Liikkuminen ja urheilu raskauden aikana

linneam

Jostain jotain jo tietävä
Tällaisesta aiheesta oli jo toisessa ketjussa puhetta, mutta en ainakaan huomannut olemassaolevaa ketjua (paitsi ratsastuksesta). Pohdintoja ja kokemuksia urheilusta, joka varmaan kevenee koko ajan kohti "vain" liikkumista.

Miten on käynyt raskauden alkuvaiheessa aktiiviurheilijoille, satunnaisille liikkujille tai nyt raskauden alkamisen jälkeen liikunnan lisäämisestä innostuneille? :)

Odotan esikoista ja kovasti mietityttää, mitä voi ja kannattaa tehdä, kun aikaisemmin tutut urheilut eivät nyt tunnukaan ihan yhtä hyvältä.
 
Mä kävin aiemmin salilla melko aktiivisesti, mutta kiireinen syksy sairasteluineen vähensi käyntejä ja loppui kokonaan (piti pitää tauko ja jatkaa tammikuussa) vähän ennen plussaa. No sitten oli taas flunssaa, voimattomuutta ja huonovointisuutta niin sali jäi. Pari kertaa kotijumppaa ja kroppa on ollu ihan tuskissaan. Odotan et alkaa kevät ja pääsee kävelylenkeille, juosta ei taida uskaltaa kun nyt jo kilometrin lenkki kävellen tekee tiukkaa...

Eli huonolta näyttää täällä suunnalla :D
 
Hyvä aihe linneam!
Itse olen aina harrastanut kevyttä kestävyysliikuntaa, pitkiä kävelylenkkejä sekä hyötyliikuntaa (työmatka 5km per suunta).

Jumppaamista olen joutunut vähentämään ja vatsalihaksia en voi treenailla ollenkaan koska se aiheuttaa kipua.

Nyt en ole jaksanut liikkua samalla tavalla. Kipua tuo kävelyei tuota mutta jaksaminen on koetuksella. Työmatka tuntuu hyvin työläältä nykyisin vaikka rv 10+1 o_O

Toisaalta olen varmaan hyvin herkillä etten vahingossakaan vahingoita sisällä kasvavaa pientä elämää :Heartred

Jospa tämä liikkuminenkin palautuisi kunhan tää ensimmäinen kolmannes on ylitetty, niin mulle on kerrottu. :)
 
Sama juttu, itselläkin tuli pahoinvoinnin ja jatkuvan etovan vuoksi 5 viikon tauko, noin rv 5-9 hujakoilla. Sitä vaikeampi nyt saada tutusta liikuntarytmistä kiinni. Ennen raskautta kävin salilla/aerobisilla tunneilla/tanssissa 3-4 krt viikossa.

Kaipa tässä saa myös olla armollinen itselleen. Toisaalta huono omatuntokin painaa, kun liikunta olisi niin hyvää vauvan sydämelle. :rolleyes:
 
Kävelylenkkisuunnitelmat kuulostavat hyvältä Hemsku ja pikkukettu88! :) Eipä tekisi raitis ilma yhtään huonoa itsellenikään.

Onko tosiaan niin, että jo tässä vaiheessa tuo vatsojen treenaaminen ei ehkä onnistu? Huomasin saman viime viikonloppuna ja ihmettelin kun tuntui niin tukalalta. Kannattaako se jättää kokonaan pois tai tehdä jotain muita kuin suoriin vatsalihaksiin tuntuvaa?
 
Mulla ainakin tuntuu heti vatsassa ikävältä teki millasia vatsoja vaan. Ja ihan perus punnerruksetkin aiheutti tuntemuksia kun siinä kuitenkin keskikroppa tiukkana. Samoin kyykyt.
Hankin syksyllä tasapainolaudan ja ajattelin sen päällä alkaa taas seisoskella jos vaikka tekis hyvää syville lihaksille
 
Pohdin myös samaa syviin lihaksiin panostamista, ehkä pilates-tunteja voisi kokeilla. Ainakin rauhallisempi kehonhuoltotunti Elixiassa tuntui tosi hyvältä. En vain voi uskoa, että jo nyt näin paljon pitäisi liikunnoissa jarrutella! Mutta kaipa se oman kehon kuuntelu (jos sitä osaisi tehdä :grin) on tärkeintä.
 
