Maraskuut mutinat

sosuli

sosuli

Jostain jotain jo tietävä
Aloitanpa mie tämän marraskuun. (Olen muutoinkin ollut aika hiljaa tuolla sivusta seuraajana)
Tämä vuosi vähenee ja "eräpäivä" lähestyy..ninkuin kuulin erään tuttavani vitsailevan.
Miun eräpäivä onkin sitten ihan se viimeinen päivä tammikuuta, ja toivon kovin, että pikkuinen tuolla masussa ainaskin lähelle tammikuun loppua pysyisi.
Olen kyllä henkisesti varautunut suunniteltuun sektioon, ja voi ollakkin että alan parkumaan, jos muuta ehdotetaankaan.
Toinen eräpäivä onkin viikon kuluttua kun siirryn sinne "tylsään" keski-ikään, Heh! Kolmekymppiset lähestyy ja alunpitäen oli tarkoitus järjestää kavereille kunnon jytyjuhlat, muta toisin kävi, kun ei mitään pysty itse oikein järjestämään. Niimpä pidän synttärini pienimuotoisesti vauvakutsujen merkeissä. Siskot ja apit kutsun ja muutaman kaverin, mutta eipä sitä muuta kaipaakkaan.Masukakun leivon, tai ainakin yritän, sen varmaan saan tehdä (pitää varmaan vielä neuvolasta lupa siihenkin kysyä) muut syötävät tuovat vieraat. Helppoa :) Ei siis mitään hirveetä hömpää amerikan tyyliin vaan ihan vaan mukavaa yhdessä oloo, teemana vaan vauveli. Toivottavasti miehetkin viihtyy :)

Oletteko muut pitäneet tai pidätekö vauvakutsuja?
 
Nuo vauvakutsut synttäreinä kuulostaa kyllä tosi kivalta idealta. Mulla on synttärit joulukuun 23. joten en vissiin ainakaan sillon pidä mitään kutsuja. [:D] Tai jos pidänkin, niin osallistujamäärä mahtaa olla aika rajallinen... Mun pitäis tässä valmistua ammattiinkin, oikeastaan oppisopimus loppui jo viime kuun loppuun. Toivottavasti saan tehdä viimeisen näytön, vaikka oonki sairaslomalla, niin sais senkin asian pois järjestyksestä ja vois juhlia valmistumista. [:D]
 
Minä aloitin vauvelin vaatteiden pyykkäämisen. Ei pitäis Pirjo-Petterin paleltua... Mitenhän tuota vaatetta ja muuta tavaraa on ehtinytkin kertyä jo tuollaisia määriä? Toivottavasti sukulaiset tuo lahjaksi vaippoja, eikä enää yhtään ainoaa vaaterättiä... Puolet noistakin jää varmaan jo käyttämättä kokonaan.
 
Mäkin oon jotenkin aatellu et tuo babyshower on enempi semmosten jenkkiläisten juttuja.. Ois toisaalta kyllä ollu kiva pitää jotkut, mutta noita rättejä, riepuja ja leluja on jo niin älytön määrä että en tahdo enää yhtään rättiä tähä taloon! Ja muutenkin kaikki tarvikkeet on jo niin ei oo oikein tarvetta noille juhlille. Tupareita pitäs kyllä pitää ja samalla vaikka vähän pikkujouluja ja kai sitä samalla voi sit masua ihmetellä mut en tiiä jaksaako sitten niitäkään järkätä ku on niin väsynyt koko ajan..ihan tylssää. Vähän jännää et mitä se joulu tuo tullessaan..saanko ite mitään vaan kaikkia vauva riepuja [:D] oi ja voi..

Keskiviikkona ois neuvolla ja aattelin siltä hamuta saikkua ens ma alkavaksi. Ei vaan jaksa..eikä juurikaan kyllä kiinnostakkaan enää :P Muut mammat jääny jo monta rv aikasemmin saikun kautta lomille niin jos ite sen1,5vko saikutan niin silti oon pisimällä ollut mamma töissä..joten kai oon sen jo ansainnut. Kyllä kuitenkin esim supistukset tulee aina töissä..harvemmin kotona ollessa.

