Lapsi mukaan hautajaisiin?

Uusperhesatu

Asioista perillä oleva
Ottaisitteko lapsen mukaan hautajaisiin tämän iästä riippumatta? Entä vaikuttaako asiaan vainajan suhde lapseen - eli että voisitte ottaa läheisemmän ihmisen hautajaisiin mutta ette etäisemmän? Vai ottaisitteko joka tapauksessa tai ette missään tapauksessa?

Asia tuli eteen, kun isoäitini kuoli, ja aloin miettiä lasten roolia hautajaisissa. Isoäitini oli viimeiset vuodet hyvin dementoitunut, eikä kukaan lapsistamme esimerkiksi ehtinyt tavata häntä ennen ko. sairautta. Ei voi siis sanoa, että he olisivat häntä tunteneet, vaikka joskus olivatkin mukanani häntä katsomassa.

Juuri 7 vuotta täyttänyt esikoiseni kuitenkin ilmoitti, että haluaisi tulla hautajaisiin. Ensin ajattelin, että miksei, mutta nyt olen ajatellut asiaa lisää enkä usko, että on järkevää ottaa häntä mukaan kirkkoon ja hautausmaalle. Hän on hyvin herkkä etenkin kaikissa kuolemaan liittyvissä asioissa ja pahoin pelkään, että arkun laskeminen hautaan ym voisi järkyttää häntä suuresti ja aiheuttaa hänessä kaikenlaisia pelkoja. Niinpä päätin, että en ota häntä mukaan, vaan hän saa jäädä kotiin anopin kanssa, joka tulee joka tapauksessa hoitamaan kahta nuorimmaista lasta. Haen heidät kaikki sitten muistotilaisuuteen, joka pidetään ihan perhepiirissä.

Ottaisin lapset toki mukaan, jos kyseessä olisi joku heille läheinen ihminen, mutta nyt en vain koe sitä järkeväksi, vaikka esikoinen isoäitini muistaakin.

Ajatuksia?
 
Meillä lapset ovat olleet aina mukana hautajaisissa, kun itsekin olen mennyt. Minusta se on kätevä tapa puhua elämästä ja kuolemasta. Jos vainaja ei ole kovin läheinen, on tilanne lapselle helpompi kuin jos ensimmäiset hautajaiset ovat kovin läheisen ihmisen ja sitten kaikki tulee ihan uutena. Silloin se vasta järkyttääkin.

Ehkä sellaisessa tilanteessa jättäisin lapsen kotiin jos itse kokisin olevani romahduspisteessä mutta vainaja ei olisi lapselle tärkeä. Ei kyllä heti tule mieleen, kenen hautajaiset ne olisivat.
 
Ottaisin mukaan kaikenikäiset. Minulle on opetettu kotona, että hautajaiskutsusta ei saa kieltäytyä, paitsi jos haluaa olla todella moukkamainen. Ja kutsu tietenkin yleensä koskee koko perhettä.

Siinähän ne lapset oppivat asioita ja näkevät normaalia elämää. Tulevathan he mukaan häihinkin, mikseivät hautajaisiin.

Meillä on ollut lapsen elinaikana vasta yhdet hautajaiset, ja niissä olimme koko perhe. Lapsi oli silloin alle 1-vuotias, eli oli todella haastavaa hänen kanssaan osallistua. Onneksi hautajaiset on yleensä heti aamusta, se auttoi jonkin verran lapsen jaksamista.
 
Meillä ei pieniä lapsia ole viety siunaukseen, mutta ovat olleet mukana muistotilaisuudessa. Tämä siksi, ettei haluttu lasten aiheuttavan yhtään häiriötä niin arvokkaassa tilaisuudessa kuin siunaus. Olivat silloin vähän yli 1v, joten eivät asiaa ymmärtäneet mitenkään. Nyt ovat vajaa 4v ja hautajaiset tulossa. Olisin ottanut lapset mukaan, mutta omaiset toivoivat hautajaisia ilman lapsia, joten jäävät pois.

