Lokakuun lörpötykset

Moi  reippaita miehiä teillä kaikilla, jotkut vielä jaksaa työviikollakin herätä :-) meilä mies muuten osallistuu vauvan hoitoon ihan kympillä, paitsi yö heräämiset mun heiniä tai ku aikasemmin en edes ole ajatellu et voihan se mies vko:n loppuna heräillä ja asiaa kysyessäni oli ilman muuta sitä mieltä et tottakai voi :-) ja viikolla aina kun tulee töistä niin on aina vauvelin kanssa, jos haluan käydä jossain tai muuten vain huilia välillä :-) jeps, minä en ole sauna sidukan jälkeen enään imettäny ku ei tota maitoa muutenkaa juuri tule ku korvikkeella mennään.
 
Joo, tosta jälkitarkastuksesta piti sanoa et mulla se on vasta 23.11., hirveen myöhään, 9 viikkoa ja 2 päivää synnytyksestä. No mut parempi myöhään ku ei milloinkaan, eipähän tarvi kuitenkaan sitä 12 viikkoa odottaa.... Ois vaan kiva saada varmuus tosta alapään tilasta ku todellakin oon vainoharhanen sen suhteen. Enkä todellakaan oo uskaltanu vielä miestä päästää alakerran lähelle :)
 
Täälläkin jälkitarkastus on vasta joskus 8 viikkoa synnytyksestä. Ääh! Tulisi jo, haluaisin tietää niiden lantionpohjan lihasten tilanteen :) Ja sitten voisi saada luvan heilutella peittojakin kunnolla ja ilman kortsua. Vielä hieman pelottaisi moinen touhu. Mies oli kyllä sitä mieltä, että pistetään tohinaksi parin viikon päästä jo, kun mennään naimisiin. Ei kai sitä hääyötä ilman seksiä voi viettää. :D Jälkivuoto on onneksi loppumaan päin. Ei vain tekisi mieli säheltää ennen kuin tietää, mikä tuon alakerran tilanne on, onko siellä vielä jotain laskeumaa tai vastaavaa hämminkiä. Nyt se riippuva tunne on onneksi vähentynyt, liekö sen jumpan ansiota. Eilen kävin jo pitkällä shoppailureissulla eikä mitään inhottavaa riippumisen tunnetta tullut. Miten teillä muilla on määräytynyt tuo jälkitarkastuksen ajankohta? Multa vain kysyttiin aikaa varatessa, että mitä ehkäisyä meidän on tarkoitus käyttää nyt synnytyksen jälkeen. Ja koska ei aloiteta ehkäisyä vaan koitetaan uutta raskautta, niin jälkitarkastuksen ajankohdaksi määriytyi tuo 8 viikkoa synnytyksen jälkeen.
 
Masu87: Minkä ikänen vauvan pitäis olla et voi mennä sinne vauvauntii? meki haluttais kauheesti mennä!


Meillä ei oo kauhee hyvin menny. Tytöllä on koliikki ja nyt siihen päälle tuli vielä kova flunssa :/ valvoin 3 päivää ja 2 yötä lähes täysin, nukutuksi sain ehkä yhteensä 2-5h ja pienissä pätkissä. Käytiin lastenklinikallaki, mut päästiin sit kotiin ja tyttö alkoki syömää. Nimittäi sitä ennen ei ollut syönyt juuri lainkaan, itkenyt vaan.. No nyt mennyt parempaan suuntaan ja yöt ollaa taas nukuttu, iltasin yleensä itketään monta tuntia. Nyt se nukkuu tuola tyytyväisenä, 3 tunni unet vedelly jo putkeen tossa, kohta se sieltä alkaa huutelee jo ruokaa :P se jälkee me taas valvotaanki varmaan se perus 4h putkee ja itkeskellään varmaa kans. On se silti niin ihana vaikka tää ei helppoa ole. Mun mies on kans yks kusipää.. Eipä sitä juuri koskaa himassa näy.. Sit meillä on huomenna isyydentunnustus nii kas kummaa sille pamahti siihe duuni vuoro vaikka oli ilmoitettu että sillon ei voi töihin mennä. Mä sit sanoin sille että valitse joko sä jätät isyytestunnustamatta ja menet töihin tai sit tulet sinne isyydentunnustuksee ja soitat duuniis, nii arvatkaa minkä se valitsi. HÄN MENEE MIELUMMIN TÖIHIN! vitun paskanaama! Voisin lempapa koko ukon v*ttuun. siitä ei ole mitään hyötyä. No snaoin sille sit että selvä että sä pistät ittes kirjoilta ulos sitte, ja mä haen yksinhuotlajuuden, nii alko se sielt sit töihi soittaa et tulee parituntii myöhemmin.. Mun puolesta voisin jättää koko isyydentunnustukset ja yhteishuoltajuuden. Mä oon niin kyllästynyt toho idioottii.. se on nini vitun kakara!
 