Onko muille ilmestyny suonikohjuja? Nää on niin ikävät ku mulla ollu "alkuja" jo varmaan 20v. lähtien ja tukisukilla oon säästyny et sääriin en oo ku muutaman saanu mut ne sit tulikin reisiin! Ne on tänään ollu vielä ihan sika kipeet et vaikee pitää jalkoja suorana..onneks töihin pitäs 5min päästä lähtee seisoskelee.. [&:] Ne reiteen asti menvät optikon sukatkin maksaa joku 80e ja ne on melko ahistavat ku keittiössä muutenkin on aika kuuma ilman et työ housujen alla mitään sukkiksia pitää.. Raskausarvilta oon tähä mennessä säilyny noin niinku mahan kohalta..et reisissä ja tisseissä on aika paljon..[&o]
 
Vauvakutsuista: Järjestin viime vuonna siskolle täydellisenä yllätyksenä kutsut :) Lahjat sovittiin hänen kavereidensa kanssa etukäteen niin että annettiin kahdessa pikkuporukassa jotain vähän isompaa. Järjestin kutsut niin että kaikki vietiin jotain syötävää ja yksi hänen kavereistaan vei siskon shoppaamaan että saatiin laittaa talo valmiiksi. Ainoa hankaluus kutsujen järjestämisessä oli se että asun 200 km:n päässä tuolta kotipaikkakunnalta, mutta onnistuin silti, kiitos internetin [:D].  Mun mielestä noi kutsut pitää ollakin yllätys äidille eikä äidin järjestämät, ellei ole juurikin muita juhlia samassa kuten Nirskulla [:)]. (etkä sä ole vielä keski-ikään tulossa, 35 on vasta se eka etappi siihen [;)]). Itselleni en tosin odota kutsuja, nuo siskon kutsut oli semmoiset ainoalaatuiset kun hänkin tykkää muille järjestää yllätyksiä, ei siis ole tarkoitus perinnettä muodostaa.

Meillä kävikin silloin vuosi sitten niin, että pidettiin kutsut 1,5 kk ennen laskettua aikaa, ja viime tipassa sitten pidettiin kun mamma joutui seuraavalla viikolla sairaalaan ja viikon päästä kutsuista oli poika maailmassa [:)].
 
Moi ja mukavaa marraskuuta!
 
Kyselenpä tuon vauvasuihkiaiskutsujen tiimoilta, josta tuossa aiemmat kirjoittelivat: Mikä teillä tai läheisillänne on perusteena lahjoa muita? Onko se sellainen pakkojuttu vai me-ostetaan-niin-tekin-ostatte-ketjuilmiö vai jotakin muuta?
 
Itse en ole koskaan ymmärtänyt aikuisten lahjomista - tuntuu jotenkin niin teennäiseltä kulutusyhteiskunnan must-do-jutulta. Minusta lapsetkin voi opettaa saamaan iloa jostakin muusta kuin materian saamisesta ja hankkimisesta. Olen vältellyt pakkojuhlia tähän asti mentaliteetilla juhlitaan-silloin-kun-tuntuu-siltä-eikä-silloin-kun-kalenteri-sanoo ja odotankin mielenkiinnolla, että millainen "yhteiskunnan" painostus on sitten myöhemmin omalla kohdalla järjestää ja osallistua lapsen takia/kautta pakkojuhlintaan ja -lahjomiseen.
 
Basura: Jää ihmeessä sairaslomalle, jos vaan suinkin mahdollista. Mustakin tuntuu, että kaikki muut on jo jäänyt sairaslomalla. Tai ainakin motivaatiosaikulle.

