Moon: Kiitos peukutuksista! Taudit on kutakuinkin takanapäin ja tärkein nyt oli se että crp oli laskenu ku perjantaina kävin mittauttamassa ne. Äippäpolin lääkärin mukaan turvallista tehdä se nyt. Ja mulla on muuten tuo aivan sama juttu miehen kanssa! Onneks se ei enää niin usein tuu kyläämään mitä tänne kirjottelen, ku oon sille muutaman kerran aika kovasti sanonnu. Kyllä se vieläkin ottaa välillä nokkiinsa jos käsken sitä menemään muualle, ei kuitenkaan enää niin usein.
Maaliskuun mutinat
- Ketjun aloittaja Yohanna
- Aloituspäivämäärä
Unohtu tossa aikasemmin kommentoida tota Nian mainitsemaa virtsankarkailua. Se on pyttymäinen ja erittäin yleinen raskausvaiva. Johtuu raskausaikana lähinnä siitä oliko se nyt sileän lihaskudoksen veltostumisesta - samasta syystä joka siis aiheuttaa tota ah niin ihanaa närästystä. Eli pelkästään lantionpohjatreeni ei valitettavasti auta (joskin siitä on hirveesti hyötyä synnytyksen jälkeistä elämää ajatellen jolloin nimenomaan lantionpohjan lihaksilla on iso merkitys pidätyskykyyn). Mä huomasin esikoisen kohdalla jo ihan alkuviikoilla että oli hankalampi pidätellä. Loppua kohti saattoi just sattua lirahduksia jos yllättäen aivasti tai yski vähänkään täydemmällä rakolla. Eipä siihen oikein muu auta kuin tiheä vessassa käyminen :/ Helposti muuten tunnistaa raskaana olevan siitä kun joka kauppareissulla paikallistetaan lähin vessa tai vähintään suojaa antava pusikko <:D Mulla toi tilanne helpotti synnytyksen jälkeen. Oli ylipäätään tosi autuas olo kun pystyi pidättelemään monta tuntia kun ei ollut vauvaa painamassa rakkoa :) Ja ilmeisesti se lantionpohjakin oli ihan hyvässä kunnossa kun ei vaivaa jäänyt. Tällä kertaa olen kanssa tässä yskässäni huomannu että meinaa tirahtaa :( Saas nähä mitä kaksi nopean välin synnytystä saa kropassa aikaan - kaverini kertoi että hänellä vastaavassa tilanteessa meni pari kuukautta kuopuksen syntymän jälkeen pissahousuna. Ei kuulosta kivalta. Mutta onneksi siihen vaivaankin löytyy apu!
Ja tosiaan (meinas unohtua), synnytyssairaalassa oli fysioterapeutti pitämässä synnyttäneille semmosta tilaisuutta ja siellä ainakin jokainen synnyttäjä kertoi kärsineensä odotusaikana pidätysongelmista. Eli yleistä on.
Ja tosiaan (meinas unohtua), synnytyssairaalassa oli fysioterapeutti pitämässä synnyttäneille semmosta tilaisuutta ja siellä ainakin jokainen synnyttäjä kertoi kärsineensä odotusaikana pidätysongelmista. Eli yleistä on.
Huh, reissusta kotiuduttu. Fiksua ottaa viikonlopun lomalle pelkät saapikkaat korkeella korolla mukaan. Yleensä käytän siis korkkareita vaan viihteellä, juhlissa tms, ja kyllä huomaa. Päkiät, pohkeet, sääret ja nivuset ihan kipeenä.. No, oma vika kun piti olla turhamainen (ja säästää tilaa laukussa)!!
Täällä nähdään kans oikein pornahtavia seksiunia, ja sitten jotain ihan hirveitä painajaisia!! Heräsin kerran itkien, kun unessa meille sanottiin et meiän oma lapsi kuoli synnytyksessä, et jotenkin ne meni kuitenkin sekasi ja tää teiän lapsi ei ookkaan teiän et me otetaan se pois!!! Ja meinas viedä meidän tytön jollekin toiselle perheelle!!!!!!!!! Ihan kauheeta..
Ja pissa karkailee täälläkin. Vähän ärsyttävää jos vaikka aivastus tulee ihan yllättäen, tai vessahätä tulee ihan yllättäen etkä pääse sinne sillä sekunnilla! Mut kyllä se viimeks ainakin helpotti heti synnytyksen jälkeen. Ja onneks on jotain suojaa koko ajan housuissa ton valkovuodonkin takia, ettei joudu housuja vaihteleen usein. Onneks viä ei tarvi keskellä yötä ravata vessassa. Viimekskin se alko onneks aika loppuvaiheessa vasta.
Ja joku puhu et ärsyttää ihme asiat, mua kans!! Viime raskaudessa vitutti miehen vanhempien koirat ihan törkeesti! Ne hyppi ja tökki kuonollaan mahaa ja tassuillaan osu paljaisiin jalkoihin (kesällä, vähän ne kynnet sattu), ja muutenkin ihme pyöri tiellä, saatanan rakit. Ja muutenkin tuli kaikkia vanhoja juttuja mieleen, mitä joku oli sanonu tai tehny aikoja sitten, ja sit niitä pyöritteli ja märehti mielessään ja veti ihme johtopäätöksiä ja vitutti ja itketti. Ja anoppi vitutti ja veljen vaimo ja ja.. Nyt ärsyttää jotkut asiat mitä mies tekee, mitä se on kuitenkin tehny aina. Ja ellei se heti oo siivoomassa tai tiskaamassa, niin oon kotona vaan kyökkipiikana, eikä se varmaan ees rakasta mua ja nyyh nyyh. Ihan älyttömiä, ja yleensä en oo todellakaan mikään nipo tai nalkuttaja. Onneks räjähti tilanne kerran, niin saatiin puhuttua kaikkee mitä molemmat oli vaan märehtiny itekseen.
Viimeks joku 3 viikkoo ennen synnytystä sain jonkun koko päivän kestävän martyyrikohtauksen (viä joulupäivä). Töllöstä tuli Lady Gagan musavideoo, kattelin sit sitä ja aloin poraan kun en pääse enää ikinä joraan ja oon aina lihava ja ruma, porasin lisää je vedin konvehteja naamaan räkä poskella ja silmät punasena ja kieriskelin itsesäälissä. Sit kun mietin kaikkia vanhoja juttuja, niin tulin siihen johtopäätökseen et kaikki vihaa mua ja mulla ei oo kavereita eikä elämään eikä mitään.. Ja lisää suklaata, räkää ja punasia silmiä. Jessus mikä teinikohtaus, ihan kauheeta!! Ja ikää oli kuitenkin 28 vee...!! Onneks ei noin pahaa ollu kun toi yks, eikä toikaan niin paha mitä jollekin tulee (raivo-, itku- tms kohtaus). Mulle ei siis todellakaan sovi raskaus henkisesti!! Onneks nyt ei oo niin paha kun ekasta (nää mielialavaihtelut), tai ehkä siihen osaa suhtautua paremmin kun tietää mistä se johtuu ja ettei oo pysyvää.
Huh, tää maha on jo järkyn kokonen iltasin!! Millasekshan kasvaa viä loppua kohden!! Ja pitäs viä toukokuun lopussa lähtee reissuunkin, oon varmaan ihan sellasen plussapallon mallinen jo sillon! Hih, kuiva pötkötellä rannalla ryhävalaana :)
Ihanaa kun tulee jo aikasin valosaa, ja illalla myöhään vasta tulee pimee! Ja lumetkin sulanu tosi paljon, vaikka hetki sitten viä aatteli et ne ei varmaan sula ikinä!!
Täällä nähdään kans oikein pornahtavia seksiunia, ja sitten jotain ihan hirveitä painajaisia!! Heräsin kerran itkien, kun unessa meille sanottiin et meiän oma lapsi kuoli synnytyksessä, et jotenkin ne meni kuitenkin sekasi ja tää teiän lapsi ei ookkaan teiän et me otetaan se pois!!! Ja meinas viedä meidän tytön jollekin toiselle perheelle!!!!!!!!! Ihan kauheeta..