Syntymä ja kuolema ovat luonnollisimpia asioita elämässä ja meillä niistä on puhuttu asioiden oikeilla nimillä ja rehellisesti huomioiden kuitenkin lasten kehitysikä ja miten osaavat asiaa käsitellä. Missään nimessä lapselle ei saa jäädä vääriä käsityksiä, mistä voisi aiheutua pelkoja. Esim käsitteen "nukkui pois" lapset voisivat ymmärtää, että hekin voisivat kuolla nukkuessa ihan noin vain eli sellaisia ilmauksia vältetään. Meillä lapset tietävät, että ihminen kuolee joskus ja hänet haudataan maan alle. En usko tämän ikäisen vielä osaavan käsitellä asiaa muuten kuin hyvin konkreettisesti.

Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja osaavat varmasti arvioida, miten lapsi asian kokee. :) Hautajaiset ovat hyvä hetki keskustella kuolemasta ja siihen liittyvistä asioista. Kuolemaa lapsi joutuu joka tapauksessa käsittelemään ennemmin tai myöhemmin. Isomman lapsen kanssa asiasta voi olla jopa helpompi jo puhua, kun ymmärrystä on enemmän. Toisaalta lapsella voi olla enemmän kysymyksiä, joihin aikuisen on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta.
 
Ehkä vähän sivujuonteena mutta minä jättäisin kyllä sellaiset hautajaisetkin väliin, minne eivät lapset saa osallistua. Meillä lapset ovat olleet hautajaisissa 0,2,3,5,12 ja 14-vuotiaina eivätkä missään iässä ole olleet häiriöksi tai aiheuttaneet pahennusta huonolla tai häiritsevällä käytöksellä.
Samoin jätän väliin kaikki häät, joihin lapset eivät ole tervetulleita.
 
Meillä on lapset olleet hautajaisissa mukana. Viime kesänä haudattiin lasten vaari, minun isäni laaten ollessa 1,5v, 3v, 4v, 6v ja 8 vuotta. Oltiin sovittu että mies lähtee lasten kanssa pihalle jos alkavat levottomiksi, mutta oikein hyvin meni kun pienille oli varattu pillimehua ja rusinoita. Minulle lasten läsnäolo oli äärimmäisen tärkeää, ilman heitä olisin varmasti romahtanut täysin. uurnan laskuun myöhemmin en lapsia ottanut, oltiin sovittu sen olevan vain aikuisille.
Aiemmin ollaan oltu hautajaisissa esikoisen ollessa vauva. Hyvin on silloinkin mennyt.
 
Meillä on lapset ollut aina mukana hautajaisissa. Esikoinen oli n. 1v kun oli ekaa kertaa mukana. Ottaisin mukaan jos se vain on mahdollista. Miehen papan hautajaisissa mies oli yksin, koska ne olivat kaukana emmekä voineet koko perhe sinne matkustaa silloin.
Kyllähän ne tilaisuudet lapsissa herättää kysymyksiä mutta niin kuuluukin. Kuten on aiemminkin jo todettu kuolema on yksi elämän väistämättömistä asioista. Siitä ei kannata tehdä peikkoa ja lasten tulee mielestäni pienestä asti oppia käyttäytymään erilaisissa tilaisuuksissa. Oli ne sitten häät tai hautajaiset pitää tietää miten käyttäytyä.
Lasten on myös hyvä nähdä ihmisten tunnereaktioita jotta he pystyvät käsittelemään omia kuolemaan liittyviä tunteitaan.

Yölennon kommenttiin juhlista joihin lapset ei saa tulla sanon vaan että olen samaa mieltä. Voisin jättää väliin itsekin. En ymmärrä maailmaa jossa lapset eivät kuulu tavallisiin suku ja perhejuhliin. He ovat kuitenkin aika suuri osa elämää.
 