Onko kukaan oikeasti töissä äitiysloman alkuun asti? Siis niin, että ei pidä mitään lomia tms. ennen sitä? Mun pitäis jaksaa vielä 3,5 viikkoa. [:'(]
 
Mä olen ajatellut olla töissä loppuun asti, jos vain kunto sallii, ja säästän kertyneet kesä- ja talvilomat äippäloman loppuun. Mulla olisi siis vielä 6 viikkoa jäljellä. Tuskin maltan odottaa äippäloman alkua. [:)]
 
Minulla alkaa äitiysloma 15.12. ja talviloma ennen sitä eli 8.12. ois ensimmäinen piiiiiitkän loman päivä. Minulla ei oikeastaan ole mitään vaivoja eikä jaksamisongelmaa joten töissä aion olla loppuun asti.

Saikulle jääminen syystä tai toisesta tosin mahtaa olla tavallista, koska neuvolalääkäri tänään oikeen erikseen kysyi, haluanko olla loppuun asti töissä.
 
Minä luulen että jossain vaiheessa hakeudun tohtorille pyytämään lepolomaa, sanotaan 2 viikon sisällä. En saa nimittäin enää öisin nukuttua muutamaa tuntia enempää, ja pidempäään jatkuessaan se kyllä vie työtehot. 2.12. alkaisi äitiysloma eli neljä viikkoa ja risat pitäisi jaksaa, en vaan tiiä mitä järkeä olisi kuluttaa kaikki voimansa töissäkäyntiin kun ei saa vastapanoksi levättyä. Iltaisin on ihan sippi.

Suonikohjuja ei ole onneksi vielä näkynyt. Niihinkin perherasitusta olisi, äidillä niitä on ollut. Mutta kun kävin tänään ostaan HM:ltä suorat housut kun tarvis vähän siistimpää, niin meinasi itku päästä sovituskopissa kun siellä kirkkaissa valoissa näin mun vatsan... raskausarpia tullut ihan kamalasti [:(][:(] Onhan se maha kasvanutkin, tosiaan jo sen 30 cm lisää mittaa, mutta jotenki toivoin että just mun iho olisi super elastinen ja välttyisin mokomilta arvilta... Mutta täytyy vaan ajatella että rakas vauva se vaan jättää merkkinsä äitiinsä. Elämä muuttaa ihmistä ja jälkiä täytyykin jäädä. Vaan olishan se helpompaa jos vatsa olis vähän pienempi. Vielä kuitenki yli 2 kk laskettuun, eli kasvunvaraa on vielä oltava...
 
Rodukka: mulla vähän sama että en tykkää tästä "pakko ostaa lahjoja" jutusta.. et ite tykkään kyllä ostaa lahjoja läheisille, mutta en sillä mielellä että ite saisin tai että ois pakko. Ite lähinnä on kiusallista vastaan ottaa lahjoja kun ylimäärästä tavaraa on muutenkin.. en hirvein usein pidä juhlia just sen takia että en tavallaan tahdo lahjoja..et haluaisin esim sukulaisia pyytää tupareihin jne mutta tiedän että ne sitten miettiin päänsä puhki minkälaisen turhan kynttilätelineen vois lahjaks ostaa ja sit ite mietin et mitäs helkkaria mä tälle nyt sit teen.. Oon myös sanonu usein että ei tarvii ostaa lahjoja tai et kutsun vaan kahville en juhlimaan jotain niin silti aina tulee vähintään tuliaisia..