Ja pissa karkailee täälläkin. Vähän ärsyttävää jos vaikka aivastus tulee ihan yllättäen, tai vessahätä tulee ihan yllättäen etkä pääse sinne sillä sekunnilla! Mut kyllä se viimeks ainakin helpotti heti synnytyksen jälkeen. Ja onneks on jotain suojaa koko ajan housuissa ton valkovuodonkin takia, ettei joudu housuja vaihteleen usein. Onneks viä ei tarvi keskellä yötä ravata vessassa. Viimekskin se alko onneks aika loppuvaiheessa vasta.
Ja joku puhu et ärsyttää ihme asiat, mua kans!! Viime raskaudessa vitutti miehen vanhempien koirat ihan törkeesti! Ne hyppi ja tökki kuonollaan mahaa ja tassuillaan osu paljaisiin jalkoihin (kesällä, vähän ne kynnet sattu), ja muutenkin ihme pyöri tiellä, saatanan rakit. Ja muutenkin tuli kaikkia vanhoja juttuja mieleen, mitä joku oli sanonu tai tehny aikoja sitten, ja sit niitä pyöritteli ja märehti mielessään ja veti ihme johtopäätöksiä ja vitutti ja itketti. Ja anoppi vitutti ja veljen vaimo ja ja.. Nyt ärsyttää jotkut asiat mitä mies tekee, mitä se on kuitenkin tehny aina. Ja ellei se heti oo siivoomassa tai tiskaamassa, niin oon kotona vaan kyökkipiikana, eikä se varmaan ees rakasta mua ja nyyh nyyh. Ihan älyttömiä, ja yleensä en oo todellakaan mikään nipo tai nalkuttaja. Onneks räjähti tilanne kerran, niin saatiin puhuttua kaikkee mitä molemmat oli vaan märehtiny itekseen.
Viimeks joku 3 viikkoo ennen synnytystä sain jonkun koko päivän kestävän martyyrikohtauksen (viä joulupäivä). Töllöstä tuli Lady Gagan musavideoo, kattelin sit sitä ja aloin poraan kun en pääse enää ikinä joraan ja oon aina lihava ja ruma, porasin lisää je vedin konvehteja naamaan räkä poskella ja silmät punasena ja kieriskelin itsesäälissä. Sit kun mietin kaikkia vanhoja juttuja, niin tulin siihen johtopäätökseen et kaikki vihaa mua ja mulla ei oo kavereita eikä elämään eikä mitään.. Ja lisää suklaata, räkää ja punasia silmiä. Jessus mikä teinikohtaus, ihan kauheeta!! Ja ikää oli kuitenkin 28 vee...!! Onneks ei noin pahaa ollu kun toi yks, eikä toikaan niin paha mitä jollekin tulee (raivo-, itku- tms kohtaus). Mulle ei siis todellakaan sovi raskaus henkisesti!! Onneks nyt ei oo niin paha kun ekasta (nää mielialavaihtelut), tai ehkä siihen osaa suhtautua paremmin kun tietää mistä se johtuu ja ettei oo pysyvää.
Huh, tää maha on jo järkyn kokonen iltasin!! Millasekshan kasvaa viä loppua kohden!! Ja pitäs viä toukokuun lopussa lähtee reissuunkin, oon varmaan ihan sellasen plussapallon mallinen jo sillon! Hih, kuiva pötkötellä rannalla ryhävalaana :)
Ihanaa kun tulee jo aikasin valosaa, ja illalla myöhään vasta tulee pimee! Ja lumetkin sulanu tosi paljon, vaikka hetki sitten viä aatteli et ne ei varmaan sula ikinä!!
Onpas erikoinen maanantai. Normaalisti mikään ei tunnu onnistuvan ja kaikki on katastrofaalista. Jostain syystä tänään on vaan kaikki kivaa ja hymyilyttää koko ajan.
Mun unet on vaihdelleet tosi paljon aiheeltaan laidasta laitaan. Eka näin tooodella paljon seksiunia mun miehestä.. nyt sitten pelastan maailmaa supersankarivoimillani.
Supersankarivoimat on käytössä myös päivälläkin. Mun hajuaisti on kotona suuri huvin aihe. Haistan nykyään ihan älyttömiä juttuja. Esim. tänä aamuna käytiin koirien kanssa lenkillä ja mie vaan yhden kerrostalon edessä tokaisin, että joku paistaa pekonia ja munia aamiaiseksi. Tiettyyn pisteeseen asti se on jopa hauskaa mutta sitten kun tulee jotain pahoja hajuja niin samantien alkaa yökkäilytyttämään.
Mun vatsa on myös ruvennut kasvamaan.. varsinkin iltaisin. Sen seurauksena on tullut ristiriitaisia tunteita. Toisaalta on ihanaa kun se vatsa viimein alkaa vähän pömpöttämään, mutta sitten taas toisaalta se on mitä kamalin asia kun vaan paisuu ja paisuu.
Oikein kivaa viikonalkua kaikille! :)
Mun unet on vaihdelleet tosi paljon aiheeltaan laidasta laitaan. Eka näin tooodella paljon seksiunia mun miehestä.. nyt sitten pelastan maailmaa supersankarivoimillani.
Supersankarivoimat on käytössä myös päivälläkin. Mun hajuaisti on kotona suuri huvin aihe. Haistan nykyään ihan älyttömiä juttuja. Esim. tänä aamuna käytiin koirien kanssa lenkillä ja mie vaan yhden kerrostalon edessä tokaisin, että joku paistaa pekonia ja munia aamiaiseksi. Tiettyyn pisteeseen asti se on jopa hauskaa mutta sitten kun tulee jotain pahoja hajuja niin samantien alkaa yökkäilytyttämään.
Mun vatsa on myös ruvennut kasvamaan.. varsinkin iltaisin. Sen seurauksena on tullut ristiriitaisia tunteita. Toisaalta on ihanaa kun se vatsa viimein alkaa vähän pömpöttämään, mutta sitten taas toisaalta se on mitä kamalin asia kun vaan paisuu ja paisuu.
Oikein kivaa viikonalkua kaikille! :)
aamutar
Oman äänensä löytänyt
Moikka kaikille! Oon jo jonkun aikaa lueskellut teidän keskusteluita,nyt uskallauduin liittyä joukkoon:)
Noista riidoista.. Niitä ei synny,koska mies on tällä hetkellä vankilassa:( tosi ikävää,onneksi enää kaks kuukautta jäljellä.. Eilen tosin ensimmäinen riita puhelimessa, siitä kun UNOHDIN soittaa hänen asianajajalleen. Tää mun muisti pätkii ihan urakalla,joten luulis ymmärtävän. Kyllä minäkin ymmärrän että hänellä on hermot kireellä kun sielä joutuu olemaan.
Unet. Ihan kauheita unia! Alkuraskaudessa näin unia että jonkun kanssa tappelee ja sit aamulla ihan paniikissa et onko vauvalla kaikki ok.. Nyt ihan levottomia unia, välillä keskenmenosta, välillä jonkun kuolemasta.. Ja mulla on tullut sellainen,etten pysty nukkumaan enää kunnolla. Herään joka aamu 5-7 aikaan. Ois ihan ok jos ois töitä että pitäis herätä mutta kun ei..
Ärsytykset. Kissat! Meillä kaksi kissaa, aamusin niin hermona kun pitää tulla pomppimaan päälle ja kehräämään suoraan korvaan! Ja sitten kun keittiöön meen,kiehnää jaloissa että anna ruokaa. Arrgh!
Mua on alkanut pelottamaan,että onko masuasukilla kaikki ihan ok. Kun tässä vaiheessa ei vielä tunne liikkeita ja kun alkuraskauden oireet poissa. Maha kyllä kasvaa ja vessassa joutuu ravata tosi usein. Öisin herään kaks kertaa pissihätään. Mut silti haluis vaikka joka päivä tarkistaa sen sydänäänet että onko kaikki ok. Pitäis ehkä tilata se kotidobbler vai mikäs se nyt olikaan:)
Ihanaa kun ulkona on valoisaa! Kevät tulee. Sitä odotellessa!:)
Noista riidoista.. Niitä ei synny,koska mies on tällä hetkellä vankilassa:( tosi ikävää,onneksi enää kaks kuukautta jäljellä.. Eilen tosin ensimmäinen riita puhelimessa, siitä kun UNOHDIN soittaa hänen asianajajalleen. Tää mun muisti pätkii ihan urakalla,joten luulis ymmärtävän. Kyllä minäkin ymmärrän että hänellä on hermot kireellä kun sielä joutuu olemaan.