Eevi: luin netistä että 3kk pitää olla lapsen täyttänyt! Toivotaan että päästään sinne, ois niin kiva talven ratoksi. Pidetään peukkuja! :)

 
Eevi^: mulla kans meinaa kohta lähtä järki tuon miehen kanssa. Oltiin eilen iltapäivälenkillä ja se kysy että miksi mä oon koko ajan niin vihasen olonen.. pidin mölyt mahassa ja mietin oonko kohtuuton, mutta johtuskohan se vaikka siitä että

- kun mä voisin mennä käymään vessassa, hän vois kattoa ja viihdyttää valveilla olevaa poikaa sen verran ettei se tipu sohvalta eikä vaan roikkua netissä koko ajan

- kun ollaan lähdössä jonnekin niin hän vois ottaa ja vaikka vaihtaa vaipan tai pukea pojan samalla kun minä touhuan jottai muuta ettei koko lähtö viivästyis sillä että minä syötän pojan - röyhtäytän pojan - puen itteni - vaihan vaipan - käyn vessassa - puen pojan - pakkaan tavarat - täytän tiskikoneen - sammutan valot, siis sen sijaan että roikkuu netissä koko ajan

- jos mulla on tissi pojan suussa, ja oon maininnu jo puolta tuntia aiemmin että alakas olla nälkä itelläki, hän vois vaikka lämmittää sitä eilistä ruokaa (jonka minä tein sillä välin kun syötin pojan - röyhtäytin pojan - vaihdoin vaipan - viihdytin poikaa - latasin pesukoneen - silitin edelliset pyykit ym. pikkukivaa sillä välin kun hän roikku netissä) eikä vaan roikkua netissä koko ajan

Eli suomeksi: kun hän tulee töistä tai on viikonloppu, niin hän sitten ottaa levon ja virkistyksen kannalta, kun viikolla ei saa öisin nukuttua. PRKL. Kuka ei saa viikolla öisin nukuttua? Viimekin yönä hän kävi hereillä kerran ja sekin kun kävi itte vessassa (ja kyllä, minä heräsin siihen).

Sitte toisaalta tuntuu, että äijä on niin tumpelo, että helpompi on tehä kaikki hommat ite. Kyllä, vaipanvaihdon yhteydessä pestään vauvan kakkanen pylly. Miksi? No että sinne pyllyyn ei jää kakkaa ettei iho kärsi, eikä vaan sen takia että neuvolan täti tai joku käski pestä. Jumalauta, mies "pesee" pyllyn ja siellä on karseet kokkareet taipeissa ja vaossa. Pistää jo miettimään mikä on herran oma päivittäinen hygieniataso jos käsitys pyllynpesusta on tuo.. Sama homma tiskaus, imurointi, mikä tahansa kotihomma - työn jälki on vaan niin kertakaikkisen ala-arvosta että jouvun tekemään homman kuitenki uudestaan. Tai jos äijä laittaa ruokaa niin eihän sitä voi tajuta että kansi kattilan päällä vesi kiehuu nopeammin ja pysyy kiehuvana (siksi ne kannet on olemassa), tietyt ruoka-aineet kypsyy nopeammin ku toiset joten kannattaa tehä tietyssä järjestyksessä ettei tuu ylikypsää tai ruoka ehi jäähtyä... Sitte jos yrittää ystävällisesti mainita asiasta niin tulee vittuilu päälle että jos ei kelpaa näin niin tee ite (ja todella tekee mieli tehä ite! sillä hetkellä vaan sattuu roikkumaan 4,5 kg imevää lasta tississä!) On sitte syöty koostumukseltaan puuroa lähentelevää kylmää nuudelia tässä. Parasta oli ku yks sen kaveri jota ei pitkään olla nähty, soitti ja kyseli kuulumisia niin tämä pokkana toteaa puhelimessa että "Aika tiiviisti menee kaikki vapaa-aika tota vauvaa hoitaessa".

