Mullakin motivaatio aika hukassa koska töissä kauhea kiire ja väsyttää [emoji42] yritän kuitenkin löytää motivaatiota siitä että ulkona ihanan keväistä ja ulkoilma piristää todella paljon. Muutenkin tiedän että voin hyvin liikkumisesta enkä halua joutua ihan rapakuntoon.
Liikunta raskauden aikana
- Ketjun aloittaja Nauris
- Aloituspäivämäärä
Mulla myös motivaatio aivan hukassa, väsymys on niin lamaannuttavaa että töiden jälkeen ei vaan jaksa muuta kuin mennä nukkumaan 
Kovasti yritän itseäni painostaa kävelylle tms mut useimpina päivinä en siinä oo onnistunut... Sit toisaalta oon yrittäny miettiä niin et jos mun kroppa nyt sanoo että ei jaksa, niin voishan sitä yrittää kuunnellakin :-D
Kovasti yritän itseäni painostaa kävelylle tms mut useimpina päivinä en siinä oo onnistunut... Sit toisaalta oon yrittäny miettiä niin et jos mun kroppa nyt sanoo että ei jaksa, niin voishan sitä yrittää kuunnellakin :-D
Mä päätin viedä tytön kävellen päiväkotiin, kun ajattelin että pieni happihyppely piristäisi. Oksensin sitten matkalla sinne kolmesti ja takaisin kahdesti. Mä en vaan voi liikkua tai vatsa menee samantien ympäri. Liikkukaa ihmeessä, jos olo sen sallii. Kuntoa tässä vielä tarvitaan!
Liikkukaa ihmeessä, jos olo sen sallii. Kuntoa tässä vielä tarvitaan!
Ethel
Silmät suurina ihmettelijä
Mä päätin viedä tytön kävellen päiväkotiin, kun ajattelin että pieni happihyppely piristäisi. Oksensin sitten matkalla sinne kolmesti ja takaisin kahdesti. Mä en vaan voi liikkua tai vatsa menee samantien ympäri.
Mulle tulee kans pahaolo kun käyn koirien kanssa ulkona. Vaikka kuinka rauhallisesti kävelisi niin tulee kyökättyä. Oksentanut en oo vielä kertaakaan, mutta lähellä on ollut. Tää on selkeesti tällänen sohvalla rauhassa -raskaus :D
Mulla sama kuin Cedjulla ja Ethelillä. Ei ole kyllä asiaakaan raittiiseen ulkoilmaan kun ei tarvii montaakymmentä metriä kävellä kun oksentaminen alkaa :S
Kyllä sitä liikuntaa pääsee vielä harrastamaan kunhan nämä olot vähän helpottaa. Ellei käy niiku edellisessä raskaudessa ku pahoinvointi vaihtui puolessa välissä kohdunkaulaa lyhentäviin supistuksiin :S
Yritän kovasti tsempata itseäni, mutta oon tullut siihen tulokseen, että nyt levätään kun kroppa sitä tuntuu huutavan.
Kyllä sitä liikuntaa pääsee vielä harrastamaan kunhan nämä olot vähän helpottaa. Ellei käy niiku edellisessä raskaudessa ku pahoinvointi vaihtui puolessa välissä kohdunkaulaa lyhentäviin supistuksiin :S
Yritän kovasti tsempata itseäni, mutta oon tullut siihen tulokseen, että nyt levätään kun kroppa sitä tuntuu huutavan.
Joo, onhan se. Välilä sähly on vaan vähän turhankin paljon kontaktilaji ja yhteentörmäykset ja kaatumiset ovat aika peruskauraa. Oon yrittänyt olla aika varovaisesti, enkä enää rynni niin paljoa pallon perässä kuin aiemmin, mutta vahinkoja voi sattua. Käyn varmaan vielä pari-kolme viikkoa, mutta lopetan sitten. Oon nyt 7+0. Juokseminen on varmaan turvallisempaa. :)
Rarity, mä olen ollut aiemmin aivan älyttömän laiska liikuun. Mies on yrittänyt saada mua salille ja kaiken maailman aerobickeihin ja body combateihin ja mä oon käyny muutaman kerran ja ollut aina ihan blaah ja lopettanut.
Tämä kunnes löysin lajit mistä oikeesti tykkään, Mulla ei oo mitään tavoitteita tai sen semmoista, kunhan tykkään niistä ja haluan harrastaan ihan huvikseni. Mulla ei oo ulkonäköjututkaan nimittäin koskaan olleet tarpeeksi suuri motivaatio, kyl se paras motivaatio on mun mielestä halu liikkua, on se sitten minkämoista lajia hyvänsä. Sen takia on kyllä hyvä kokeilla erilaisia liikuntamuotoja, ei ikinä tiedä mikä iskee.