Unet. Ihan kauheita unia! Alkuraskaudessa näin unia että jonkun kanssa tappelee ja sit aamulla ihan paniikissa et onko vauvalla kaikki ok.. Nyt ihan levottomia unia, välillä keskenmenosta, välillä jonkun kuolemasta.. Ja mulla on tullut sellainen,etten pysty nukkumaan enää kunnolla. Herään joka aamu 5-7 aikaan. Ois ihan ok jos ois töitä että pitäis herätä mutta kun ei..
Ärsytykset. Kissat! Meillä kaksi kissaa, aamusin niin hermona kun pitää tulla pomppimaan päälle ja kehräämään suoraan korvaan! Ja sitten kun keittiöön meen,kiehnää jaloissa että anna ruokaa. Arrgh!
Mua on alkanut pelottamaan,että onko masuasukilla kaikki ihan ok. Kun tässä vaiheessa ei vielä tunne liikkeita ja kun alkuraskauden oireet poissa. Maha kyllä kasvaa ja vessassa joutuu ravata tosi usein. Öisin herään kaks kertaa pissihätään. Mut silti haluis vaikka joka päivä tarkistaa sen sydänäänet että onko kaikki ok. Pitäis ehkä tilata se kotidobbler vai mikäs se nyt olikaan:)
Ihanaa kun ulkona on valoisaa! Kevät tulee. Sitä odotellessa!:)
Meillä on kyllä tänään miehen kanssa luvassa iso ja lihava riita jahka tulee kotiin töistä... Siivosin tässä aamun "ratoksi" ja satuin löytämään valtavan Visa-laskun... Jouduttiin siis ottamaan tuossa taannoin pankkilainaa että maksetaan kaikki luottokortit pois jotta saadaan velkakierre katkaistua. Yksi kortti jätettiin hätävaraksi. Nyt siis löysin tän hätävarakortin laskun ja TADAA tapissa on luottoraja. Mitä h*ttiä?!! Mihin toi mies on onnistunu käyttämään monta tonnia reilussa kuukaudessa?!! Ei nyt ole taas yhtään luottamusta herättävää :(( Kotia tarttis pitää pystyssä ja toinen tuhlaa! Pakko kai tässä on johonkin velkaneuvojalle päästä, muuten meillä on varmaan muutaman kymmenen tuhannen ekstravelat siihen mennessä kun kakkonen syntyy.
Inhottaa toden teolla kun itse elän niin pienellä kuin mahdollista, samoin lapsen menot olen sen mukaan sopeuttanut. Olen jopa tinkiny omasta syömisestäni (mikä onkin tässä raskaana ollessa tosi fiksua...) Tuntuu todella epäreilulta että sitten on yksi jonka varassa olosuhteiden pakosta tämä meidän talous lepää (kodinhoidontuki ei siis todellakaan riittäis mihinkään joten riippuvaisia ollaan miehen tuloista). Mä olen niin kuvitellu että tässä oltais puhaltamassa yhteen hiileen koko porukka :((
Inhottaa toden teolla kun itse elän niin pienellä kuin mahdollista, samoin lapsen menot olen sen mukaan sopeuttanut. Olen jopa tinkiny omasta syömisestäni (mikä onkin tässä raskaana ollessa tosi fiksua...) Tuntuu todella epäreilulta että sitten on yksi jonka varassa olosuhteiden pakosta tämä meidän talous lepää (kodinhoidontuki ei siis todellakaan riittäis mihinkään joten riippuvaisia ollaan miehen tuloista). Mä olen niin kuvitellu että tässä oltais puhaltamassa yhteen hiileen koko porukka :((
Kcatri
Näppärä viestien naputtelija
Moon Toivottavasti miehelläsi on laskuun hemmetin hyvä selitys. :( Raha-asiat on aina hankalia. Mun mies osaa elää ja ajatella tosi taloudellisesti ja mulla aina palkkapäivinä meinaa lähtee vähän luisumaan, ja loppukuusta ollaankin aina sit tiukoilla. Mutta nykyään oon oppinu jättämään rahaa myös säästöön...
Täällä meneillään LOMA. Ihanaa. :) Tänään kävin kampaajalla leikkauttamassa hiuksia ja huomenna tiedossa hieroja. Piti jotain hemmottelua keksiä, kun ei pääse minnekään reissuun. Mies on töissä koko viikon ja joutuu vielä tekemään pitkää päivää... vähän tylsää olla yksin lomalla. Onneksi aikaa nähdä enemmän kavereita ja äitiä.
Perjantaina olisi neuvola. Hyvä on taas kun pääsee kuulemaan sydänääniä. Välillä aina mietityttää onkohan kaikki hyvin, kun ei vielä tunne sikiön liikkeitä. Täälläkin kyllä juostaan kerran pari pissalla öisin ja päivälläkin aika usein. :) Maha kasvaa ja painoa on tullut vähän lisää viime viikkoon verrattuna, tosin herkuttelusta varmaan johtuu. Nyt tosin aion jättää karkin syönnin vähemmälle... ja ostaa sen sijaan vaikka jätskiä jos tekee jotain hyvää mieli
Hyvää viikkoa kaikille!
Täällä meneillään LOMA. Ihanaa. :) Tänään kävin kampaajalla leikkauttamassa hiuksia ja huomenna tiedossa hieroja. Piti jotain hemmottelua keksiä, kun ei pääse minnekään reissuun. Mies on töissä koko viikon ja joutuu vielä tekemään pitkää päivää... vähän tylsää olla yksin lomalla. Onneksi aikaa nähdä enemmän kavereita ja äitiä.
Perjantaina olisi neuvola. Hyvä on taas kun pääsee kuulemaan sydänääniä. Välillä aina mietityttää onkohan kaikki hyvin, kun ei vielä tunne sikiön liikkeitä. Täälläkin kyllä juostaan kerran pari pissalla öisin ja päivälläkin aika usein. :) Maha kasvaa ja painoa on tullut vähän lisää viime viikkoon verrattuna, tosin herkuttelusta varmaan johtuu. Nyt tosin aion jättää karkin syönnin vähemmälle... ja ostaa sen sijaan vaikka jätskiä jos tekee jotain hyvää mieli
Hyvää viikkoa kaikille!
Nia
Puuhakas puhuja
Voi Moon, kaikki sympatiat sinne! Meillä riidellään myös usein rahasta tai oikeastaan sen puutteesta. Minä olen meidän perheessä se työssä käviä, mun palkka on jotain 1300euron luokkaa sen jälkeen kun verot on otettu siitä ja sitten se tulee vielä kahdessa erässä, eli kahden viikon välein. Mies on ollut sairaslomalla viime elokuusta lähtien. Nyt hänelle ei enää annettu sairaslomaa (wtf?) joten hän on työtön. Tienaa sen perus työmarkkinatuen. No toivottavasti saa puolen kuun aikaan lääkärikäynniltään lisää sairaslomaa, niin hänen tulonsa kasvavat noin puolella. Mulla on kans visa tapissa, yritän sitä maksella pois, mutta joka kuukausi on niin tiukkaa, että joudun aina lyhentämäni rahan siirtämään takaisin tilille. Minulla on myös Hennesin tili, jota lyhennän jotain 30e kuussa, siellä on ehkä joku 200e velkaa. Sitten voi luoja, oon ollu jo pidemmän aikaa tämmösessä pikvippi kierteessä. Olen kyllä joka kerta maksanut velkani, mutta aina sitä tulee otettua lisää, siis semmoisia pieniä 50euron summia... Oon kyllä todella huono raha-asioissa, että ihan hävettää. Meillä on suuria lainoja myös autolaina ja minun opintolaina, jota en edes vielä lyhennä, että halleluujaa vaan. Toivottavasti saatte miehenne kanssa selvitettyä sen visalaskun, saa kyllä olla melkosen hyvä syy tuommoseen. Kerro miten kävi!!