Kyllä mäkin vielä vähän aikaa sitten ajattelin että loppuun asti oon töissä mut sit alko väsymys. Tai laiskakatari? en tiiä kumpaa enempi mutta pystyyn voisin nukahtaa jos vaan voisi. Ja sitten se että siellä on nyt lähi aikoina ollut 4 mammaa töissä ja kaikki on lähteneet saikunkautta mamma lomalle ja siinä välissä vielä joku kesäloma että pisimmälleen varmaa ollut jollan rv28 jos sitäkään? ja senkin ajana mammat on vaan valittaneet ja ruikuttaneet ja siirtäneet kaikki tehtävät muille..(ja parilla ainakin se on ihan luonteen omaista ei niinkään vaivojen takia..) ite kuitenkin vielä tänäkin päivänä (rv31 alkaa huomenna) kannan, siirtelen ja vedän perässäni 10kg pihvilaatikoita ym..ei se hyvältä tunnu mutta ei niin pahaltakaan että kehtaisin muita juoksuttaa koko ajan. Nyt tosin itekkin oon viime viikot enempi istunut ja laiskotellut kuin tehnyt töitä niin senkin takia haluan jäädä pois kun kaikkia muita ärsyttää ihan varmasti suunnattomasti. Toi keittiö työkin on vähän sellasta että on aika mahdotonta siirtää raskaat työt muille kun kaikki työ on kohtalaisen raskasta.. Huomaa vähän et omatunto soimaa (liian tunnollinen työntekijä..) kun koko ajan selittelen jotakin [:D] Totuushan on et jos ois pakko niin kyllä jaksaisin loppuun asti olla mut oon tän 1,5vko saikkuni mun mielestä kuitenkin ansainnut [:D]
 
Muakaan ei vois aikaset aamut töiden takia enää vähempää kiinnostaa. Oli pakko ottaa tää viikko motivaatiosaikkua.
Lekuri oli sitä mieltä et jos väsymys jatkuu, niin tuu sit uudestaan. Pöh, ois vaan kirjottanu seuraavat 7 viikkoa sitä saikkua :D
Ei vaan jaksais odottaa sitä mammalomaa vaikka tuskin mulla sen enempää sittenkään on tekemistä ku näillä sairaslomapäivillä..
 
roduka ja lucky tuolla lokakuusaa vielä keskusteli siitä tunnustamisesta.. mäkin luin sen artikkelin ja mietin että mitähän helevettiä se kellekkään kuuluu että missä ja millon ja missä asennossa sitä seksiä on nyt sit harrastettu sillon kun lasta tehtiin.. En usko et kovinkaan moni, varsinkaan parisuhteessa olevat jaksaa mitään seksi päiväkirjaa pitää ja tuskin kukaan mies haluaa suin päin jonkun yhen illan jutun vauvaa lähtee tunnustamaan tai jos muuten ois oikeesti epävarma.

Varottelin jo vähän ukkoakin että luultavasti eri huoneisiin joudutaan jne kun ei sillon asuttu yhdessä niin mies vaan sano et jos rupee menee liian henkilökohtaseks niin lähetään vetämään otetaan verikokeet ja todistetaan sillä sitten niille. Luulis sen sit riittävän. Ei hänenkään mielestä meidän seksi elämä kellekkään kuuluu jos ei ite välttämättä halua siitä kertoa.

On kyllä pikkusen vanhan aikasta touhua kuvitella että vaan parisuhteessa petetään että avioliitossa ei.. veikkaan et menee melkeinpä toisin päin tilastot.. Kyllä ite ainakin jos ois mitään mahdollisuutta että isyys ei olisi varmaa niin sen selvittäisin vaikka salaa ennen kuin antaisin toisen lasta itselleen tunnustaa. Voiko ne sit jotenki päättää että ei hän ole tän lapsen isä? Miten kukaan vieras ihminen voi tollasta päättää! Ihan älytöntä.. Ja vielä typerämpää on jos se haastattelija rupee tosissan ukolta kyselemään et "oletko ihan varma ettei se ole pettäny" niin sillei "vittu mistä minä voin tietää kysy siltä" et mistä kukaan nyt todellisuudessa voi toisesta tietää 100% vaikka luottamus ois kuinka luja. Kyllä varmaan niitä kusipäisiä pokerinaamojakin löytyy.