Tämä kunnes löysin lajit mistä oikeesti tykkään, Mulla ei oo mitään tavoitteita tai sen semmoista, kunhan tykkään niistä ja haluan harrastaan ihan huvikseni. Mulla ei oo ulkonäköjututkaan nimittäin koskaan olleet tarpeeksi suuri motivaatio, kyl se paras motivaatio on mun mielestä halu liikkua, on se sitten minkämoista lajia hyvänsä. Sen takia on kyllä hyvä kokeilla erilaisia liikuntamuotoja, ei ikinä tiedä mikä iskee.
Jes, eihän siinä mitään kun tuntee joukkueensa. :) Koska jatkoit pelaamista synnytyksen jälkeen?
Mä pelaan sekasählyssä ja kerran törmättiin yhden ison äijän kanssa. Ihan vahinko, kummallakin vauhtia liikaa, eikä katsottu tarpeeksi mihin menee, mutta sitä mä tässä oikeestaan eniten murehdin. No, nyt oon kyllä oikeesti ottanut aika iisisti, mutta silti vaan noiden vahinkojen mahdollisuus mietityttää, kun ne ei aina ole itsestä kiinni, varsinkaan ku ukot ei tiedä mun raskaudesta. Mutta jos olis vähän rauhallisempi naissakki en edes harkitsisi lopettamista vielä.
Olen siis nyt raskaana niin en ole vielä synnyttänyt :D
Joo ja meillä on sellanen kaveriporukka missä on pelkkiä naisia ja vaikka onkin nopeatempoista niin aika siistinä pysyy peli, ei kovin paljon tärmäilyjä varsinkin jos itse ottaa rauhallisesti.
Ja pelipaikka vaihtuu koko ajan vaihtojen myötä niin voi vaikka junnata maalissa pari vaihtoa, ja muut sitten "hyppää yli" oman maalivuoronsa esimerkiksi.
Mutta sitten yhessä pelissä tuntui ettei voinu enää hidastaa tahtia kun muut olisi sitten kärsiny ja oma peli tuntui löntystelyltä ja en nauttinut pelaamisesta ni tuntui hyvältä lopettaa.
Hehe! Mä luulin että tarkoitit edellistä raskautta noiden raskausviikkojen perusteella. Hämäännyin kun ollaan täällä marraskuussa. :D
Joo, rauhallinen on ehkä vähän huono termi kun puhutaan sählystä, tuo siisti kuvaa paremmin sitä mitä tarkoitin. Äijien kanssa meno taas on välillä melkoista rynnimistä, mutta kyllä niiden kanssa on silti ihan hauska pelata. Mua pyydettiin paikalliseen naisten divarijoukkueeseen just vähän sen jälkeen kun olin plussannut. Kainosti kieltäydyin kiireisiin vedoten, mutta jos olisivat kuukautta aikaisemmin pyytäneet olisin kyllä mennyt mukaan. Sitten olisikin pelannut sählyä varmaan neljänä päivänä viikosta. Hmm. Ehkä se olisi kyllä ollut vähän liikaa.
Hehe! Mä luulin että tarkoitit edellistä raskautta noiden raskausviikkojen perusteella. Hämäännyin kun ollaan täällä marraskuussa. :D
Joo, rauhallinen on ehkä vähän huono termi kun puhutaan sählystä, tuo siisti kuvaa paremmin sitä mitä tarkoitin. Äijien kanssa meno taas on välillä melkoista rynnimistä, mutta kyllä niiden kanssa on silti ihan hauska pelata. Mua pyydettiin paikalliseen naisten divarijoukkueeseen just vähän sen jälkeen kun olin plussannut. Kainosti kieltäydyin kiireisiin vedoten, mutta jos olisivat kuukautta aikaisemmin pyytäneet olisin kyllä mennyt mukaan. Sitten olisikin pelannut sählyä varmaan neljänä päivänä viikosta. Hmm. Ehkä se olisi kyllä ollut vähän liikaa.
Joo, oon siis viikolla 28 nyt :) silloin esikoisen kohdalla aloitin Sählyn peluun kans sit synnytyksen jälkeen, mutta muistan että se meni niin päin että itse olisin ehkä ollut kykeneväinen jo aloittamaan aikasemmin, mutta vauvaa en ollut vielä valmis jättämään isän hoiviin kun imetin, ja kun oli ensimmäinen kyseessä ni olihan se molemmille opettelua, niin muistan vaan sen etten odotellut että oma olo oli hyvä vaan aloitin ihan ex tempore sit ku tuntui siltä että vauva on tarpeeksi vanha ja osaa juoda pullosta (minun maitoa) jne jne jne :D mutta siis tämän takia en muista yhtään miten kauan meni että aloitin Sählyn taas.