Tervetuloa mukaan Aamutar! Voimia sulle. En voi kuvitellakaan miltä tuntuisi, jos mieheni ei pystyisi olemaan fyysisesti läsnä tässä tilanteessa. Onneksi teillä on enää noin vähän aikaa erossa ja mies pääsee synnytykseen mukaan ym. Uskon, että vauvallanne on kaikki hyvin. Tuon on varmasti sitä kuuluisaa joka äidin hermoilua. Itse olen ottanut sen kannan, että kyllä se kuuluu ja kovaa, jos vauvalla on jotakin hätänä. Tulee kovia sietämättömiä kipuja tai muuten vaan kroppa viestii, että kaikki ei ole ok. Täytyy vaan luottaa omaan kehoon. Silti joka kerta ultrassa yllätyn :D. Mää en oo päässy kuuntelemaan meidän sydänääniä kertaakaan :<. Ollaan viimeksi käyty nlassa joskus rv 12 ja sillon ne ei vielä kuuluneet ollenkaan. Pöh. No, ens viikolla päästään kuunteleen.
Kcatri: Ihanaista lomaa! Mulla on kans ollut pitkä "loma" olen potenut tätä flunssaa ensin puolitoista viikkoa ja sitten kävin kolme päivää töissä ja nyt olen viidettä päivää taas sairaslomalla. Löysivät poskiontelontulehduksen ja sain antibiootit. Lääkärin mielestä oli parasta olla kotona, vaikka ei ole edes kuumetta. Olen kyllä nauttinut siitä, että olen saanut olla ihan rauhassa kotona, mutta kieltämättä alkaa olla jo himot päästä takaisin töihin jo ihan vaan sen takia, että pääsee liikkumaan!
Tosiaan alkaa jo kotona oleminen kyllästyttää. Kaikki sinkkuelämää jaksotkin on katsottu :D Sadannen kerran. Mulla kans muisti pätkii ja vielä tärkeissä asioissa. Unohdin tänään mennä terapiaan (en ole koskaan unohtanut) terapeuttini soitti aamulla, että missäs viivyt ja minä olin nukkumassa. Hitto vie. No, onneksi hänelle oli tullut peruutus ja menen nyt iltapäivällä. Pitänee ehkä käydä myös jossain kirpputorilla haamuilemassa, tekisi mieli päästä hypistelemään. Kuinka paljon olette vauvaa varten jo kamoja haalineet? Itse ajattelin jossain vaiheessa tehdä semmoisen perus markettireissun; rintakumia, maidonkerääjää, rintapumppua, vaippoja semmosta pientä tarvetavaraa hakemassa. Hiljaa hyvä tulee.
Tervetuloa mukaan Aamutar! Voimia sulle. En voi kuvitellakaan miltä tuntuisi, jos mieheni ei pystyisi olemaan fyysisesti läsnä tässä tilanteessa. Onneksi teillä on enää noin vähän aikaa erossa ja mies pääsee synnytykseen mukaan ym. Uskon, että vauvallanne on kaikki hyvin. Tuon on varmasti sitä kuuluisaa joka äidin hermoilua. Itse olen ottanut sen kannan, että kyllä se kuuluu ja kovaa, jos vauvalla on jotakin hätänä. Tulee kovia sietämättömiä kipuja tai muuten vaan kroppa viestii, että kaikki ei ole ok. Täytyy vaan luottaa omaan kehoon. Silti joka kerta ultrassa yllätyn :D. Mää en oo päässy kuuntelemaan meidän sydänääniä kertaakaan :<. Ollaan viimeksi käyty nlassa joskus rv 12 ja sillon ne ei vielä kuuluneet ollenkaan. Pöh. No, ens viikolla päästään kuunteleen.
Kcatri: Ihanaista lomaa! Mulla on kans ollut pitkä "loma" olen potenut tätä flunssaa ensin puolitoista viikkoa ja sitten kävin kolme päivää töissä ja nyt olen viidettä päivää taas sairaslomalla. Löysivät poskiontelontulehduksen ja sain antibiootit. Lääkärin mielestä oli parasta olla kotona, vaikka ei ole edes kuumetta. Olen kyllä nauttinut siitä, että olen saanut olla ihan rauhassa kotona, mutta kieltämättä alkaa olla jo himot päästä takaisin töihin jo ihan vaan sen takia, että pääsee liikkumaan!
Tosiaan alkaa jo kotona oleminen kyllästyttää. Kaikki sinkkuelämää jaksotkin on katsottu :D Sadannen kerran. Mulla kans muisti pätkii ja vielä tärkeissä asioissa. Unohdin tänään mennä terapiaan (en ole koskaan unohtanut) terapeuttini soitti aamulla, että missäs viivyt ja minä olin nukkumassa. Hitto vie. No, onneksi hänelle oli tullut peruutus ja menen nyt iltapäivällä. Pitänee ehkä käydä myös jossain kirpputorilla haamuilemassa, tekisi mieli päästä hypistelemään. Kuinka paljon olette vauvaa varten jo kamoja haalineet? Itse ajattelin jossain vaiheessa tehdä semmoisen perus markettireissun; rintakumia, maidonkerääjää, rintapumppua, vaippoja semmosta pientä tarvetavaraa hakemassa. Hiljaa hyvä tulee.
idaho
Puuhakas puhuja
Tervetuloa mukaan Haisu! Ole onnellinen ettet ole kärsinyt pahoinvoinnista. Se ei meinaan ole kivaa..
Mullakin nyt semmoinen syöpöttelykausi.. Kaikki menisi.. Ja karkkia karkkia karkkia!! Ite nään jättämisunia.. Ja aina mies jättänyt mut.. Miksei ikinä toisinpäin?
Mullakin virtsankarkailua jo ollut. Tosin vaan flunssan aikana aivastaessa. Mutta muistan että oli viimeksi loppuvaiheessa ja synnytyksen jälkeen.. Täytyy tässä raskaudessa harjotella niitä lantionpohjanlihaksia.. Viimeksi kesti ikuisuuden synnytyksen jälkeen, että sain katkaistua pissasuihkun.. Siis todella rasittavaa!!
Olisinpa itsekin laihtunut, niinkuin Nia! Tällä hetkellä painoa tullut 4-5 kiloa..
Sun: Mäkin oon joutunut kävellessä pysähtymään välillä kipujen takia.. Oiskohan ihan normaalia? Ku mielestäni ei supistele tai mitään.. Ja noita vihlasuja on.. Varsinkin kun nousen kyykystä.. Toivottavasti Sun siellä lapsivesitutkimuksissa on mennyt hyvin ja saatte mukavia uutisia..!!
Munkin mies kurkkii olan takaa, missä olen ja mitä kirjottelen!! Siis todella ärsyttävää! Tää foorumi on kyl mun juttu! Voishan se kyl muutenkin tulla lukemaan näitä, mutta epäilen ettei jaksa.. Ymmärrän sua täysin Moon! Tsemppiä raha-asioihin. Noi on niin inhottavia parisuhteessa.. Täälläkin riitaa rahasta.. Lähinnä siitä, että mun rahat menee ruokaan ja miehen menee juhlimiseen! Oikeestaan toi on kärjistetysti, mutta mä kyllä ostan suurimmat osat ruuasta ja tuntuu ettei äijä sitä tajua, että siihen ruokaan menee rahaa!! Ja ite ku en käy ikinä missään ni mulla ei mee omiin juttuihin ollenkaan.. Ja mies kehtasi marmattaa siitä, ku tilasin ittelen ton dobblerin!! Kyllä annoin palautetta ku muuten muhun ei mitään rahaa mene.. Ärsyttävää!! Äijällä menee yhteen ryyppyreissuun tuplaten sen mitä meni mun dobbleriin!!
Tervetuloa myös Aamutar! Kurjaa, että joudut tän alun olemaan "yksin"...
Nauti lomasta Kcatri! Itse laskeskelen jo päiviä äitiyslomaan (lue sairaslomaan)..
Nyt on alkanut vaavelin liikkeet tuntumaan ihan selvästi!
Ja säännöllisesti.. Pientä jumppaa tekee siellä.. Ihanan tuntusta!! Pissalla ravataan jatkuvasti.. Tosi rasittavaa touhua.. Just ku on saanu kaikki ulkovaatteet, ni huomaa et on pissahätä.. Ja ku mul on tommoset toppahousut mis on henkselit( ei pysyis muuten päällä ees), ni kiva juttu ku kaikki täytyy riisuu pois, ennenku pääsee vessaan. Ja poikakaan ei pahemmin jaksais ootella..
Mies sanoi kivasti: "On sul jo selvä vauvamassu, mut kyl sun persekin on levinny." Kiitos kulta!