Plah..no voihan olla et nää on niitä 1 tuhannesta tapauksesta kun joutuu tosi syyniin ja se oikeesti on semmosta dipadapaa paperi juttua. Parempi vaan ehkä olla menemättä sinne jo valmiiks sillä asenteella et nyt perkele! [:D]
 
Vauvakutsuista: Itse olin toissa vuonna järjestämässä hyvälle kaverille semmoisia yllätys kutsuja, oli niin ihanat hemmottelu kutsut että toivoisin itsekkin saavani semmoiset. Mutta pahoin pelkään että kukaan ei semmosia järjestä [:D]

No jouluksi jos kasassa oon niin kotiin mennään anopin ja äitin huomiin. Äiti lupasi passata mut pilalle [:)]

Itellä alkaisi oikeesti mammaloma 25.11 mutta otan omaa lomaa viikon ennen, ku ei yrittäjille mitään lomia tunneta. 4 vuoteen en oo viikkoa pitempää lomaa pitänyt yhtäjaksoisesti. Että ajattelin että nyt otan kerrankin hyvällä syyllä omaa lomaa. Eli aloitan 19.11. Eli töitä olisi 2 viikkoa ja 4 päivää... Ihan huippua! [:)]

Taas on supistellut aika paljon. Eilen ja tänään ollut huonoja päiviä. Mutta jos huominen olis taas parempi. Itellä ainakin ihan selkeesti huonoja ja hyviä päiviä. Jännittää tosissaan että jos nää suppailut jatkuu samoilla linjoilla että kirppu ei pysy tammikuulle mahassa. Pitää vaan toivoa parasta.
Torstaina olisi pitkästä aikaa neuvola, taas vierähtänytkin kuukaus edellisestä. Näkee mennäänkö missä kasvukäyrillä, viime kerroilla onki menty yli käyrien.
 
Mustakin tuo koko isyydentunnustamisjuttu on jokseenkin pöhköä. Me ei oltu naimisissa silloin kun vauva sai alkunsa, mutta koska mentiin naimisiin ennen kuin se syntyy, niin vältytään siltä ruljanssilta. Ja sitten jos on naimisissa, niin se lapsi on automaattisesti miehen. Jostakin muistan joskus lukeneeni, että jopa 10 prosenttia avioliitosta syntyneistä lapsista ei olisi miehen. Jokseenkin ristiriitaista.

Mä soitin tänään töihin ja sanoin, että en pysty supistusten takia raahautumaan paikalle. Tein kyllä melkein täyden päivän sitten etänä. Mä oon viime yöt nukkunut ihan hyvin, mutta silti oon työpäivän jälkeen niin sippi, että en jaksa kertakaikkisesti tehdä mitään. Ei välttämättä nukuta, mutta aivot ei toimi eikä mikään jaksa kiinnostaa. Eli käytännössä elämä on seuraavat 3,5 viikkoa pelkkää työntekoa, aivottomana sohvalla makaamista ja nukkumista.
 
Hakekaa nyt hyvät mammat sitä saikkua, elkääkö kärvistelkö siellä pakonlailla..kyllä kaikki ovat näillä viikoilla sen ansainneet!!! Ja aivan hyvällä omallatunnolla. Uskokaa tai älkää mutta mieli muuttuu jotenkin niin ihanan rauhalliseksi ja saa keskittyä itseensä tämän loppuajan ja LEVÄTÄ!! Kyllä ne työt meitä siellä odottaa [;)]
 
Morjesta vaan mamma! Vietinkin melko hiljaisen syys-lokakuun, kävin välillä katsomassa kirjoituksia, mutta kun niitä tulee riittävästi, ei jaksa enää [:D]
Täälläkin voidaan yhä paksusti ja lähes kaikki on ennallaan.

Suonikohjuja ei ole mutta pohkeet yrittää kramppailla ja kesähelteistä ei ole tietoakaan enää. Pitää öisin vähän varuillaan, josta syystä uni ei ehkä ole parasta. Muutenkin aamuyön 3-7 välillä on useinkin 1-3 tunnin valvomispätkiä. Kyllä sitten nukuttaa kun pitäisi nousta! Kokeilen nyt merisuolaa josko se auttaisi. Villasukat ja pitkät housut ovat auttaneet vähän, magneesiumista ei tunnu olevan apua eikä vedestä! Suolan käyttöähän pitäisi vähentää, mutta ainakin minä syön niin vähäsuolaista ruokaa, että ei ihme, jos saa sitä liian vähän.