Ja voi hyvän tähen tuo saamattomuuden taso. Minä viime keväänä vannotin kun ostin autoon uudet kesärenkaat ja varasin ajan ja käytin auton vaihdossa että sitte ku syksyllä on vauva niin hän saa hoitaa talvirenkaat alle. Jumalauta, se on miehen tehtävä. Ja niin sitä odottelin lokakuun loppua että millonkaha alkas tapahtua. Sai ostettua ja varattua mutta ei ilman että mun piti istua vieressä kun hän NETISSÄ tilasi ne asiat.

Tässäpä maanantai-aamun raivo, ja nyt meen tuon ihanan vauvan viereen pötkölleen, koska minä en oo nukkunu viime yönä, ja oon tälle aamua saanu jopa käytyä suihkussa, ladattua pesukoneen, pedattua sängyn, keitettyä kahvit, vaihdettua vaipat, syötettyä lapsen, otettua edelliset pyykit narulta, sillä välin kun hän vähän vaan roikku netissä ja lähti töihin. Nämä on myös niitä hetkiä ku käy mielessä että voispa polttaa pari tupakkia.

Huomenna päivä on uus! Iloa ja tsemppiä kaikkien viikkoon!
 
Voi miehet! Mun äidillä on tapana sanoa "miehistä ei oo mihikään" joskus tämä pitää hyvinkin paikkansa ja toisaalta ilman niitä ei voi elääkään! Hassu juttu!

Mutta kyllä, meillä myös tätä ns. taistelua käydään kotitöistä ja yhteisten asioiden järjestämisestä ylipäätänsä. Ja nyt vauvan tulon myötä itsestä tuntuu että tosiaan MINÄ teen lähes kaiken kotona..En sitä sano etteikö mies tee yhtään mitään mutta enemmän saisi osallistua, eikä tosiaan vaan pyöriä tuolla autotallissa rassaamassa autoa tai netissä roikkua.

Ymmärrän sen ja itselleni se ei ole ongelma että hoidan yöllä syötön kun mies menee arkisin töihin jo niin aikasin mutta viikonloppuisin kun tuo poika herää aamulla niin voisi syötön jälkeen ottaa hänet ja vaihtaa vaipan, niin että itse saisin nukkua hieman lisää. Kun poika on rauhallinen niin tuskin mitään ongelmaa tulisikaan. Ja oonhan minä siinä vieressä jos niikseen.

Hyvänä esimerkkinä viikonloppu, oltiin mökillä ja poika heräsi aamulla seitsemän aikaan, niin minähän siinä heräsin syöttämään ja muutenkin nousin sitten. Mies heräsi myös kuselle jonka jälkeen takaisin nukkumaan, ei voi edes kysyä että hei, haluatko mennä vielä nukkumaan että voisin ottaa pojan...Ja mun luonteenihan ei anna tässä asiassa periksi yhtään että edes huomauttaisin asiasta,  koska ajattelen auttomaattisesti että tämä on yhteinen asia ja tiedossa ollut siitä asti kun plussaa näytti testi. Muutenkaan näistä asioista ei pitäisi muistutella ollenkaan kun silmilläänkin näkee että minä teen kaiken ja välillä apua olisi tarpeen. Kaupassa käynnin onneksi mies on hoitanut enimmäkseen kun töiden jälkeen suuntaa sinne suoraan.

Kyllä siinä tuntee itsensä aika rautamammaksi kun onnistuu tekemään vaikka mitä yhdellä kädellä ja jälkikin ihan hyvää ja siistiä :) Meinaan huvitti  itseänikin kun soittelin ristiäis asiaa (olemme päättäneet sittenkin pitää ristiäiset, mutta kirjoitan tuonne omaan ryhmään enemmän) niin imetin, kirjoitin ylös asiat ja pidin kännykkää..Hiki hieman puski otsaan mutta selvisin..