Mullakin nyt semmoinen syöpöttelykausi.. Kaikki menisi.. Ja karkkia karkkia karkkia!! Ite nään jättämisunia.. Ja aina mies jättänyt mut.. Miksei ikinä toisinpäin?Mullakin virtsankarkailua jo ollut. Tosin vaan flunssan aikana aivastaessa. Mutta muistan että oli viimeksi loppuvaiheessa ja synnytyksen jälkeen.. Täytyy tässä raskaudessa harjotella niitä lantionpohjanlihaksia.. Viimeksi kesti ikuisuuden synnytyksen jälkeen, että sain katkaistua pissasuihkun.. Siis todella rasittavaa!!
Olisinpa itsekin laihtunut, niinkuin Nia! Tällä hetkellä painoa tullut 4-5 kiloa..
Sun: Mäkin oon joutunut kävellessä pysähtymään välillä kipujen takia.. Oiskohan ihan normaalia? Ku mielestäni ei supistele tai mitään.. Ja noita vihlasuja on.. Varsinkin kun nousen kyykystä.. Toivottavasti Sun siellä lapsivesitutkimuksissa on mennyt hyvin ja saatte mukavia uutisia..!!
Munkin mies kurkkii olan takaa, missä olen ja mitä kirjottelen!! Siis todella ärsyttävää! Tää foorumi on kyl mun juttu! Voishan se kyl muutenkin tulla lukemaan näitä, mutta epäilen ettei jaksa.. Ymmärrän sua täysin Moon! Tsemppiä raha-asioihin. Noi on niin inhottavia parisuhteessa.. Täälläkin riitaa rahasta.. Lähinnä siitä, että mun rahat menee ruokaan ja miehen menee juhlimiseen! Oikeestaan toi on kärjistetysti, mutta mä kyllä ostan suurimmat osat ruuasta ja tuntuu ettei äijä sitä tajua, että siihen ruokaan menee rahaa!! Ja ite ku en käy ikinä missään ni mulla ei mee omiin juttuihin ollenkaan.. Ja mies kehtasi marmattaa siitä, ku tilasin ittelen ton dobblerin!! Kyllä annoin palautetta ku muuten muhun ei mitään rahaa mene.. Ärsyttävää!! Äijällä menee yhteen ryyppyreissuun tuplaten sen mitä meni mun dobbleriin!!
Tervetuloa myös Aamutar! Kurjaa, että joudut tän alun olemaan "yksin"...
Nauti lomasta Kcatri! Itse laskeskelen jo päiviä äitiyslomaan (lue sairaslomaan)..
Nyt on alkanut vaavelin liikkeet tuntumaan ihan selvästi!
Ja säännöllisesti.. Pientä jumppaa tekee siellä.. Ihanan tuntusta!! Pissalla ravataan jatkuvasti.. Tosi rasittavaa touhua.. Just ku on saanu kaikki ulkovaatteet, ni huomaa et on pissahätä.. Ja ku mul on tommoset toppahousut mis on henkselit( ei pysyis muuten päällä ees), ni kiva juttu ku kaikki täytyy riisuu pois, ennenku pääsee vessaan. Ja poikakaan ei pahemmin jaksais ootella..Mies sanoi kivasti: "On sul jo selvä vauvamassu, mut kyl sun persekin on levinny." Kiitos kulta!
Moon, voin vain kuvitella kuinka raivoissani itse olisin, jos tommonen yllätys tulis vastaan!! Toivon todellakin että mieheltäsi löytyy helkutin hyvä syy!! Meillä minä olen aina ollu kauhean säästäväinen, mies ei niinkään. Samanlaiset palkat meillä on, mutta minä saan aina laitettua säästöön jonkun verran tulevaisuutta vasten, miehellä ei ois kyllä puhettakaan! Jännittää vähän, miten sitten sujuu ku jään kotia ja mies saa hoitaa elättämisen. Aion olla kotona mahd. pitkään, mies on semmosessa työssä jossa joutuu olla monta vuorokautta putkella enkä halua, että lapsi joutuu olla koko ajan hoidossa varsinkin kun mulla on vuoro työ.
Kcatrille ihanaa lomaa!!
Aamutar voimia sinne, sun tilanne vaikuttaa kyllä semmoselta että oisin ite aivan rikki. Mutta niinku Nia sano, onneks sun mies pääse kotiin ennen h-hetkeä!
Nia, mulla kans oli aivan sama juttu ton flunssan kanssa ja poskiontelotulehdushan siellä oli! Mulla on yleensä aina flunssan yhteydessä poskiontelotulehdus, joten osasin heti arvata sen ja sanoinkin siitä heti terkkarille ja löyty tosi nopeesti ja meni sitten vkon ab-kuurilla ohi. Huomenna pitäisi nyt ekaa kertaa 1½vkoon töihin. IHANAA! Mulla ainakin niskat tullu tosi kipeeks, ku ei oo päässy oikee mitään tekemään.
Sitte se tärkein! Tänään oli se lapsivesipunktio. Jännitti niin helvetisti, että tuntui siltä että pyörryn! Ja kaiken lisäks meidät otettiin vastaan n. 35min myöhässä. Tutkimus meni kaikin puolin hyvin, vaikka etuseinäistukka hankaloitti näytteen ottoa huomattavasti, mutta onneksi päästiin ottamaan näyte niin ettei neula lävistänyt istukkaa. Mies oli isona tukena koko ajan eikä toimenpide edes ottanut kovin kipeää, tuntui lähinnä epämiellyttävältä. Meidän vauvalla tuntui olevan kaikki hyvin ja vastasi täsmälleen viikkoja, laskujen mukaan meidän vauva painaa tällä hetkellä 133g ja kovasti vilkutteli siellä massussa äitille ja isille
Ja jos joku vastaisuudessa joutuu samaan tutkimukseen, niin tiedoksi että neula ei voi vahinkoittaa vauvaa koska on niin ohut (ehkä insuliinineulan paksuinen, korkeintaan), että vaikka osuisikin vauvaan, ei tekisi tuhoa. Itseäni se ainakin pelotti kaikkein eniten.
Tänään sitten pitää ottaa rennosti ja sen takia vielä saikulla tämä päivä! Ehkä jo perjantaina saadaan tietää tulokset! Ja sen päätöksen olen tehnyt, että jos kaikki on hyvin niin riennän heti viikonloppuna kiertelemään kirppiksiä ja ostelemaan vauvalle kaikkea. Vielä en ole mitään ostanut, koska vauvallamme on suurentunut riski mm. semmoisiin kromosomipoikkeamiin jotka johtavat kuolemaan...
Mutta toivottavasti olemma viisaampia tämän viikon lopulla ja toivotaan todella että meidän rakkaalla on kaikki kunnossa.
Kcatrille ihanaa lomaa!!
Aamutar voimia sinne, sun tilanne vaikuttaa kyllä semmoselta että oisin ite aivan rikki. Mutta niinku Nia sano, onneks sun mies pääse kotiin ennen h-hetkeä!
Nia, mulla kans oli aivan sama juttu ton flunssan kanssa ja poskiontelotulehdushan siellä oli! Mulla on yleensä aina flunssan yhteydessä poskiontelotulehdus, joten osasin heti arvata sen ja sanoinkin siitä heti terkkarille ja löyty tosi nopeesti ja meni sitten vkon ab-kuurilla ohi. Huomenna pitäisi nyt ekaa kertaa 1½vkoon töihin. IHANAA! Mulla ainakin niskat tullu tosi kipeeks, ku ei oo päässy oikee mitään tekemään.
Sitte se tärkein! Tänään oli se lapsivesipunktio. Jännitti niin helvetisti, että tuntui siltä että pyörryn! Ja kaiken lisäks meidät otettiin vastaan n. 35min myöhässä. Tutkimus meni kaikin puolin hyvin, vaikka etuseinäistukka hankaloitti näytteen ottoa huomattavasti, mutta onneksi päästiin ottamaan näyte niin ettei neula lävistänyt istukkaa. Mies oli isona tukena koko ajan eikä toimenpide edes ottanut kovin kipeää, tuntui lähinnä epämiellyttävältä. Meidän vauvalla tuntui olevan kaikki hyvin ja vastasi täsmälleen viikkoja, laskujen mukaan meidän vauva painaa tällä hetkellä 133g ja kovasti vilkutteli siellä massussa äitille ja isille
Ja jos joku vastaisuudessa joutuu samaan tutkimukseen, niin tiedoksi että neula ei voi vahinkoittaa vauvaa koska on niin ohut (ehkä insuliinineulan paksuinen, korkeintaan), että vaikka osuisikin vauvaan, ei tekisi tuhoa. Itseäni se ainakin pelotti kaikkein eniten.