Muokattu viimeksi:
Joo toisilla näköjään vaikuttaa, vaikka osa pystyy esim juoksemaan pitkälle keskiraskauteen saakka.. Mutta ainaki ite aattele samoin että omia tuntemuksia kuunnellen :)

Kevätaurinko ja kevyet kävelylenkit sopii mulle parhaiten, kunhan nää liukkaat kelit vaan häviäis.. Oikeen ootan sitä ääntä mikä lähtee ku lenkkarit haraa soraista asfalttia :)
 
Mä olen ihan sinnillä yrittänyt jumppailla vähintään 4 kertaa/viikko. Vähän höllemmin toki ku aiemmin ja taukoja on joutunut pitään enempi. Tosi herkästi mulla ainakin tulee huono olo ja hengästyn jo alkulämmön aikana :D Jostain muistaakseni luin noista vatsoista et 12 viikolle saa tehä ihan normaalisti, mutta sen jälkeen oli joku? ettei sais kaikkee tehä.. Mä oon edellisis raskauksis pääasias vain lenkkeilly, ja ihan hyvä sekin on ollut. Nyt on hankalampi päästä lenkille ni tulee sit iltasin huhkittua kotona :) Toivon vaan et jaksais ja pystyis nyt ylläpitää jonkinlaista lihaskuntoa, mulla menee etenkin selkä ja hartiat ihan jumiin jos liikkuminen jää.
 
Mä oon ihan totaalinen sohvaperuna, mutta kuhan viimisetkin pahat olot ja tää flunssa on selätetty niin on kyllä pakko alkaa käymään ees kävelullä. Mulla hajos selkä edellisessä raskaudessa jo vähän puolen välin jälkeen, että pakko sitä ois jollain yrittää ehkästä sen verran kun pystyy, että kykenen ton esikoisen hoitaa loppuun saakka. Fyssariserkkuni kehottikin ihan vaan kävelemään hyvässä ryhdissä, että se ois mun kuntoselle möhömahailijalle parasta :)

Noita vatsoja ei saa tehä käsittääkseni sen takia, että kasvava kohtu työntää suorat vatsalihakset erilleen ja jos niitä sillon treenaa, niin ne voi jäädä erilleen. Ainakin synnytyksen jälkeen oli näin, kunnes lihakset on palautunu paikoilleen. Tietty kasvava kohtu itselläänkin estää tekemästä jotain istumaannousuja, mutta joskus telkkarissakin näytettiin isomahasi, jotka teki kuitenkin staattista pitoa vatsalihaksilla, että kyllä jotakin kuitenkin saa tehdä.
 
Mää kävin kahen kilsan kävelylenkillä ja se oli pitkä lenkki se. Sattu selkään, sattu mahaan ja sattuu itsetuntoon, ku mitään ei pysty...
 
Tämä aihe liippaa niin läheltä omaa elämää että tästä voin puhua mielellään ja multa voi kysellä jos joku askarruttaa. Työskentelen siis liikunnan alalla ja olen aktiiviurheilija. Toinen raskaus nyt menossa. Edellinen 9/13. Keskustelin ensimmäisen raskauden aikana useiden lääkäreiden sekä työkollegoiden fysioterapeuttien kanssa. Hankin myös paljon kirjallisuutta joka koski aihetta. Lähtökohtana pidetään että mitä tahansa äiti tekee ennen 12 rv, ei vaikuta lapseen km riskinä tai muuten. Kun hhiljalleen lapsi ja kohtu kasvaa, äidin tulisi liikkua kehoa kuunnellen. Aiempi liikuntatausta vaikuttaa eniten, eli jos äiti ei ole paljon liikkunut, lihakset ovat heikossa kunnossa, ei kannata mitään uutta ja rankkaa lajia aloittaa raskaana. Perusliikuntaa kävelyä, hiihtoa uintia, pyöräilyä voi harrastaa täysin huoletta vaikka aloittaisi tänään! :-)

Ja se onkin erittäin suositeltavaa. Loppuvaiheessa ei kuitenkaan pysty samaan joten mun vinkki on että mahdollisimman paljon niin kauan kuin pystyy :-)

Vatsalihasten treenaaminen saa ennen rv 16 tehdä normaalisti ja samoin on suositeltavaa. Jos vatsat on ennestään heikot se voi toki olla työlästä mutta niin se on ilman raskauttakin :-D

Itse treenasin viime raskaudessa rv 30 asti normaalisti, ohjasin tunteja, kävin salilla jne. Mutta mun keho on tottunut siihen ja siksi se on vaivatonta. Tässä rakkaudessa rv 10+5 ainakin vielä menty samoin. Jokaisella siis oma lähtötilanne vaikuttaa eniten. Mutta aika reippaasti saa mennä vielä kaikki näillä viikoilla :-) pikku hiljaa sit vauhtia pois. Tsemppiä kaikille odotusajan liikkumiseen, se auttaa usein myös pahoinvointiin kun vaan pääsee liikkeelle ensin! Ja pahoittelut super pitkästä viestistä....
 
