtaisi yökkäillä ja kipristellä 24/7..

Koulusta noin muuten, tuntui tosi pahalta mennä maanantaina käymään (vein saikkutodistusta) kun tuntui etten ollu enää oikein tervetullut "kavereitten" seuraan. Oon ollut nyt varmaan yli kaks viikkoa pois tän hirveen pahoinvoinnin yms kipujen takia ja sen tunnin minkä olin koulussa opettajan pyynnöstä niin sain olla ihan yksikseni. Muutenkin koulun kanssa on vähän niin ja näin, tuntuu ettei huvittais käydä koko koulua enää.
Toisaalta mulla ei oo yhtään toisen asteen tutkintoa kun oon niitten kanssa vähän sekoillu, mutta hmm.. En tiedä, en jaksa ajatella sitä ollenkaan.. :s

Ihme avautumista, on vaan jotenkin niin hirveen yksinäinen olo. Varsinkin kun tästä vauva-asiasta ei voi puhua kun niin rajattujen ihmisten kanssa, poikaystävän, oman perheen ja yhden ystävän. Ja toki täällä. Ääh.
 
Mulla kans tuo kahvi ällöttää. Viime raskaudessa pystyin juomaan kyllä koko ajan.. outoa!

Mä päätin etten mammavaatteita laita päälleni vasta kun on ihan pakko. Johan mä niistä 7kk sitten eroon pääsin :) Hennesiltä ja Vero Modasta ostin sillon suurimman osan. Nyt tuskin ihan hirveesti tarvii lisää ostella kun ei tarvi käydä töissä.
 
Mä syön tällä hetkellä vasta tota foolihappolisää..
Ens viikolla tarttis käydä apteekista hakee noita multivitoja ja sit sitä raskausomegaa, iha vaa sen takia ku meillä syödään aika vähän kalaa..

Täällä on iltasin iha järkky turvotus! Joka ilta tuntuu et se kohoo vaan enemmä ja enemmä, mieskin jo nauro et aikasmoinen maha o ilmestyny... Normaalisti oon hoikka ihminen eikä esikoisesta ollu tällästä turvotusta koskaan..
Iltapäivästä on pakko heittää farkut pois ja vaihtaa lökärit jalkaan ku ei yksinkertasesti pysty olemaan niitten kans. :D

Ja jännästi kans jos syö paljon, ni se turpoo heti palloks.
Oli pakko pitää takki visusti kiinni kun olin äidin kanssa ostosreissulla, ois tullu outoja katseita, äidille kun kerrotaan vasta jouluna. :)
 
Täälläkin mahan iltaturvotus on tuttu ilmiö. Ja täytyy sanoa että aamuisinkin vatsa alkaa olemaan vähän muhkeampi kuin aiemmin, mutta luulen että se johtuu lähinnä siitä että syön koko ajan ja ummetus vähän vaivaa... Voi että kun tämä pahoinvointi hellittäisi ja pääsisi taas salille ja jumppiin! Nyt tuntuu ettei yksinkertaisesti pysty menemään, kun olo on niin kurja. Mutta saisi taas lihakset ja nesteet liikkeelle, hartiatkin tuntuu jumittavan kun en ole moneen viikkoon kunnolla liikkunut.

Välillä on tuskaista yrittää jaksaa töissä, mutta päätin että haen saikkua vasta viimeisen hädän hetkellä, kun mikään ei pysy sisällä. Tykkään työstäni ihan älyttömästi ja tuntuu haikealta jäädä taas äitiyslomalle, kun just olen pari vuotta saanut taas kunnolla olla töissä. On tosi ristiriitaiset ajatukset, kun toisaalta on ihan mahtavaa saada taas jäädä kotiin lasten kanssa, mutta toisaalta viihdyn niin hyvin töissä, että en millään malttaisi jäädä pois. Tosin tällä kertaa mies saakin jäädä hoitovapaalle jossain vaiheessa.

Juu. Kuten huomaatte, niin ajatukset leijailee jo aika kaukana... Ajattelen mieluummin tulevaa, kuin sitä että kuinka monta viikkoa tämä oksentelu vielä kestää. Yäks.
 
Mariannu, et oo ainoo jonka ajatukset liihottaa jo jossain kaukana tulevaisuudessa! :)
Itse jo murehdin ens juhannusta, tapana kun on ollu mennä miehen mökille, jonne matkaa 350km...

Esikko tuli tosiaan sen 2,5vk etuajassa, joten väkisinkin pistää miettimään et uskaltaakohan sitä lähteä sit enää juhannuksen viettoon, kun LA olis vajaan kk päästä...
Että tälläisiä täällä jo mietitään :D
 
Tää hassu kysyis nyt, et tuntuuks teillä muilla jo mahassa painamalla jotain? Mulla siis viikot 5+5, ja aamulla kun rakko oli täynnä, tuntui ihan selkeä muhkura suunnilleen sillä kohdalla, missä kohtu sijaitsee. Vessassakäynnin jälkeen se hiukan pehmeni, mutta edelleen tuntuu kyllä selvästi :D Joko tässä nyt oikeesti saa kohta hakee ne mammahousut......

Mulla kans ajatukset myös siellä tulevassa, ekalle kaverille kertominen lähti siitä, että olen kaasona hänen häissään, jotka piti alunperin varata samalle viikonlopulle kun mulla on LA (toisessa kaupungissakin vielä). Kaveri tekikin sympaattisimman eleen koskaan ja sanoi huolehtivansa ettei häät ole juuri lasketun ajan tuntumassa :D

Mietin tarvikkeita, kummeja, ristiäisiä, arkielämää vauvan ja kahden kouluikäisen kanssa, matkustamista sukulaisille vauva mukana ja voi, vaikka mitä! :D Pitää kyllä tehokkaasti päästä pois sen, kuinka alussa tässä vielä mennään :D
 
Jenaya, Voihan se olla et jotain tuntuukin jos jo 3. lapsi on tuloillaan :) Itsellä ei ainakaan vielä tunnu, tosin oon niin vainoharhanen etten uskalla ees paljoo painaa, etten vaan liiskaa pähkistä :D

Jeee täällä on onnellinen äiti, esikko nukkui ensimmäisen yön heräämättä!!! <3 Aamulla oli ihan hölmö olo ku tajus et on nukkunu ekan kokonaisen yön yli vuoteen! :D
 
Eiks oo hieno fiilis Neeuska? :)

Meillä tosin molemmat vauva-aikana ollut ihan loistavia nukkujia, tyttökin alkoi 3kk:n ikäisenä nukkumaan yöt läpeensä... muttamutta...kaksivuotiaana alkoi sitten yötouhut, vessassakäyntiä, meidän viereen kömpimistä, muuten vaan haahuilua puoliunessa. Sitä kesti aika pitkään ja olin kyl TOSI onnellinen kun se viimein loppui :D
 
Takaisin
Top