Lonkkakipu oikealla puolella on ollut huhtikuun lopusta alkaen, milloin enempi milloin vähempi. Juoksemisen sain lopettaa lokakuun alussa, kun ei kestänyt iskuja. Kävelyvauhti on muutenkin hidastunut tosi paljon, huomasin kun kävin kaverin kanssa lenkillä, jota ennen sai odottaa, vaikutti nyt tosi reippaalta :D
Huomattavaa tönkköyttä on havaittavissa, kun yrittää jotain saada lattialta. Ja mahaakin on :) 10-20 senttiä on mahan kohdalla tullut lisää.

Nyt on itse asiassa aika hyvä olokin, kun olen ollut viime viikon lomalla ja lomaa on vielä tämäkin viikko. Töissä ollessa väsymystä oli, johtuen noista aamuyön valvotuista tunneista ja kun nukahtaisin, niin pitää nousta töihin. Jotain on jaksanut vielä koirien kanssa touhutakin iltaisin, mutta odottelen sitä siivousinspiraatiota. Toivottavasti sattuu jouluksi [;)]

Mammaloma häämöttää 29.11. alkavaksi eli kolmisen viikkoa jää töitä loman jälkeen.

Neuvola käynnitkin tihenee ja h- hetki lähestyy. Pitäisiköhän minunkin vaihtaa synttärit 2.1. vauvakutsuiksi. Kunhan ei vain äiti lähde kaiken kesken ;) (LA 6.1.) [:D] mutta haittaisiko tuo [:D]

Onnellista ja nautinnollista odotusta mammoille [:D] Masukin kanssa on kiva jutustella ja hiplata sitä. On se vaan niin kiltti ja helppo [;)] ja pysyy mukana [:D]
 
Hei! Minulla alkaisi äitiysloma 1.12. ja jotenkin olen vaan tyhmästi ajatellut että jaksettava se sinne asti on. Mutta kukapa siitäkään kiittää loppujen lopuksi. Ei ainakaan pomo, joka ei ymmärrä miehenä ja lastenvihaajana yhtään mitään näistä. Mullakin on tota samaa että ei muuta oikein jaksa tehdä kuin käydä töissä. Mihinkään muuhun ei riitä energia. Minäkin olen kaupassa töissä että pelkästään kassalla istuminen sattuun lonkkiin ja muutenkin kävelen kuin vanha mummo. Viimeksi neuvolatäti antoi mun miehelle ohjeen että kattoo mun jaksamista ja pakottaa saikulle jos en enää jaksa. Kun minulla on tätä ylipainoa ennestään niin on joku semmonen todistelu varmaan että kyllä minä jaksan, enkä ole mikään laiskimus. (paino on noussut muuten raskauden aikana vain 4kg)

Tekipäs hyvää avautua tänne. Kiitos.
 
Basura: Tuo kiusallisuus siinä saamisessa itseänikin vaivaa ja muutenkin hyvin samanoloisesti välttelen lahjajuhlia ja juhlistamiset koitan järjestää läheisten kanssa esim. hyvän syötävän ja yhdessäolon tiimoilta, jotta keskityttäisiin niihin juhlatunnelmiin enemmän kuin kumminkaan puolin stressaavan lahjojen hankkimisiin. Nyt tämä odotusaika on ollut vaikeaa, koska ihmiset yrittävät antaa vauvaan liittyviä tavaroita ja vaatteita ja olen hyvin tarkka itse siitä, mitä ja minkälaista hankin, joten oletan, että kiusallisuudet jatkuvat, koska en kuitenkaan haluaisi olla epäkohtelias... Täytyy vain yrittää luovia, mutta sitten saattaa tulla niitä vaikeita tilanteita, etten osaakaan peittää todellisia reaktioitani. Minusta esim. tapamme viettää lahjatonta joulua on ihana: Ei tarvitse vaeltaa lahjoja etsimässä räntäsäillä stessin kera, vaan panostetaan hyvään ruokaan, levolliseen mieleen, yhdessä oloon ja otetaan aikaa levätä. Nautin ennen joulua siitä, että teen itse kortteja, mietin tavallisesta poikkeavia ruokia jouluksi syötäväksi ja panostan tunnelman luomiseen valoin, värein, hajuin.
 