Mulla oli ennen ekaa raskautta ja sen aikana tiukka työtahti ja toodella pitkiä päiviä. En jaksanut ihan pieniä kävelylenkkejä enempää, olin ihan raato.. Raskaana sitten pahoinvointi yms rajoitti, jaksamista lähinnä. Oon aina ollut sellanen huonon peruskunnon ihminen, siis saan tehdä silmittömästi hommia saadakseni kohtalaisen kunnon ja heti kun oon viikon-pari kipeenä niin homma alkaa alusta.. yks liikunnallinen kaveri myönsi että näin on, kun se toimi yhessä vaiheessa mun personal trainerina.. Ehkä vähän masentavaa mut ei tietty mikään (teko)syy. Nyt ei olosuhteet oo oikein suosinu muuta kuin kävelyä, teen yleensä semmosen reippaan 8km kävelylenkin päivittäin ja lisäks nämä leikkipuistomatkat yms hyötyliikunta. En oo jotenki saanut itsestäni irti tässä viime vuosina mitään lihaskuntojuttuja kotona, salilla pitäisi alkaa käymään. Olo on aika lässähtänyt.. Raskaana ollessa eniten haittaa liikkumista tuo mahdoton supistusherkkyys minkä takia viimeksi jouduin lopussa saikuttamaan ja kotona vaan makoilemaan kun välillä pelkkä istuminen aiheutti kipeitä supistuksia ja neiti meinas syntyä huomattavan etuajassa.. Nytkin tavallisia hatjoitussupistuksia on alkanut jo tulla mutta toistaiseksi eivät oo rajoittaneet liikkumista, toivottavasti ei tarvisi loppua kohti pistää yhtä leväten ku viimeks!
 
Kiitos kokemuksien jakamisesta :)

Mitenkä sitten sykkeiden (oman siis :grin) kanssa? Ajattelin myös salitreenaamisesta siirtyi esim. sisäpyöräilyyn, kun sitä yksi lemppariohjaaja salillakin suositteli. Onko suositeltavaa jättää maksimisykkeet väliin ja pysytellä peruskestävyyden alueella? Tässäkin varmasti oman kropan kuuntelu on avain, mutta onko muuten mitään suosituksia? Jos kuitenkin toisaalta rasitusta sydämelle olisi ihan hyvä saada.
 
Mua vaivaa Aaria kans tuo supistusherkkyys. Plussan jälkeen ja ennen plussaa kävin koiran kans kävelylenkeillä paljonkin. Mutta nyt jo kävely on muuttunu tosi hitaaks entiseen verrattuna. Ei vaan pysty. Sattuu niin perskeleesti. Täytyy vaan toivoo, että tää nyt johtuis jostain ylimääräisestä jännittämisestä ton liukkauden takia. Josko sitä jotenkin on menny jossain virheasennossa. Tai sit täytyy koittaa pyöräillä, jahka tiet sulaa. Mutta eipä tässä väkisinkään voi paahtaa, se on mentävä sillä, mitä kroppa antaa myöten.
 
Huomenta :-) Paras vastaus tosiaan tulee jokaisen kohdalla kuunnellen omaa kehoa. Tuo supistumis herkkyys on yksi suurin tekijä miksi moni joutuu liikkumista rajoittamaan. Tämä kuitenkin yleensä siellä viimeisellä kolmanneksella. Tässä vaiheessa kivut ja nippailut liittyy yleensä kohdun kasvamiseen, mikä on täysin normaalia.

Kävely on yksi parhaista raskausajan liikunta muodoista. Siinä asentoa ylläpitävät lihakset pääsevät töihin samoin pakara ja selkä lihakset. Näitä lihasryhmiä tulisi koko raskausajan ajan harjoittaa ahkerasti :-)

Helpoin on kotona tehdä joka päivä muutama kyykky ja askel kyykky. Jumppapallo on kans ihan huippu keskivartalon treeniin:-) ei tarvitse tehdä tylsiä istumaannousuja.

Syke on hyvä pitää siellä 60-75% maksimista. Näin se kuitenkin on tehokasta mutta ei liian rankkaa.

