No niin, päästiinhän mekin vihdoin itse asiaan :)
Kolme yötä supusiteluja ja sitten yksi kokonainen päiväkin vailla taukoa. Limatulppaa myös tuli. Supistelevan päivän päätteeksi käymme klo 20:30 synnärillä näytillä.
3cm auki ja kaulakin hävinnyt -> kotiin koska supistuksia n. 15min välein eli ei ole käynnissä.
Kotona odottaa lämmin sauna. Olo tuskaskuu ja otan muka Panadolia josko auttais. No ei auta. Kokeilen nukkua. No ei pysty. Supistuksia alkaa tulla 10min välein heti saunasta päästyäni.
klo 00:00 sanon miehelle, että ihan sama mennä synnärille takas kun en oikein pysty kotonakaan olemaan saati nukkumaan. Josko sais jotain troppia, että vaikka nukkuis.
Synnärillä 00:20 ja kätilö kopeloi " 6cm auki". Jaa-a. No hieno homma! ottaa käyrää ja puuskuttelen.
Ehdottaa jumppapallon päällä liikehdintää mikä auttaa tosi paljon =) kävellessä tuntuu surkealta mutta pallo on huippu! ajattelenkin, että mennäänkö luomuna kun tämä on näin hallittavissa oleva homma.
Jonkin ajan kuluttua kätilö tutkii ja 7cm auki. Ajattelen, että sama ottaa piikkiä kuitenkin jos ponnistusvaihe äityy pitkäksi niin säästyisi voimia siihen. Supistuksia tulee 1-3min välein.
Kätilö laittaa antibiootin menemään (streptokokki positiivisuuden vuoksi) ja valmistelee = pesee selän piikin antoa varten.
kohta tohtori tuleekin ja tökkää ensin puudutteen ja sitten Spinaalin (=intratekaalin). Apu tulee heti ja seuraavaa supistusta ei tunne kuin häivähdyksen!
Siinä pötkötellään ja verenpainemittari ottaa ensin 5min välein ja sitten 10min välein paineet.
Kuluu tunti ja kuuluu "poks", vedet hulahti ja ponnistuttaa aivan heti. Soitan kelloa ja kätilö tulee ja sanoo "eikä?"
Tutkii ja toteaa, "ei täällä oo mitään, tää on ihan auki". Valmistelee paikat ja ajattelen no mitäs mitäs kohtako meillä on lapsi...
Toinen kätilö tulee kaveriksi ja saan ponnistaa. Ei ponnistuta enää. Arvelee, että spinaalin teho alkaa kohta kuitenkin hiipua. Minä taas ajattelen, että no sama se on sitten ponnistaa jos se vielä auttais ponnistusvaiheen kipuun. Kysyn voiko ponnistaa jos luulee, että on supistus? no joo, voit. Niinpä alan tekemään työtä käskettyä. Yhden supparin aikana kolme työntöä ja yhdeksännellä lapsen pää pullahtaa ulos. Kätilöt imevät hengitystiet puhtaiksi (jos joi lapsivettä joka vihersi). Anelen, että enkö saisi työntää jo loputkin kun niin ponnistuttaisi. Hetki vielä ja saan. Tyttö syntyy 04:13.
Pintanirhaumaa ja laitetaan 3 tikkiä.
Tyttö 3830gr ja 51,5 cm 9-9-9
Synnytys 7h , ponnistus 8min jälkeiset 7min.
olin melkovarma, että lapsiluku on tässä mutta näin hienon kokemuksen jälkeen en olekaan enää yhtään varma!
Synnytyksen jälkeen olo on kuin lenkille lähtisi. En olisi ikinä uskonut. -Minä joka aikoinani sanoin miehelle, että voi olla ettei lapsia tule ikinä koska olen niin sairaalakammoinen (ja piikki). Näin pelot on vain tehty voitettaviksi ja se on mahdollista. Ja näköjään sekin, että nainen on todella luotu synnyttämään. Miehelle sanoin vielä senkin, että en minä siihen ainakaan ketään kaipaa "avuksi" kun supistaa. Parhaiten itse tietää mikä auttaa kun kääntyy kuuntelemaan itseään ja kehoaan. Paikalla hän oli koko toimituksen ajan mutta enempi viihdytti itse itseään :)
Suosittelen!