Voi vuodatus, mutta en pystyisi elämään ilman miestäni ja nyt niitä rakkauspakkauksia on kaksin kappalein <3


 
Onko kellään hyviä/huonoja kokemuksia vauvauintijärjestäjistä Vantaan alueella? Löysin 5 "yritystä" (osa Helsingin puolella), hinta liikkuu akselilla 14,50-17,50€ per kerta. Pitäisi varmaan jo ilmottautua, jos haluaa alkuvuodesta mukaan.

Poitsulla on jonkin verran karstaa etupäälaella/otsalla. Liuottelen sitä Ceridal-öljyllä, toivottavasti saan kaiken pois lauantaiksi (ristiäiset). Onko muilla samaa ongelmaa? Miten ootte hoitanut sitä?

Pitäisi alkaa järjestelemään/siivoomaan kämppää juhlia varten, en vaan tiedä mistä aloittaa... Onneksi juhliin tulee vaan lähimmäisiä, joten ei ole mitään hirveetä stressiä miltä kämppä näyttää. Onneksi kohta poikaa saa alkaa muidenkin kuullen kutsua omalla nimellään, ei tarvi vahtia ettei vaan lipsauta nimeä ennakkoon :)

Oma mieliala on taas huomattavasti parempi, poitsu nukkuu hyvin yöt (1-2 kertaa syötän yöllä) ja nyt poitsu on aika hyvin nukahtanutkin syönnin jälkeen. Nukkumaan mennään n. klo 21-22, ensimmäinen herätys n. klo 01-02 ja toinen herätys klo 04-06. Ylös noustaan yleensä klo 9-10. Tällä rytmillä minäkin jaksan. Torstaina on poitsun eka lääkäri ja mun jälkitarkastus. Vähän jännittää miten pojalle on tullut painoa lisää, ainakin omissa silmissä poika on kasvanut valtavasti.
 
hele81
minust nyt ois kyllä niin että paat laukoen kerralla kaiken sonnan miehelles.kyllä s3e on miehenki osattava hoitaa lasta ja kotia siinä missä naisenki! sanot sille ett tota rataa ku jatkaa niin ois aivan sama kun oisit ykinhuoltaja.sillä siis että jos sinä joudut kaiken tekemään.et sä loputtomiin jaksa,ehkä sillä voi olla seki ett on niin jotenki epävarma vauvan kanssa ett ei rohkene itse hoidella mutt pakkohan sen on sen kanssa joskus yksinki pärjätä.
ja onhan se raskasta kun töissä käy mut yhtälailla se on raskasta äidillä kun saa valvoo kaikki yötki kaiken muun hoitamisen ohella.
 
hele81: Mullaki sama! Jos mies sit sattuu alkaa jtn asioita hoitaa niin kaikki kuitenki mnu täytyy tehä uusiks ku ei se mitään osaa kunnolla tehdä vai ei viitsi huoh


Tuli tässä myös mieleen tosta mun "siasta" . Kun mentiin tytön kanssa päivytyksee lastenklinikalle niin ei viitsinyt herra edes lähteä mukaan! MENI MIELUMMIN NUKKUMAAN JA LÄHETTI MUT SINNE YKSIN! saatana.. Ei ole muuten kertaakaan edes vaihtanut tytön vaippaa, paskat vaipassa se on täälä jos isi vähän hoitaa ku äiti pääsee kerranki koirapuistoo, se tosiaan luulee että mulla ei ole muuta elämää ku lapsi aj koriapuisto, kyllä mä haluaisin joskus jonnekki muuallekki mennä, vaikka ostaa ristiäismekkoa itelle, mtu paskat mihinkää voi mennä ilman vauvaa ku ei herra suvaitse koskaan olla kotona.
 
Mihin tämä aika oikein päivisin menee? Mitään ihmeellistä ei tee, mutta tunnit vaan katoaa. Tänne en ole kirjoittanut aikoihin kun ei ole muka ehtinyt, lukemassa olen toki käynyt. Nyt kun vihdoin on saanut järkevän päikkäri rytmin tytölle niin ehkä tätä omaa aikaakin tulee eri tavalla.