Lihaskuntohan on katoavaista meillä kaikilla ja jos ei lihaksia harjoita joka päivä ne heikkenee. Raskausaikana on siksi tärkeää liikkua että jaksaa kantaa vatsan ja muuttuvan kehon. Loppuaikana etenkin kehon asento muuttuu ja silloin moni kärsii selkäkivuista jos ei ryhti lihakset ole kunnossa. Eli nyt kannattaa olla aktiivinen vielä kun pystyy :-)
 
Ennen esikon raskautta olin kohtuu aktiivinen salilla kävijä. Käyntejä oli se 2-5 viikossa ja nautin siitä. Esikon alkuraskaus oli yhtä väsyä ja nukkumista niin tuo sitten jäi. KOvasti koitin intoa sitten uudelleen nostattaa ja syksyllä nyt oltiinkin jo menossa kohti aktiivisempaa salielämää jälleen. Mut jokin ihme laiskuus iski :D
Ns hyötyliikuntaa pyrin tekemään säännöllisesti, eli kävelyt, lumityöt (joskin väliin pakostakin) ym värkkäily ja väkertely. Toki nytkin kun pahoinvointia ja väsyä oli niin vähemmälle jäi. Ja hengästyminen pienelläkin kävelyllä oli ihan jäätävää. Tarkoitus ja toive olisi toki et sais ittensä liikkumaan, vaikka vaan vaunukävelylle edes joka toinen päivä. Ulkoilmalla kuitenki on ollu ihan piristävä vaikutus. Mut hyvin helposti mua ennemmin kutsuu toi laiskottelu...
 
Tuossa on muuten alkuraskaudessa jännä homma lun verenpaine meni niin alas ja syke puolestaan korkeana.. tuntui lihakset ihan tosi voimattomilta ja silmissä sumeni herkästi, pienestä kävelystä puuskutti ku höyryveturi.. mutta nyt se on jo tasaantunut ja liikkuminen helpottaa väsymystä eikä vedä ihan mehuja. Oli kätevää työntää vaunuja kävelyllä ku meinas huipata niin pahasti, oli jotain mistä pitää kiinni.. :D

Syysvauva olisiko sulla jotain hyviä selkäjumppavinkkejä ja esim millasia liikkeitä tolla pallolla voi tehdä tämmönen lyllerö joka on notkea kuin heinäseiväs ja tasapainokin surkea ellei olematon.. Oon pitkään haaveillu fysioterapeutilla käynnistä ihan ku tuntuu että niska-hartia-yläselkä on ihan jonkun remontin tarpeessa.. superpainavaksi edellisem raskauden ja imetyksen myötä muuttunut rintavarustus, kuolinkamppailuaan käyvät vatsalihakset ja muututtuneen lantionmallin myötä muuttunut alaselän ryhti on jäätä kombo. Tarttis siis ehdottomasti niin sanotusti tehdä jotakin ennen ku maha on mallia valas! Kun vaan osais. Kaikki mahallaan maattavat liikkeet tuntuu pahalta ja selinmakuusta noustavat vatsat laukaisee migreenin niskojen välityksellä eli jotkut muissa asennoissa tehtävät tukilihastreenivinkit olis kyllä enemmän ku tervetulleita! Kuinkahan sekava sepostus tästä tuli.. kännykällä näpyttäessä vaikea pitää juttu kasassa :D
 
Mä oon kanssa joutunut noissa edellisissä raskauksissa huilimaan loppuajasta aika paljon supistusten takia. Toivoisinki nyt, että jos jaksan reippailla säännöllisesti ihan kunnolla, niin se vaikuttais sit tuohon myöhempäänki sietokykyyn tehdä muutakin kun makoilla sohvalla. Saattaa olla, ettei ole mitään vaikutusta ja lepuuttelen taas loppuajan, mut kokeillaan nyt :)

Mulla kyl auttaa pitämään mielenkin parempana ja hermot höllemmällä ku viitsii itteensä liikutella, oon jo pitkään haaveillu et pääsisi ihan oikeelle salille ja johonkin ohjatuille tunneille, mut täälä meidän kylässä ei oikein oo mahdollisuuksia. Kotijumppaa oon sit vaan tehny, onneks löytyy noita kaikenlaisia sovelluksia ni oon sit niitä käyttäny :)
 
Mä en oo nyt aikuisiällä onnistunut kauheesti innostuun liikunnasta, vaikka tarve oliskin.. Tällä kertaa toivoisin kuitenkin et olis synnytyksessä fyysisesti paremmas kunnossa ku viimeks. Viimeks jouduin vuodelepoon Rv 25 lähtien et vessassa ja suihkussa sain käydä itsekseni, joten kunto oli sen mukainen..
Nyt tarkoitus olisi et kävis edes vaunuttelemassa, mut sekin aika tuskaa ton mun korkeen pulssin takia..tänäänkin ihan rauhallista kävelyä ja pulssi pomppii 120.
 
Takaisin
Top