Nyt varmaan pystyn aloittamaan heti syksyllä kun se alkaa koska kesällä se on muutenkin tauolla ja mulla la on heinäkuussa. :)
Siellä on muutenkin melkein kaikki itse äitejä ja on tosi ymmärtäväisiä jos joku on raskaana tai muuta niin ei tarvii pelätä että joku vetää herneet nenään ja olen itseasiassa itse siitä rajumman pelaajan päästä, eli jos otan rauhallisesti niin en käytännössä hirveesti tipahda pois pelistä
Täällä kanssa sohvaköllötys raskaus ollu viimeiset 3 vko pahoinvoinnin ja oksentelun takia. 2 vko oln olli töistäkin pois ja aika päätä hajottavaa tällänen.. Mulla kans kuten näköjään useammalla muullakin toi ulkona kävely on ihan hirveetä, kun oksettaa ja oksentaa :/ Koiran kanssa oln käyny ulkona pyörähtämässä, mutta todella vain käyty :/ Mä toivon, että pääsisi tän pahoinvoinnin helpottaessa taas salille, kunnon kävelylle ja joogaamaan. Nyt joogakaan ei oo hyvä kun kaikki asennot alkaa oksettamaan
Mulla on joku outo pelko liikuntaa kohtaan nyt raskausaikana...
Olen suoraan sanottuna melko huonossa kunnossa, koska tosi surkeasti olen jaksanut viimeisen vuoden aikana liikkua Liikunta on ollut hyvin satunnaista vaikka toki koirat olen ulos vienyt, mutta ei sitäkään oo ihan lenkiksi voinut sanoa läheskään joka päivä :-(
Vuoden vaihteessa aloin käydä joogassa, mutta nyt raskausaikana sekin on jäänyt hyvin vähälle...
Mutta siis nyt isoimpana rajoittavana tekijänä liikkumaan lähtemisessä on toki ollut tämä jäätävä väsymys, mutta myös se että pelottaa.. En voi laskea itseäni porukkaan joka on liikkunut jo ennen raskautta ja silloinhan suositukset sanoo et voi tiettyjä rajoituksia lukuunottamatta jatkaa niin kauan kun hyvältä tuntuu. Sit sanotaan myös et liikunnan voi ja kannattaa aloittaa myös raskausaikana, mut varovasti ja melko kevyitä lajeja suosien - mut tässä tulee mun ongelma, mitä mä uskallan tehdä? Tänään olin pyöräilemässä ja pelkäsin et pikkuiset tekee kuperkeikkaa jos tulee pienikin töyssy... Ja ens viikolla harkitsin et menisin sellaisiin ulkotreeneihin joissa tehdään liikkeet kehon painolla, mut no suoria vatsalihaksia ei ainakaan suositella treenaamaan ja sit luin jostain et mitään pitoja kuten lankutuksia ei sais tehdä eikä raskaita kyykkyjä (mut ei kai ne oo raskaita jos tekee ilman lisäpainoja?) ja mites sit kaikki hypyt yms. Yks päivä jouduin juoksemaan junaan ja pelkäsin siinäkin et pikkuisia sattuu :-D
Ja siis jälleen kerran tässä asiassa ei oo järjen kanssa mitään tekemistä enkä saa itseäni rauhoittumaan vaikka kuinka yritän perustella et pikkuiset on aika hyvässä suojassa työssyiltä ym. tekijöiltä... Joten ajattelin avautua tänne, sori!!
Olen suoraan sanottuna melko huonossa kunnossa, koska tosi surkeasti olen jaksanut viimeisen vuoden aikana liikkua
Liikunta on ollut hyvin satunnaista vaikka toki koirat olen ulos vienyt, mutta ei sitäkään oo ihan lenkiksi voinut sanoa läheskään joka päivä :-( Vuoden vaihteessa aloin käydä joogassa, mutta nyt raskausaikana sekin on jäänyt hyvin vähälle...
Mutta siis nyt isoimpana rajoittavana tekijänä liikkumaan lähtemisessä on toki ollut tämä jäätävä väsymys, mutta myös se että pelottaa.. En voi laskea itseäni porukkaan joka on liikkunut jo ennen raskautta ja silloinhan suositukset sanoo et voi tiettyjä rajoituksia lukuunottamatta jatkaa niin kauan kun hyvältä tuntuu. Sit sanotaan myös et liikunnan voi ja kannattaa aloittaa myös raskausaikana, mut varovasti ja melko kevyitä lajeja suosien - mut tässä tulee mun ongelma, mitä mä uskallan tehdä? Tänään olin pyöräilemässä ja pelkäsin et pikkuiset tekee kuperkeikkaa jos tulee pienikin töyssy... Ja ens viikolla harkitsin et menisin sellaisiin ulkotreeneihin joissa tehdään liikkeet kehon painolla, mut no suoria vatsalihaksia ei ainakaan suositella treenaamaan ja sit luin jostain et mitään pitoja kuten lankutuksia ei sais tehdä eikä raskaita kyykkyjä (mut ei kai ne oo raskaita jos tekee ilman lisäpainoja?) ja mites sit kaikki hypyt yms. Yks päivä jouduin juoksemaan junaan ja pelkäsin siinäkin et pikkuisia sattuu :-D
Ja siis jälleen kerran tässä asiassa ei oo järjen kanssa mitään tekemistä enkä saa itseäni rauhoittumaan vaikka kuinka yritän perustella et pikkuiset on aika hyvässä suojassa työssyiltä ym. tekijöiltä... Joten ajattelin avautua tänne, sori!!
