Mä olen myös oikeasti siellä todella kovan ylipainon puolella, ja muistan nuo samat tunteet esikoista odottaessa... apua-apua, hirveen noloo mennä vaa'alle ja mieskin kuulee mun painon ja koska varmasti tulee tsiljoona kiloa. Mulla oli kyllä oksentelua, mutta kyllä mä söinkin, ja aivan just tasan sitä, mitä sattui tekee mieli (tuon pahoinvoinnin takia, turha ois ollu yrittää syödä jotain, mitä mieli ei tehnyt yhtään). Painoa tuli koko raskaudessa viitisen kiloa, ja ne tosiaan häipyivät sen siliän tien.
Tätä kesätoukkaa nyt odottaessani lähtöpaino oli saman verran, kuin esikoisesta loppuraskaudessa, koska se löysä iho on vaan ollut liian helppo täyttää kotiäiteilyssä herkuttelulla ja läskin määrä kasvoi. Tänä aamuna kävin puntarilla, ja tulos oli tuosta neuvolakorttiinkin merkitystä lähtöpainosta -3kg! Enkä mä nyt ole mitenkään niiiiiiiiiin paljon oksennellut, että vois siitä johtua, ja oon kyllä sellasta skeidaa taas syönyt, kun mitkään salaatit ei oo yhtään inspiroineet...
Että niin, ei tosiaan voi tietää, että mihin suuntaan se paino lähtee menee. Toki meillä reilusti ylipainoisilla tällanen painonkehitys on ihan suotavaa, enkä usko, että siitä neuvolassakaan tulee sanomista. Kunhan sokerit ja verenpaine ei kohoile, niin vauvalla ja äidillä on kyllä kaikki hyvin, tippuipa se paino useita kiloja tai nousee. Raskaus itsessään on jo aika kova "shokki" kropalle, että kyllä se siihen painoonkin jotenkin sopeutuu, uskon mä :)