Tänään sitten pitää ottaa rennosti ja sen takia vielä saikulla tämä päivä! Ehkä jo perjantaina saadaan tietää tulokset! Ja sen päätöksen olen tehnyt, että jos kaikki on hyvin niin riennän heti viikonloppuna kiertelemään kirppiksiä ja ostelemaan vauvalle kaikkea. Vielä en ole mitään ostanut, koska vauvallamme on suurentunut riski mm. semmoisiin kromosomipoikkeamiin jotka johtavat kuolemaan...
Mutta toivottavasti olemma viisaampia tämän viikon lopulla ja toivotaan todella että meidän rakkaalla on kaikki kunnossa.
Ei ollu kerenny tuo idahon viesti tulla vielä edellisen kirjotuksen alottaessa, mutta toivottavasti on normaaleja nuo vihlaisut. Olinpa pöhölö ku en tajunnu sitä kysyä tossa samalla lääkäriltä... Niin ja ihanaa, että voit jo tuntea vauvasi! Itse EHKÄ eilen tunsin, mutta en ole varma. Niitä odotellessa...
Pikaisesti vastausta nuihin vihlaisuihin. Viime raskaudessa vihloi ja kipuili niin hurjasti, ettei kävelemisestä tullut mitään. Tutkittiin yhdellä jos toisellakin tavalla ja kun mitään ei löytynyt niin laitettiin kohdunkannattimien venymisen piikkiin. Kivut alkoi joskus rv 17 ja kesti 2-3 viikkoa, hävisivät itsekseen. Tässä raskaudessakin olen jo vähän vastaavaa huomannut, eli lienee normaalia, äidillänikin on aikanaan ollut kaikista neljästä lapsesta vastaavia kipuja.
Jos huolestuttaa niin kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan ja pyytää tutkimaan ainakin kohdunkaulan tilanne.
Jos huolestuttaa niin kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan ja pyytää tutkimaan ainakin kohdunkaulan tilanne.
aamutar
Oman äänensä löytänyt
Sun_ alussa olikin todella todella vaikeeta. Tuntui ettei mikään onnistu yksin, ja etten osaa olla yksin. Tuli kuitenkin päivät vietettyä ennen lähtöä aina yhdessä. Kaksi ensimmäistä viikkoa oli aivan täyttä tuskaa, todella herkkä kun muutenkin. Sitä vaan itki ja itki ja mietti että miksi just minä. Mutta enää ei ole niin kauheeta kun on tottunut. Toki joka ikinen päivä kaipaa rakastaan vierelle,mutta kun se ei onnistu niin ei. Nyt pääsen pian ensimmäiseen perhetapaamiseen,jossa ei sitten oli vartioita eikä pleksejä välissä! ;) :D innolla odotan.. Ja idaho, sanoi miehensä kommentista. Minäkin sain kuulla juuri ensimmäisen kerran että mieskin huomasi mahan kasvun. Se oli tosi ihana kuulla! Sitä nykyään ilostuu pienistäkin positiivisistä kommenteista,kun tulevat miehen suusta. Ei joka päivä ole kehumassa,niin ilahtuu kun joskus ees kuulee:)<3
Moni sanonut tuosta vihlaisusta kun yskäisee/aivastaa. Mulla aivan sama vaiva, tuntuu oikealla puolella alamasussa. Ei ole kivaa, varsinkin kun on viikon ollut flunssassa, nyt kun on tämä ettei ole kuumetta vaan yskää kokoajan. Toivottavasti ei kestä koko raskautta tuo vihlasuvaiva, voin vaan kuvitella sitten kun tulee siitepölyt sun muut allergisoijat, sitä sit aivastelee kokoajan! :D
Moni sanonut tuosta vihlaisusta kun yskäisee/aivastaa. Mulla aivan sama vaiva, tuntuu oikealla puolella alamasussa. Ei ole kivaa, varsinkin kun on viikon ollut flunssassa, nyt kun on tämä ettei ole kuumetta vaan yskää kokoajan. Toivottavasti ei kestä koko raskautta tuo vihlasuvaiva, voin vaan kuvitella sitten kun tulee siitepölyt sun muut allergisoijat, sitä sit aivastelee kokoajan! :D
sisita
Vauhtiin päässyt keskustelija
Hyvää naistenpäivää!!
Miutakin vihloo vähän väliä, mutta todennäköisesti ihan normaalia. On hyvä kun pystyy vertaamaan edelliseen täysin normaalisti menneeseen raskauteen. Viimeeksi olin aivan paniikissa pienimmästäkin vihlaisusta tai tuntemuksesta, kuten vauvan potkuista kunnes tajusin, että se on muuten se vauva joka potkii. Mutta niinkuin muutkin tuossa jo sanoivat, niin kannattaa kyllä aina vähintään soitella neuvolaan, jos yhtään siltä tuntuu.
Vielä 5 viikkoa ennen rakenneultraa, mutta eiköhän se aika taas nopeasti mene. Viikon päästä on onneksi neuvolakäynti ja saan toivottavasti jonkin ruokavalio-opastuksen. Olen jo viikon voinut syödä aivan normaalisti ja silti paino vain laskee ja laskee.
Meillä ei ole riidelty rahasta ikinä. Paitsi tietysti, jos kesken riidan loppuu syyttelyn aiheet niin päädymme siihen. Meillä on aina ollut yhteiset rahat, vaikka molempien tulot on lähes aina olleet eri suuruiset. Ostetaan mitä tarvitaan ja isommista asioista keskustellaan, että tarvitaanko todella ja milloin ja jos on tarpeen niin mistä voisi säästää. Lahjoja lukuun ottamatta (jossa siinäkin rajana meillä 20e ja sellainen juttu mitä oikeasti tarvitsee) meillä ei osteta mitään salaa toiselta. Mieheni on tässä niin tarkka, että saattaa jopa soittaa minulle kesken päivän ja kysyä saako käydä ulkona lounaalla työkaverin kanssa, vaikka yleensä on eväät mukana.
Ja siitä virtsankarkailusta vielä. Itselläni se alkoi edellisessä raskaudessa joskus puolen välin jälkeen eikä ole loppunut mihinkään. Tosin helpottanut paljonkin kun on lantionpohjalihaksia treenaillut viikoittain. Minulla on aina tosin ollut ongelmia vain kun on ollut esim. kova yskä, eli päivittäisessä elämässä ei onneksi häiritse millään tavalla. Ikävä vaiva kuitenkin ja kannattaa sieltä neuvolasta kyllä kysellä tähänkin apuja.
Miutakin vihloo vähän väliä, mutta todennäköisesti ihan normaalia. On hyvä kun pystyy vertaamaan edelliseen täysin normaalisti menneeseen raskauteen. Viimeeksi olin aivan paniikissa pienimmästäkin vihlaisusta tai tuntemuksesta, kuten vauvan potkuista kunnes tajusin, että se on muuten se vauva joka potkii. Mutta niinkuin muutkin tuossa jo sanoivat, niin kannattaa kyllä aina vähintään soitella neuvolaan, jos yhtään siltä tuntuu.
Vielä 5 viikkoa ennen rakenneultraa, mutta eiköhän se aika taas nopeasti mene. Viikon päästä on onneksi neuvolakäynti ja saan toivottavasti jonkin ruokavalio-opastuksen. Olen jo viikon voinut syödä aivan normaalisti ja silti paino vain laskee ja laskee.
Meillä ei ole riidelty rahasta ikinä. Paitsi tietysti, jos kesken riidan loppuu syyttelyn aiheet niin päädymme siihen. Meillä on aina ollut yhteiset rahat, vaikka molempien tulot on lähes aina olleet eri suuruiset. Ostetaan mitä tarvitaan ja isommista asioista keskustellaan, että tarvitaanko todella ja milloin ja jos on tarpeen niin mistä voisi säästää. Lahjoja lukuun ottamatta (jossa siinäkin rajana meillä 20e ja sellainen juttu mitä oikeasti tarvitsee) meillä ei osteta mitään salaa toiselta. Mieheni on tässä niin tarkka, että saattaa jopa soittaa minulle kesken päivän ja kysyä saako käydä ulkona lounaalla työkaverin kanssa, vaikka yleensä on eväät mukana.