Kyllä otan, hautajaiset kuten lapsetkin ovat osa elämää. Kirkossa toki parkkeerasin kaksivuotiaan kanssa sellaiseen paikkaan, josta pääsee äkkiä ulos, jos lapsi alkaa vetää showta, mutta lapsi oli koko toimituksen ajan hiljaa ja kulki penkissä sylistä toiseen paijaamassa ja halailemassa itkeviä aikuisia. Kaikki tykkäsivät kun lapsi lohdutteli muita. :Heartred

Minäkin jätän väliin juhlat, joihin lapset eivät ole tervetulleita. Lapsikielto tarkoittaa yleensä aika kehnoja juhlia, joissa on kaikilla ikävää. Joko se on alkoholilla läträystä tai jäykkää pönötystä.
 
Muokattu viimeksi:
Minusta lapset kuuluvat myös kaikkiin juhliin, mutta ymmärrän hyvin tuon omaisten toiveen lapsettomista hautajaisista. Meidän tapauksessa vainaja oli jo iäkäs ja haluavat pitää mahdollisimman pienet ja hiljaiset hautajaiset. Vainajan omista sukulaisista tulee jo vieraita paljon ja me olemme tervetulleita suvun ulkopuolelta, mutta koska ei-sukulaisten lapset olisivat tuplanneet vierasmäärän hyvin äkkiä, oli toiveena vain aikuiset ihan tilojen ja tarjoilun takia. Jos kyse olisi omasta sukulaisesta, olisin pyynnöstä ollut pöyristynyt. Eihän lapsia oteta mukaan esim useimpiin työpaikan juttuihinkaan ja tässä tapauksessa tilanne on vähän vastaava - koskettaa vain aikuisia tai meidän perheestä oikeastaan vain minua.

Lapset on jätetty jostain muistakin juhlista pois oman viihtyvyyden tai helppouden takia. Jos matka on hankala lasten kanssa tai itse tietää haluavansa olla juhlissa rennommin tai pidempään, en ymmärrä, miksi lapset on joka paikkaan pakko raahata mukana. Tietysti suvun juhlat ovat eri asia. Jos lasten isovanhempia haudataan, ovat lapset mukana. Jos lapset eivät edes tunteneet vainajaa, ei heitä minusta tarvitse hautajaisiin viedä vain tilaisuutta harjoittelemaan. Näissäkin maalaisjärki ja se kuuluisa kultainen keskitie lienee parhaat neuvot. :)
 
Lapset on jätetty jostain muistakin juhlista pois oman viihtyvyyden tai helppouden takia. Jos matka on hankala lasten kanssa tai itse tietää haluavansa olla juhlissa rennommin tai pidempään, en ymmärrä, miksi lapset on joka paikkaan pakko raahata mukana. Tietysti suvun juhlat ovat eri asia. Jos lasten isovanhempia haudataan, ovat lapset mukana. Jos lapset eivät edes tunteneet vainajaa, ei heitä minusta tarvitse hautajaisiin viedä vain tilaisuutta harjoittelemaan. Näissäkin maalaisjärki ja se kuuluisa kultainen keskitie lienee parhaat neuvot. :)

Juuri näin meilläkin on toimittu. Tietysti pitää mennä tilanteen mukaan.
 
Minusta lapset kuuluvat myös kaikkiin juhliin, mutta ymmärrän hyvin tuon omaisten toiveen lapsettomista hautajaisista. Meidän tapauksessa vainaja oli jo iäkäs ja haluavat pitää mahdollisimman pienet ja hiljaiset hautajaiset. Vainajan omista sukulaisista tulee jo vieraita paljon ja me olemme tervetulleita suvun ulkopuolelta, mutta koska ei-sukulaisten lapset olisivat tuplanneet vierasmäärän hyvin äkkiä, oli toiveena vain aikuiset ihan tilojen ja tarjoilun takia. Jos kyse olisi omasta sukulaisesta, olisin pyynnöstä ollut pöyristynyt. Eihän lapsia oteta mukaan esim useimpiin työpaikan juttuihinkaan ja tässä tapauksessa tilanne on vähän vastaava - koskettaa vain aikuisia tai meidän perheestä oikeastaan vain minua.