Olen samaa mieltä nukan kanssa siitä, että jos kroppa ei kestä töissä olemista, tulisi voida hakea sairaslomaa ilman huonoa omaa tuntoa. Omalla kohdallani koen, ettei tällaiseen ole tarvetta, koska väsymys johtuu pääsääntöisesti liian vähästä unesta tai heräilyistä ja näihin auttaisi lisäajan ottaminen nukkumiseen - sairaslomaa ei tarvita, koska muita oireita ei ole siinä määrin, etteikö tietsikan näpyttely töissä luonnistuisi :) Toki työtehokkuus on ehkä 70-80%, mutta nautin kuitenkin työstäni sen verran, että toivoisin voivani jatkaa suunnitellusti :) Minua ei ole supistellut enää yhtään, kun lopetin rehkimiset (painavien nostelut, liian rajun liikunnan) - onkohan tämäkään nyt sitten normaalia...
 
Minulle riittäisi tuon tunnustamisjutun osalta asiallinen kohtelu, millään huonolla kielenkäytöllä tai huonolla kohtelulla asia ei etene. Vilkaisin tuon isyyslain:
 
- 3. pykälässä sanotaan "1) mies on ollut lapsen äidin kanssa sukupuoliyhdynnässä lapsen siittämisaikana, ja voidaan pitää todistettuna, että mies on siittänyt lapsen" Eli jos molemmat sanovat olleensa vain toistensa kanssa ja mies sanoo, että tavara on toimivaa (kyky siittää), niin sen pitäisi riittää.
 
- 10. pykälässä sanotaan "Äidin tulee erityisesti ilmoittaa ne miehet, joiden kanssa hän on ollut sukupuoliyhdynnässä lapsen siittämisaikana." Eli jos sanon, että ainoastaan lapsen isän kanssa, niin sen tulisi riittää.
 
Eli hyvin kevyehköllä päättelyllä mennään ja turhiin uteluihin ei pitäisi joutua. Sitten jos lastenvalvoja edelleen epäilee tai menee tuomioistuimeen asti ja nähdään, että nyt ei perusteet riitä, niin sitten heidän pitää tutkia perimä - eivät siis julista "et ole isä" :P vaan tutkivathutkivat lisää:
 
"Lastenvalvojan on tilattava oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain [link=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050378](378/2005) 1 §:ssä[/link] tarkoitettu oikeusgeneettinen isyystutkimus lapsesta, äidistä ja miehestä, joka saattaa olla lapsen isä, jos mies pyytää tutkimusta tai jos lastenvalvoja muuten katsoo sen tarpeelliseksi."
 
Eli jos myös rupeaa ketuttamaan koko tilanne, mies voi sitten pyytää tuota tutkimusta, niin loppuu jaarittelu. Tällöin kuitenkin "Yksityisestä aloitteesta tehdyn tutkimuksen kulut maksaa aina tutkimuksen pyytäjä itse. Isyystutkimuksen verollinen hinta on 252,28 euroa/henkilö." (lähde: TherapiaFennica)
 
Minusta tämän isyyslain hilpein anti on tuo avioliiton kaikkivoipaisuus - tokapykälässä sanotaan: "Jos avioliitto on miehen kuoleman johdosta purkautunut ennen lapsen syntymää, on aviomies lapsen isä, kun lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan avioliiton purkautumisen jälkeen, että lapsi on voinut tulla siitetyksi avioliiton aikana. Jos äiti on ennen lapsen syntymää mennyt uuteen avioliittoon, on kuitenkin jälkimmäinen aviomies lapsen isä." Eli laki sanoo, että isäksi pistetään mies, joka on elossa, vaikkei olisikaan siittäjä - karmeaa... [:D] Lapsen kannalta tietty ok näin päin, mutta voitaisiinkosanoakentiesehkähippasen vanhahtava "elättäjä"pykälä.
 