Ja siitä virtsankarkailusta vielä. Itselläni se alkoi edellisessä raskaudessa joskus puolen välin jälkeen eikä ole loppunut mihinkään. Tosin helpottanut paljonkin kun on lantionpohjalihaksia treenaillut viikoittain. Minulla on aina tosin ollut ongelmia vain kun on ollut esim. kova yskä, eli päivittäisessä elämässä ei onneksi häiritse millään tavalla. Ikävä vaiva kuitenkin ja kannattaa sieltä neuvolasta kyllä kysellä tähänkin apuja.
leluponi
Satasella mukana keskusteluissa
Hiphei, sain eilen ensimmäiset äitiysvaatteet! :) Tutulta sain lainaan, ja nuo menevätkin siihen asti kunnes on liian kuuma. Ainakaan housuja ei tarvitse ostaa! Ja ihan äitiystoppejakin löytyy monta. 3 farkut, 2 muut housut, 3 toppia ja muutama t-paita. Huhhuh, varmasti on noihin rahaa kulunut! :D Ja kesä meneekin sitten (toivottavasti!) mekoissa. :)
Mulla ei ainakaan vielä ole ollut virtsankarkailua, mutta semmonen kumma vaiva, etten meinaa tunnistaa millon on pissahätä! Ja yöllä varsinkin jos herään toisella kyljellä ja käännyn toiselle kyljelle, huomaan että hemmetinmoinen pissahätä! ja sitten kiireellä vessaan. Toisella kyljellä se ei välttämättä tunnu ollenkaan. Mulla on vähän anatomia hukassa, mutta tästä päätellen rakko on vasemmalla puolella, ja kun käännyn vasemmalle kyljelle, niin vaavi painaa rakkoa?
Vihlomista mulla on tosi harvoin, eikä se ole kovin voimakasta. Enpähän ainakaan sen takia huolestu. :)
Hyvää naistenpäivää kaikille!
Mulla ei ainakaan vielä ole ollut virtsankarkailua, mutta semmonen kumma vaiva, etten meinaa tunnistaa millon on pissahätä! Ja yöllä varsinkin jos herään toisella kyljellä ja käännyn toiselle kyljelle, huomaan että hemmetinmoinen pissahätä! ja sitten kiireellä vessaan. Toisella kyljellä se ei välttämättä tunnu ollenkaan. Mulla on vähän anatomia hukassa, mutta tästä päätellen rakko on vasemmalla puolella, ja kun käännyn vasemmalle kyljelle, niin vaavi painaa rakkoa?
Vihlomista mulla on tosi harvoin, eikä se ole kovin voimakasta. Enpähän ainakaan sen takia huolestu. :)
Hyvää naistenpäivää kaikille!
Tervehdys täältäkin taas!
Meni eilen sitten asiat taas siihen todelliseen tärkeysjärjestykseen. Oltiin just menty miehen kanssa nukkumaan kun poika heräsi itkemään. Ihan hetken päästä alkoi kuulua ihan toisenlaisia ääniä ja kiiruhdin lastenhuoneeseen. Lapsi oli tulikuuma ja kouristeli. Suurinpiirtein minuutin ajan (voitte kuvitella että oli pitkä minuutti) kramppasi koko lapsi, silmät meni nurinpäin päässä, sydän löi päälle kahtasataa ja vaahto valui suusta ja senkin jälkeen oli lapsi aivan täysin pihalla ja haukkoi henkeä. Mies soitti ambulanssin ja siinä kului piiiiitkä vartti ennen kuin olivat paikalle. Lapsi sai kuumetta alentavaa lääkettä ja lämpöä, sykettä yms. mittailtiin. Lähdettiin sitten sairaalaan päivystykseen, kuumekouristus diagnoosina. Siinä matkan aikana alkoi lääke vaikuttaa ja lapsi alkoi palata tajuihinsa. Sairaalassa oltiin noin tunti ja päästiin sitten kouristuslääkereseptin kanssa kotiin toipumaan. Tänään ei ole lämpöä ollut (vielä ainakaan) ja yölläkin nousi hetkessä sinne neljäänkymppiin - ihan terve poika oli vielä nukkumaan mennessä. Kyllä näiden kanssa saa sydän syrjällään olla :/ Onneksi kaikki kunnossa kuitenkin, vaikka noilla kouristuksilla on tapana uusiutua. Kuumelääkettä varastoon ja paljon!
Sitten se rahajuttu... Ihmeen rauhallisesti pystyin sitten miehen kanssa asiasta keskustelemaan. Oli siitä rahasta kolmasosa mennyt laskujen maksamiseenkin mutta ikävämpää oli se että mies oli repsahtanut pelaamaan (peliongelmatausta...). Aiemmin olen sen aina saanu tuoreeltaan kiinni, tällä kertaa se on onnistunu salaamaan jälkensä. Nyt ei voi kuin uskoa ja toivoa että se pitää sanansa ja toi touhu tosiaan loppuu. Muuten ollaan korvia myöten vaikeuksissa koko porukka.
Meillä rahahommat menee niin että mies maksaa vuokrat, vakuutukset, laskut. Mä maksan huushollin pyörittämisen. Mulla on niin paljon pienemmät kuukausitulot (palkkatöissä siis jotakuinkin 1400/kk) että ollaan pidetty tätä sopivana ratkaisuna. Mies on valitettavasti tottunut vähän leveämpään elämäntapaan eikä siksi osaa elää aina ihan varojensa mukaan - kaikennäköisiin ylimääräisiin mukavuuksiin kun on tottunut. Mulla on aina ollu pienet tulot ja olenkin oppinut mitoittamaan menot sen mukaan ja ylimääräisiin mulla ei ole koskaan ollu varaa (esim. muut kuin pakolliset vaatteet, lomat, harrastukset). Miehelle taas on hirveen tärkeetä kaikki kalliit harrastukset jne. Se ei pysty ymmärtämään että perheellinen joutuu luopumaan joistain asioista. Mun ostoksiin se ei koskaan puutu - tietää kuitenkin että ostan tarpeeseen ja hintoja vertaillen. Tuntuu siksi välillä typerältäkin puuttua toisen raha-asioihin kun itsehän se ne rahansa tienaa ja tavallaan mä elän "siivellä". Tiedän kuitenkin ettei toi ukko noin ajattele, mä oon vaan itte niin tottunu maksamaan kaikki omat juttuni ite. Mutta tilanteen mukaan mennään.
Mä oon ite pedannu oman elämäni niin että tulot on huonot. Mä tässä edelleen mietin mikä musta tulee isona, vietän lukion jälkeistä välivuotta - sitä yhdettätoista... Lukiosta kirjoitin e:n paperit mutta eipä niistä enää mitään iloa ole. Lukion jälkeen ei tullut lähdettyä opiskelemaan kun tuntui että pakko tehdä jotain muuta kun on just 12 vuotta koulun penkkiä kuluttanu. No, ehkä mä sitten äitiysloman jälkeen vaikka oppisopimuksella kouluttaudun johonkin vähän omemman tuntuiseen ammattiin.
Meni eilen sitten asiat taas siihen todelliseen tärkeysjärjestykseen. Oltiin just menty miehen kanssa nukkumaan kun poika heräsi itkemään. Ihan hetken päästä alkoi kuulua ihan toisenlaisia ääniä ja kiiruhdin lastenhuoneeseen. Lapsi oli tulikuuma ja kouristeli. Suurinpiirtein minuutin ajan (voitte kuvitella että oli pitkä minuutti) kramppasi koko lapsi, silmät meni nurinpäin päässä, sydän löi päälle kahtasataa ja vaahto valui suusta ja senkin jälkeen oli lapsi aivan täysin pihalla ja haukkoi henkeä. Mies soitti ambulanssin ja siinä kului piiiiitkä vartti ennen kuin olivat paikalle. Lapsi sai kuumetta alentavaa lääkettä ja lämpöä, sykettä yms. mittailtiin. Lähdettiin sitten sairaalaan päivystykseen, kuumekouristus diagnoosina. Siinä matkan aikana alkoi lääke vaikuttaa ja lapsi alkoi palata tajuihinsa. Sairaalassa oltiin noin tunti ja päästiin sitten kouristuslääkereseptin kanssa kotiin toipumaan. Tänään ei ole lämpöä ollut (vielä ainakaan) ja yölläkin nousi hetkessä sinne neljäänkymppiin - ihan terve poika oli vielä nukkumaan mennessä. Kyllä näiden kanssa saa sydän syrjällään olla :/ Onneksi kaikki kunnossa kuitenkin, vaikka noilla kouristuksilla on tapana uusiutua. Kuumelääkettä varastoon ja paljon!