Meillä on mennyt yllättävän hyvin. Poikkeuksena reilun viikon sisään tulleet neljä erillista n. 4 tunnin järkyttävää huutokonserttia. Ihmeteltiin kovasti mistä kyse, mutta nyt tilanne taas rauhottunut. Disflatyl on käytössä ja varmasti auttanut osaltaan. Yöt meni 4 tunnin ruokailuvälein vielä viikonloppuun asti, mutta nyt on tullut uusi rytmi. Neiti nukahtaa klo 22-24 välillä ja herää klo 6 syömään. Ruokailun jälkeen takaisin nukkumaan ja sitten herätään klo 9 maissa. On kyllä huomannut kuinka tärkeää toi uni on oman jaksamisen kannalta.

Neiti kasvaa kovaa vauhtia ja se on todellakin katkeran suloista niinkun LauraElina taisi kirjottaa. Ihana kun oppii uusia juttuja (viime viikolla ryhtyi hymyilemään oikein kunnolla kun hänelle juttelee!), mutta on ne vauvat vaan niin söpöjä pienenä. Harrastuksia ollaan ryhdytty myös miettimään. Vauvauinti on listalla, vaikka hinnat täällä pääkaupunkiseudulla on mun mielestä aika järkyttävät. Ei viittisi lähteä ihan toiselle puolelle kaupunkia ajelemaan ruuhka-aikaan sitä varten ja tässä vieressä maksaa 18€/kerta. Tammikuussa ajattelin aloittaa myös äitivauva-jumpan. Lupaavat ainakin kotisivuilla, että jumppa kohottaisi myös äidin kuntoa ja se tulisi tarpeen.

Eevi, avaudu ihmeessä miehelles oikein kunnolla! Ei ne miehet tajuu mitään ellei niille väännä asioita rautalangasta. ;) Yhdessä lapsi on tehty, joten yhdessä sitä mun mielestä myös hoidetaan. Tsemppiä sulle ja kaikille muillekin, toivottavasti nämä miehet tajuaa kuinka tärkeää se apu on! Ollaanhan me naisetkin paremmalla tuulella kun saadaan nukkua hyvin ja apua kotitöissä/lasten hoidossa. Joten luulis sen niitä kiinnostavan. 
 
Äh!

Mulle kävi eilen silleen että nyt harmittaa.

Kävin meijän virman kokouksessa. Paikalla siis hallitus eli minä, olosihteiden pakosta vauva ja 4 muuta hallituksen jäsentä (lue: 50-v naista).

Menin parin tunnin kaupungilla asioinnin jälkeen kokouspaikalle toimistolle vähän aikaisemmin kun ajattelin että imetän vauvan ja vaihdan vaipan, että nukkuu sitten kun me kokoustellaan eikä häiritse. Ja että ne ketkä ei vielä vauvaa oo nähny ehtii sen ihastella ja päästään asiaan. Muuten hyvä mutta onneksi nämä kaikkitietävät jo omansa kasvattaneet alko siinä sitten neuvomaan kaikkea, hyvällä toki, mutta alko kyllä niin v*tuttaa. Mm. "kai sää nukutat mahallaan" "et kai sä nukuta ittes vieressä? os kierähät yöllä sen päälle? eihän sitä saa makuultaan edes imettää!" "sillä on ihan liian vähän vaatetta päällä" "anna mää nukutan sen sylissä, ei se tykkää olla tuolla vaunuissa"

Ja voihan helevetin helevetti yks sitten näistä rouvista vängällä kävi pesemässä oikeen kädet ja otti pojan kokouksen ajaksi syliin, leperteli sille ja kommentoi koko ajan jotain että mitä näkky ja plaa plaa. Ja minä että laittasit sen takas nii sais nukuttua päikkärinsä. "Ei sitä nyt kiinnosta ku täällä on paljo kiinnostavampaa, hyväähän sille tekee käydä tutustumassa uusiin paikkoihin ja ihmisiin ettei ala pelkäämään niitä"

Tulin kokouksesta kotiin kuuden maissa ja syötin pojan. Ja sepä ei nukahtanutkaan, kun tuli vielä tuleva kummitäti kylään, kovasti seurusteli ja oli niin suloista poikaa että. Illalla sitte otettiin huutoa melkeen tunti. Jätkä oli niin väsyny ettei saanu nukahettua, tissi oli liikaa, kylpy oli liikaa, vaippa oli liikaa, valot oli liikaa, äiti oli liikaa, isi oli liikaa... jätettiin poika yksikseen ovi kiinni meidän sängylle kitisemään, nukkui n. 20 min, virkosi tissille, röyhtäisi ja pieraisi ja pulautti ja vajosi uneen. Nukkui sitten siivosti yön yli vain yhdellä syötöllä!

