Tää onkin kiva ketju! Vinkkejä jakoon vaan :)
Mulle liikunta ei koskaan oo ollu mikään nautinto, mut sit taas oon muutaman viimesen vuoden aikana huomannu, että liikunnan jälkeinen olo on niin huikea, että vaikka ei huvitakaan hikoilla, niin se kannattaa. Nuoruuteni harrastin ratsastusta aktiivisesti, se on laji kyllä vertaansa vailla, pitää lihaksiston kunnossa, mut on myös kuntoa kohottava laji. Innostus siihen vaan sai äkkikuoleman aikoinaan.
No, nyt liikunta on kävelyä, hölkkälenkkejä, hiihtoa ja satunnaista kotijumppaa. Välillä aktiivisemmin ja välillä vähemmän... Mulla toimistotyö on tehnyt selkä-hartia-alueelle hallaa, joten pakkokin on vähän liikkua. Samoin reippaista reippain lenkkikaveri, rakas koira, pitää huolen mamman päivittäisestä ulkoilusta ja kävelystä. Kyllä vielä oon jaksanut päivittäin liikkua, mutta huomaa esim hiihtäessä, että hengästyy paljon nopeammin kun aiemmin, ja sykkeet kohoaa pienestäkin ylämäestä. Mut noi lajit onkin hyviä, joissa voi ite säätää tahtia ja sykettä. Jos ei jaksa kävellä kovaa, niin oon ihan varma että se hidaskin kävely tekee hyvää. Samalla saa sit raitista ilmaa ja mielikin piristyy... :) Nyt oon erityisen huolissani selästä. Mulla on eripituiset jalat (!!) jotka aiheuttaa selkäkremppaa jos ei pidä lihaksistosta huolta. Eli selkäjumppavinkkejä mielelläni luen, jos jollain löytyy :) Toistaiseksi kivuilta on vältytty, mutta ei varmaan tule selkäkivutonta aikaa tuo loppuraskaus olemaan...