Paaaahoittelut viestin pituudesta....
 
Hyvaa marraskuun alkua kaikille!
 
Mulla ei ole mitaan oikeuksia aitiyslomaan tai muuhun, mutta olen suunnitellut tekevani toita taman kuun loppuun, kun olen viela ihan kunnossa - sitten viikko kotona ja ennen joulukuun puolivalissa lennan Afrikasta Suomeen odottelemaan LA:ta ja sita ennen joulua!
 
Huomenna on laakari ja tehdaan se sokerirasitus koe (rvk 28 taynna) ja otetaan vauvan mitat. Kaikki sanoo etta maha on niin pieni ja olen alkanut huolestumaan etta mahtaakohan se kasvaa ihan normaalisti tuo meidan pikkumies.. Sitten heti ajattelen etta oonkohan tehnyt jotain joka ois voinut negatiivisti vaikuttaa vauvaan ja sen kasvuun.. No, joka tapauksessa huomenna ultrataan ja saan tietaa missa mennaan!
 
Samalta vaikuttaa meidan monien energiataso - toiden jalkeen olen aikas lailla loppu, leikin vahan koiran kanssa ja sitten losahdan sohvalle television eteen - vaikkei sielta mitaan mielenkiintoista tulisikaan - ja ne monet jutut tehtavien asioiden listalta jaa odottamaan seuraavaa paivaa - tai useimmiten seuraavaa viikonloppua..
 
Nuo vauvakutsut on mullekin aika vieras ajatus, mutta voi olla kiva juttu jos jarjestaa 'oman nakoisensa' juhlat. Mina en paljon voi kotiin kantaa tavaroita, joten toivon etta ei tulisi paljon lahjoja, ollaan sita yritetty sanoa etta mitaan ei tarvita, mutta kylla sen ymmarran etta tulevat mummut ja tadit ja sedat haluaa jotain ostaa - niin tein minakin kun tulin tadiksi. Pitaa muistaa etta antajan ilo on varmasti yhta suuri kun saajan!
 
Taalla Nigeriassa vaippat ja pesuaineet ei ole samaa laatua kuin Euroopassa ja monet aidit taalla valittaa etta tulee ihottumaa ym, joten ihan perustarpeita joudun kantamaan eika lentokoneeseen kuitenkaan saa ihan maarattomia ottaa - jos ei ole valmis maksamaan hunajaa ylikiloista. Meille siis ei VOI antaa kovasti lahjoja ja se sopii ihan hyvin, kun meidan omaisuus pitaa sovittaa konttiin aina muutaman vuoden valein.. tulee aina pakosta vahan inventaariota.
 
Mutta nyt toihin ja odottelemaan etta olis huomisaamu ja laakari antaisi hyvia kuulumisia pikkumiehesta!
 
 
 
 
Muista, Omanapa, sitten lääkärillä käydessäsi pyytää häneltä "lentolupa". :) Riippuu tietysti lentoyhtiöstä, mutta suurimmalle osalle kai pitää lääkärin täyttää se kaavake. Lentokoneessa ei todellakaan kannata maksaa ylikiloista! Kannattaa suosiolla laittaa lentorahtia tai postia. :)
 
Mulla taas vaihteeksi pyykkikone huutaa, mutta Pirjo-Petterin vaatteet on tuon koneellisen jälkeen pesty! Onhan niitä vähän liikaa, myönnetään, mutta voipahan sitten käyttää sellaisia, jotka tuntuu mieluisilta. Oon pessy ne muutamat 50cm vaatteet ja 56cm vaatteet sekä pienimmän näköiset 62 vaatteet. Isompia löytyy vielä varastosta...
 
Verenpaine on tänään ollu taas katossa, ku oon yrittäny selvittää noita KELA:n papereita. No, sauna lämpenee... Jos ne kierrokset tästä laskis. [:)]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top