Että ens kerralla oon varmempi omista tekemisistäni ja ajatuksistani. Vaikka ollaan tunnettu jätkän kaa vasta 6 viikkoa, enköhän minä tiedä kuitenkin mikä hänelle on parasta milläkin hetkellä - ja miksi. Sieppaa, kun on jotenki niin epävarma ja on nuita kaikkitietäviä ympärillä, vaikka muuten mukavia ihmisiä ovatkin.
 
Hele81:  muuta voi sanoa kuin että TIEDÄN tuon tunteen! Meillä myös samanlaisia kokemuksia, ei onneksi työpaikalta mutta perheen sisältä. Ja se vasta onkin ärsyttävää! Hyväähän sillä vain tarkoitetaan mutta liika tuputtaminen on liikaa-ja tunnen kyllä jo oman lapseni ja tiedän mikä sille on hyväksi milloinkin. Yhdyn siis ähinääsi!

Viime yö oli luksusta, poika nukahti tuttuun tapaansa yhdeksän aikaan ja heräsi vasta syömään kolmen jälkeen-eli nukkui 6 tuntia heittämällä :) Kyllä siinä simmuja hieraisin kun katsoin kelloa. Tapaansa sitten myös heräsi kuuden aikaan aamulla ja nyt vetelee aamupäikkäreitään :) Olen kyllä miettinyt että pitäiskö yrittää vielä muuttaa tuota rytmiä että venyttäisi nukkumaan menoa kymmeneen, että mahdollisesti nukkuisi aamulla myöhempään. En tiedä, tuleeko siitä vaikeampaa kun poika on selvästi tottunut tähän rytmiin. Kyllä sitä yleensä itsekin menee sitten nukkumaan kun poikakin.

On ne vaan niin suloisia ja varsinkin kun on ruvettu seurustelemaan ja hymyilemään urakalla :)

Huomenna mökille suunta, lauantaina tulee ystäväpariskunta ja tiedossa olisi pienet Halloween-illanistujaiset :) Saunaa ja hyvää ruokaa. Ehkä lasillinen viiniä kun poika menee nukkumaan! Ihanaa nähdä ystäviä! Kyllä vain niidenkin seuraa kaipaa kun kaiket päivää höpisee pojalle ja itsekin tuntuu välillä olevan vauva ja voi niitä juttuja! :)

Tuhinaa kuuluu että herääminen käynnissä! Hauskaa päivää kaikille <3
 
..ja niin ne miehet..! En jaksa aiheesta nyt liiemmin edes valittaa mutta ottaa päähän tuo oma mies tällä hetkellä niin että..näköään en ole valitettavasti ainut..kyllä se eilen musta näki että kaikki ei ole hyvin ja yritti selvittää asiaa,mutta mä olin jo niin väsynyt ja kiukkunen että olin hiljaa vaan. pitää tänään selvitellä asioita, ***ttaa itteäkin jo niin tämä tilanne.
Täällä myös minä hoidan yösyötöt (mielestäni homma kuuluu minulle koska mies herää aamulla töihin) pesen pyykit, hoidan tiskit, käyn kaupassa, teen ruuan, pidän kodin siistinä, ruokin kotieläimet+ ym muut kotityöt, ja ennen kaikkea hoidan lasta (mikä jo yksinään kävisi työstä)..mielestäni tämäkin kuuluu minulle, kerta olen päivät kotona, jos vaan ehdin kaiken tehdä...mutta se ottaa pannuun että iltaisin kun mies tulee kotiin niin pitää siivota vielä hänenkin jälkiään!! eikö aikuinen mies osaa siivota jälkiään keittiössä ja laittaa tiskejä koneeseen..vaatteitaan kaappiin..tavaroitaan paikoilleen..? ei näköään aina muista / jaksa / viitsi / ehdi..tästä samasta on keskusteltu useasti jo ennen lapsen tuloa, nyt mulla ei todellakaan ole aikaa korjata vielä hänenkin jälkiään, kyllä aika kuluu aika tehokkaasti muuhunkin!