Sitten se rahajuttu... Ihmeen rauhallisesti pystyin sitten miehen kanssa asiasta keskustelemaan. Oli siitä rahasta kolmasosa mennyt laskujen maksamiseenkin mutta ikävämpää oli se että mies oli repsahtanut pelaamaan (peliongelmatausta...). Aiemmin olen sen aina saanu tuoreeltaan kiinni, tällä kertaa se on onnistunu salaamaan jälkensä. Nyt ei voi kuin uskoa ja toivoa että se pitää sanansa ja toi touhu tosiaan loppuu. Muuten ollaan korvia myöten vaikeuksissa koko porukka.
Meillä rahahommat menee niin että mies maksaa vuokrat, vakuutukset, laskut. Mä maksan huushollin pyörittämisen. Mulla on niin paljon pienemmät kuukausitulot (palkkatöissä siis jotakuinkin 1400/kk) että ollaan pidetty tätä sopivana ratkaisuna. Mies on valitettavasti tottunut vähän leveämpään elämäntapaan eikä siksi osaa elää aina ihan varojensa mukaan - kaikennäköisiin ylimääräisiin mukavuuksiin kun on tottunut. Mulla on aina ollu pienet tulot ja olenkin oppinut mitoittamaan menot sen mukaan ja ylimääräisiin mulla ei ole koskaan ollu varaa (esim. muut kuin pakolliset vaatteet, lomat, harrastukset). Miehelle taas on hirveen tärkeetä kaikki kalliit harrastukset jne. Se ei pysty ymmärtämään että perheellinen joutuu luopumaan joistain asioista. Mun ostoksiin se ei koskaan puutu - tietää kuitenkin että ostan tarpeeseen ja hintoja vertaillen. Tuntuu siksi välillä typerältäkin puuttua toisen raha-asioihin kun itsehän se ne rahansa tienaa ja tavallaan mä elän "siivellä". Tiedän kuitenkin ettei toi ukko noin ajattele, mä oon vaan itte niin tottunu maksamaan kaikki omat juttuni ite. Mutta tilanteen mukaan mennään.
Mä oon ite pedannu oman elämäni niin että tulot on huonot. Mä tässä edelleen mietin mikä musta tulee isona, vietän lukion jälkeistä välivuotta - sitä yhdettätoista... Lukiosta kirjoitin e:n paperit mutta eipä niistä enää mitään iloa ole. Lukion jälkeen ei tullut lähdettyä opiskelemaan kun tuntui että pakko tehdä jotain muuta kun on just 12 vuotta koulun penkkiä kuluttanu. No, ehkä mä sitten äitiysloman jälkeen vaikka oppisopimuksella kouluttaudun johonkin vähän omemman tuntuiseen ammattiin.
laukku
Satasella mukana keskusteluissa
Heissan vaan kaikille ja OIKEEN SUPERHYVÄÄ naistenpäivää ;) Onhan kaikki muistaneet hemmotella itseään jos mies ei ole sellaista ymmärtänyt? (jotkut miehet vaan suoraan töistä lähtevät kavereitten kanssa kolmeksi tunniksi jääkiekkoa pelaamaan, aaarrrgghh!)
Niin nuista raha-asioista, meillä on myös kuten sisitakin sanoi, että rahat ovat oikeastaan yhteisiä vaikkei niin ole koskaan sovittukkaan. Ja vaikka tuloerot ovat aika huimat, minä ku opiskelen toisella asteella ja mies sitten on se työssä käyvä ihminen. Välillä tosin itse ahdistun siitä, että itselläni tulos pienet mutta minkäs sille mahtaa kun on ollut peruskoulun jälkeen "tyhmä" eikä lähtenyt heti opiskelemaan sitä alaa mikä kiinnosti,plääh. Vaan piti tietenkin mennä lukiota kokeilemaan eikä se kyllä kahde vuoden sinnepäin opiskelun jälkeen ollut mun paikka. Sitten vuodeksi miettimään ( jona aikana kyllä kerkesin olla työharjoittelussa, tehdä keikkaa ja hoitaa aikasta lailla siskontyttöä ), että mikäs sitte ois mun juttu. No nyt on sitte kohta vuosi opiskeltu lähihoitajaksi ;)
(OHO, menipäs ohi alkuperäisen aiheeni ja tuli kunnon elämäntarina)
Sitten oli vielä toinenkin asia mistä meinasin mainita eli tuo pissaamisasia ( :D ). Eli mulla on myös vähän niinkuin leluponillakin eli esim nukkumaankäydessäkin koitan eri asennoissa, että pitääkös vielä käydä vessassa !!! :D Sitten myös toinen tähän liittyvä ongelma. Koulussa esim olen huomannut, että on mukamas kauhea pissahätä ja sitten menen vessaan, istun pöntölle ja MITÄS KUMMAA? ensinnäkin joudun oikein keskittymään ja sitten saan hyvin pienen pissan tulemaan. Onkohan tämä nyt ihan normaalia??
Ja sitten piti kysyä, että onkos muilla sellaista vaivaa ilmennyt, että kun makoilee selällään niin alaselkä tulee tosi kipeäksi ja on kivuliasta nousta tästä sitten ylös? Tai jos istuu kauan niin että nojaa eteenpäin sattuisi alavatsaan??
Hohhoh, kylläpä oli taas asiaa. Mutta mitäpä siitä.
Hyvää NAISTENPÄIVÄÄ vielä kerran kaikille meille!! :)
Niin nuista raha-asioista, meillä on myös kuten sisitakin sanoi, että rahat ovat oikeastaan yhteisiä vaikkei niin ole koskaan sovittukkaan. Ja vaikka tuloerot ovat aika huimat, minä ku opiskelen toisella asteella ja mies sitten on se työssä käyvä ihminen. Välillä tosin itse ahdistun siitä, että itselläni tulos pienet mutta minkäs sille mahtaa kun on ollut peruskoulun jälkeen "tyhmä" eikä lähtenyt heti opiskelemaan sitä alaa mikä kiinnosti,plääh. Vaan piti tietenkin mennä lukiota kokeilemaan eikä se kyllä kahde vuoden sinnepäin opiskelun jälkeen ollut mun paikka. Sitten vuodeksi miettimään ( jona aikana kyllä kerkesin olla työharjoittelussa, tehdä keikkaa ja hoitaa aikasta lailla siskontyttöä ), että mikäs sitte ois mun juttu. No nyt on sitte kohta vuosi opiskeltu lähihoitajaksi ;)
(OHO, menipäs ohi alkuperäisen aiheeni ja tuli kunnon elämäntarina)
Sitten oli vielä toinenkin asia mistä meinasin mainita eli tuo pissaamisasia ( :D ). Eli mulla on myös vähän niinkuin leluponillakin eli esim nukkumaankäydessäkin koitan eri asennoissa, että pitääkös vielä käydä vessassa !!! :D Sitten myös toinen tähän liittyvä ongelma. Koulussa esim olen huomannut, että on mukamas kauhea pissahätä ja sitten menen vessaan, istun pöntölle ja MITÄS KUMMAA? ensinnäkin joudun oikein keskittymään ja sitten saan hyvin pienen pissan tulemaan. Onkohan tämä nyt ihan normaalia??
Ja sitten piti kysyä, että onkos muilla sellaista vaivaa ilmennyt, että kun makoilee selällään niin alaselkä tulee tosi kipeäksi ja on kivuliasta nousta tästä sitten ylös? Tai jos istuu kauan niin että nojaa eteenpäin sattuisi alavatsaan??
Hohhoh, kylläpä oli taas asiaa. Mutta mitäpä siitä.
Hyvää NAISTENPÄIVÄÄ vielä kerran kaikille meille!! :)