Kolme yötä supusiteluja ja sitten yksi kokonainen päiväkin vailla taukoa. Limatulppaa myös tuli. Supistelevan päivän päätteeksi käymme klo 20:30 synnärillä näytillä.
3cm auki ja kaulakin hävinnyt -> kotiin koska supistuksia n. 15min välein eli ei ole käynnissä.
Kotona odottaa lämmin sauna. Olo tuskaskuu ja otan muka Panadolia josko auttais. No ei auta. Kokeilen nukkua. No ei pysty. Supistuksia alkaa tulla 10min välein heti saunasta päästyäni.
klo 00:00 sanon miehelle, että ihan sama mennä synnärille takas kun en oikein pysty kotonakaan olemaan saati nukkumaan. Josko sais jotain troppia, että vaikka nukkuis.
Synnärillä 00:20 ja kätilö kopeloi " 6cm auki". Jaa-a. No hieno homma! ottaa käyrää ja puuskuttelen.
Ehdottaa jumppapallon päällä liikehdintää mikä auttaa tosi paljon =) kävellessä tuntuu surkealta mutta pallo on huippu! ajattelenkin, että mennäänkö luomuna kun tämä on näin hallittavissa oleva homma.
Jonkin ajan kuluttua kätilö tutkii ja 7cm auki. Ajattelen, että sama ottaa piikkiä kuitenkin jos ponnistusvaihe äityy pitkäksi niin säästyisi voimia siihen. Supistuksia tulee 1-3min välein.
Kätilö laittaa antibiootin menemään (streptokokki positiivisuuden vuoksi) ja valmistelee = pesee selän piikin antoa varten.
kohta tohtori tuleekin ja tökkää ensin puudutteen ja sitten Spinaalin (=intratekaalin). Apu tulee heti ja seuraavaa supistusta ei tunne kuin häivähdyksen!
Siinä pötkötellään ja verenpainemittari ottaa ensin 5min välein ja sitten 10min välein paineet.
Kuluu tunti ja kuuluu "poks", vedet hulahti ja ponnistuttaa aivan heti. Soitan kelloa ja kätilö tulee ja sanoo "eikä?"
Tutkii ja toteaa, "ei täällä oo mitään, tää on ihan auki". Valmistelee paikat ja ajattelen no mitäs mitäs kohtako meillä on lapsi...
Toinen kätilö tulee kaveriksi ja saan ponnistaa. Ei ponnistuta enää. Arvelee, että spinaalin teho alkaa kohta kuitenkin hiipua. Minä taas ajattelen, että no sama se on sitten ponnistaa jos se vielä auttais ponnistusvaiheen kipuun. Kysyn voiko ponnistaa jos luulee, että on supistus? no joo, voit. Niinpä alan tekemään työtä käskettyä. Yhden supparin aikana kolme työntöä ja yhdeksännellä lapsen pää pullahtaa ulos. Kätilöt imevät hengitystiet puhtaiksi (jos joi lapsivettä joka vihersi). Anelen, että enkö saisi työntää jo loputkin kun niin ponnistuttaisi. Hetki vielä ja saan. Tyttö syntyy 04:13.
Pintanirhaumaa ja laitetaan 3 tikkiä.
Tyttö 3830gr ja 51,5 cm 9-9-9
Synnytys 7h , ponnistus 8min jälkeiset 7min.
olin melkovarma, että lapsiluku on tässä mutta näin hienon kokemuksen jälkeen en olekaan enää yhtään varma!
Synnytyksen jälkeen olo on kuin lenkille lähtisi. En olisi ikinä uskonut. -Minä joka aikoinani sanoin miehelle, että voi olla ettei lapsia tule ikinä koska olen niin sairaalakammoinen (ja piikki). Näin pelot on vain tehty voitettaviksi ja se on mahdollista. Ja näköjään sekin, että nainen on todella luotu synnyttämään. Miehelle sanoin vielä senkin, että en minä siihen ainakaan ketään kaipaa "avuksi" kun supistaa. Parhaiten itse tietää mikä auttaa kun kääntyy kuuntelemaan itseään ja kehoaan. Paikalla hän oli koko toimituksen ajan mutta enempi viihdytti itse itseään :)
Suosittelen!