äh, no kylläpäs tässä nyt tulikin valitettua.
kyllä hän on kuitenkin hyvä isä ja hoitaa, leikittää poikaa ja vaihtaa vaippaa + syöttää kun on kotona. mutta silti..on tainnut mies unohtaa että minulla ei ole lainkaan omaa aikaa enää itselleni..tästäkin tilanteesta oisi selvitty jo pari päivää sitten jos oma luonto olisi antanut periksi ja olisi keskustelu asiasta.....

..jokatapauksessa, hyvää viikonloppua kaikille :)
 
Voi noita miehiä... Otan osaa kaikkien puolesta. Koettakaa kestää! Meillä yleensä puhutaan asiat selviksi näiden kotitöiden sun muiden suhteen, eikä meillä oikein ole niistä riitaa. Yllättävän hyvin on tämä arki lähtenyt sujumaan, vaikka aluksi ajattelin, että hautaudun hommien alle. Mies on kuitenkin mallikkaasti hoitanut oman osansa. Eilenkin teki niin hyviä jaukkaripihvejä! Tytön kanssa pärjää myös hyvin, vaikka ei olla aina samaa mieltä siitä, mitä tytteli milloinkin huutaa. Yösyötöt ovat nyt minun vastuullani, koska mies käy töissä. Ensi vuonna hän sitten jää vanhempainvapaalle, jolloin päävastuu lapsesta siirtyy hänelle, ainakin sinä aikana, kun teen hommia. Itse olen kyllä nauttinut tästä kotona olosta, kun ei tarvitse stressata töistä. Kotityötkin otan rennommin. Joskus käväisen ulkona omin päin, etteivät seinät kaadu päälle. Sekin luonnistuu parhaiten viikonloppuna, kun mies on kotosalla.

Jonnekin taisin hehkuttaa, miten helppohoitoinen vauvamme on öiseen aikaaan... No, ajat muuttuvat :D Näköjään pitää paikkansa, ettei yksikään päivä ole vauvan kanssa samanlainen. Viime yö meni taas ähistessä. En tiedä mikä neitiä vaivasi. Herättiin joskus yhdeltä, syötiin, vaihdettiin vaippa ja kitistiin se pari tuntia. Kokeilin kaikki rauhoittelukeinot läpi vuorotellen ja meinasi itsellä jo usko mennä, ettei tämä tyttö aio koskaan nukahtaa. Onneksi tuo ei jaksa kahta tuntia pidempään valvoa putkeen. Sain vauvan viimein nukahtamaan syliin, silittelin vatsaa ja päätä. Tuo vatsan ja pään silittely tuntuu tehoavan parhaiten. Miten muuten teillä, joiden vauva nukkuu vain 20 minsan pätkissä - saatteko vauvan nukahtamaan heti, vai pitääkö pitkään tyynnytellä tai ottaa rinnalle, jotta nukahtaa heti? Miten saatte itse nukuttua?

Ajattelin, että voisin taas aloittaa uimisen. Jälkivuotokin on tainnut jo loppua :) Tekee kyllä mieli aloittaa jokin kodin ulkopuolinen liikunta, saisi vähän omaa aikaa. Pitääpä keskustella tästä miekkosen kanssa. Ootteko muut jo harrastaneet paljon liikuntaa?

 
tiikerililja
meilläki valvottu viime yönä -.- ensin neiti heräs 01:35 syömään ja lopeteltiin sit siin vähä nnen kolmee. 3 sain sen nukahtaan ja sit päättiki jo 4 herätä uudelleen kitiseen ja taas hytkyteltii ympäri kämppää ja pääsin viimein joskus 6 aikaan nukkumaan uudestaan -.- huoh.
meiän neiti nukahtaa syliin tosi herkästi mut ei toivookaa et sen pystys sänkyyn siirtään heräämättä :D sänkyy kun nukuttaa niin aika pitkään sitä joutuu hyssytteleen et malttaaan nukahtaa :/
 