Pari päivää ennen kuin plussasin totesin, että nyt on laitettava lastenhankinta jäihin ja hoidettava eräs leikkaus alta pois koska jalat on kipeät ja liikkuminen alkaa olla hankalaa. Kuinkas sitten kävikään, sattumalla on kiero huumorintaju
Pää on hajonnut jo koko talven kestäneeseen kipuun ja siitä seuranneeseen pakkolepoon. Juoksun yms sijaan olen käynyt pilateksessa ja uimassa, satunnaisesti salilla. Kun raskauden takia pitää jättää pois vastallaan makuu ja vatsalihasten treenaus, alkaa valikoima olla heikko.
Muutaman viikon päästä on aika kirurgille, katsotaan mitä siellä sanotaan, olisiko sittenkin mahdollista leikata (mitkä ovat riskit?) ja miltä raskausaika näyttää jos ei leikata. Lisäpaino tuskin ainakaan helpottaa asiaa.
Nyt sit sitä pilatesta sun muuta niin kauan kuin masua ei vielä ole! :-D olen vasta viikolla 7, eli hengästymistä lukuunottamatta vaikutuksia ei ole.
Pää on hajonnut jo koko talven kestäneeseen kipuun ja siitä seuranneeseen pakkolepoon. Juoksun yms sijaan olen käynyt pilateksessa ja uimassa, satunnaisesti salilla. Kun raskauden takia pitää jättää pois vastallaan makuu ja vatsalihasten treenaus, alkaa valikoima olla heikko.
Muutaman viikon päästä on aika kirurgille, katsotaan mitä siellä sanotaan, olisiko sittenkin mahdollista leikata (mitkä ovat riskit?) ja miltä raskausaika näyttää jos ei leikata. Lisäpaino tuskin ainakaan helpottaa asiaa.
Nyt sit sitä pilatesta sun muuta niin kauan kuin masua ei vielä ole! :-D olen vasta viikolla 7, eli hengästymistä lukuunottamatta vaikutuksia ei ole.
Moi!
Harrastelen aktiivisesti kestävyysurheilua (hiihto,juoksu,pyöräily,uinti) ja vielä toistaaeksi on onnistunut hyvin kun ei ota harjoittelusta liikaa paineita. Syke jos nousee liikaa tuntuu epämiellyttävältä, eli liian kovilla tehoilla ei ole menty. Onko täällä muita kilpaurheilijoita ja meinaatteko kilpailla alkuraskauden aikana?
Harrastelen aktiivisesti kestävyysurheilua (hiihto,juoksu,pyöräily,uinti) ja vielä toistaaeksi on onnistunut hyvin kun ei ota harjoittelusta liikaa paineita. Syke jos nousee liikaa tuntuu epämiellyttävältä, eli liian kovilla tehoilla ei ole menty. Onko täällä muita kilpaurheilijoita ja meinaatteko kilpailla alkuraskauden aikana?
Kiva jos löytyy muitakin kilpailua pohtivia! Tuntuu että olen itse aika yksin tämän asian kanssa ja kaikki tieto mitä olen löytänyt on niin ristiriitaista. Minä pohdin kilpailemista, viikkoja olisi mahdollisissa kisoissa 15, 17, 19 ja 20. Tosiaan pitää nyt lähempänä katsoa onnistuuko edes ensimmäinen, toistaiseksi kovatkin treenit ovat tuntuneet ihan hyviltä.
Tilasin muuten juuri Mari Stenmanin Liikkuvan äidin hyvinvointi: http://www.adlibris.com/fi/kirja/liikkuvan-aidin-hyvinvointi-9789526618951
Toivottavasti siellä olisi hyviä vinkkejä!
Tilasin muuten juuri Mari Stenmanin Liikkuvan äidin hyvinvointi: http://www.adlibris.com/fi/kirja/liikkuvan-aidin-hyvinvointi-9789526618951
Toivottavasti siellä olisi hyviä vinkkejä!