Xiina: Meillä päivät menee nykyään niin, että poika herää puoliltapäivin, iltapäivällä saattaa ottaa yhet tai kahet puolen tunnin päikkärit. Illat ja alkuyöt meneekin sitten valveilla ollessa. Sylissä iltaisin täytyy saada olla koko ajan, siinäkin välillä parku iskee. Välillä saattaa syliin torkahtaa max 15 minuutiksi, sitten taas hereillä. Rintaa olen tarjonnut ahkerasti, vaikka tuskin nälkäänsä känisee, imee hetken, irroittaa sitten, ottaa taas imuotteen jne. SItä voitais jatkaa vaikka kuinka kauan. Tätä mennään yökahteen asti, jolloin sammahtaa. Sitten nukkuukin 4-5 h, herää kerran syömään ja vaipanvaihdolle ja vetää sikeitä sinne puolillepäivin.

Itselleni tekee tiukkaa nämä illat ja alkuyöt, kun nukkua ei saa. Toki poika sitten nukkuu puolillepäivin, joten niin teen minäkin. Silti tämä rytmi riipoo mua ja toki myös miestä, joka ei juuri saa nukuttua ennen sitä kahta ja sitten aamulla herätys töihin.

En tiedä olisiko tuolle rytmille mitään tehtävissä? Varmaan vaavi on vielä liian pieni, että voisi alkaa rytmiä muutamaan mtenkään tietoisesti...En vaan tiedä mihinkä ne päiväunetkin on kadonneet. Sylissä varmaan nukkuisi vaikka kuinka kauan. Saatan jopa saada nostettua pojan omaan sänkyynsä heräämättä, mutta jos hän kerrankin havahtuu johonkin, niin unet on sitten siinä. Hyvä jos päivällä syödä ehdin, kun itku jo alkaa sängyssä. Ehkä pitäisi jaksaa sänkyyn hyssytellä pidemmän aikaa sänkyyn. Kuinka kauan teillä muilla menee, että saatte vauvan nukahtamaan omaan sänkyynsä? Onko mitään vinkkejä? Elämä olisi niin paljon helpompaa, jos vauva nukkuisi edes parin tunnin päikkärit, ehtisi jotain tehdäkin...
 
Nika: Meillä poika nukahtaa itsestään omaan sänkyyn, tutti tässä oiva keksintö! Pojalle on kyllä kehittynyt selvästi tuo meidän rytmi että koska mennään nukkumaan, koska herää yöllä syömään ja koska aamulla. Itse koen sen todella helpoksi kun tietää miten se päivä menee, enkä tunne oloani väsyneeksi. Jos sängystä jotain pientä kitinää kuuluu niin ei heti käydä kurkkimassa että mikäs siellä hätänä, ainakin meidän poika pitää sellaista jännää "unen hakemis kitinää", sen jo tunnistaa niin tietää että ei hätiä! Voisihan sitä rytmiä yrittää vielä muuttaa, tuskin siitä mitään suurempaa haittaa on. Kaikki vauvat kun on omia yksilöitään ja varmasti reagoi eritavalla :) Jaksuja!

Poika vetää kahdet päikkärit, aamupäikkärit ovat lyhyemmät mutta iltapäivällä uni maistuu 3-4 tuntia, joskus jopa 5 tuntia. Enkä ole huomannut että vaikuttaisi yöuniin mitenkään.
*Koputetaan puuta* että olisikin näin helppoa aina...

Taitaa tää mamma mennä nyt unille :) Öitä kaikille ja jaksamisia valvomiseen!

 
Viikon sisällä käyty 3 kertaa lastenklinikalla, ekan kerran  käytii koska tyttö oli kipee, sti tultii painon takia ja tänään taas oltiin painon takia. Neuvola halus meidän menevän taas tänänä ku paino oli jälleen alskenut. Mutta kun mentiin sinne niin ei mikään hätä ole. laiha tyttö on, mutta todella terhakka tapaus. Nyt vaa syöttöjä tiheämpää , vielä tiheämpää ku aiemmin. Toivottavasti lähtee sitte nousuun!
 
Takaisin
Top