Lapset on jätetty jostain muistakin juhlista pois oman viihtyvyyden tai helppouden takia. Jos matka on hankala lasten kanssa tai itse tietää haluavansa olla juhlissa rennommin tai pidempään, en ymmärrä, miksi lapset on joka paikkaan pakko raahata mukana. Tietysti suvun juhlat ovat eri asia. Jos lasten isovanhempia haudataan, ovat lapset mukana. Jos lapset eivät edes tunteneet vainajaa, ei heitä minusta tarvitse hautajaisiin viedä vain tilaisuutta harjoittelemaan. Näissäkin maalaisjärki ja se kuuluisa kultainen keskitie lienee parhaat neuvot. :)
Otti pahasti korvaan/silmään tuo miksi lapset on pakko raahata mukana.

Meillä ei lapsia raahata mukana eikä minulla ole mitään kireyttä tai stressiä lapsista, joten voimme hyvin kulkea rennosti porukalla.
Työpaikan juhliin en ota miestäkään mukaan, joten ei niitä oikein voi verrata hautajaisiin tai häihin.

:) minulla nuorimmainen on kyllä ollut työpaikan kekkereissä mukana ja nyt kun en enää ole ottanut häntä aina mukaani niin työkaverit ovat olleet pettyneitä.
 
Niin me olemme erilaisia. :) Äiteinä, vanhempina ja perheinä. Minä nautin ajasta lasten kanssa, mutta myös ilman lapsia - myös joskus häissä ja hautajaisissa. En kanna siitä huonoa omatuntoa, että koen usean pienen lapsen mukaan oton joskus "raahaamisena". Totuus on, että helpommalla pääsen ilman heitä ja nauttivat paljon enemmän äidin seurasta jossain muualla kuin heidän mielestään tylsissä paikoissa tai pitkillä automatkoilla. Joku muu perhe tekee toisin ja se on ihan ok. Jokainen tekee niin kuin omalle perheelle on parasta. :)
 
Meidän suvussa ei ole ollut hautajaisia lapseni syntymän jälkeen, joten hän ei ole hautajaisissa ollut. Jos kuitenkin hänelle tärkeän ihmisen hautajaiset olisi ottaisin ehdottomasti mukaan.

Itse olin ensimmäistä kertaa 5-vuotiaana hautajaisissa. En usko että minä ja muut suvun lapset mitenkään suuresti niitä häirittiin. Päinvastoin, me lapset saatiin viedä arkulle jokainen yhden kukan suunnitellusti ennen kuin aikuiset vei isommat kukkalaitteet. Mielestäni se oli kaunis tapa antaa lastenkin muistaa vainajaa, joka oli meille läheinen. En myöskään hautajaisista traumatisoitunut ja olen yhä iloinen siitä että pääsin mukaan. Ainoat hautajaiset, jotka olisin jättänyt väliin oli itselleni täysin tuntemattoman ihmisen hautajaiset, joissa olin koska ei ilmeisesti saatu hoitajaa.
 
Oma isoäitini kuoli pari vuotta sitten, kaikki lapset nuorimmaista lukuunottamatta kerkesivät hänet näkemään viimeisen puolen vuoden aikanaan. Eivät kuitenkaan olleet mitenkään läheisiä, mutta "tunsivat" esiäidikseen.
Menin ruumiin siunaustilaisuuteen kaikkien lasten kanssa, 0-13v olivat tuolloin. Isäni sisko vastusti lasten päästämistä avoimen arkun ääreen, mutta koin vahvasti tarvetta päästää lapset osalliseksi tähän elämän suurimmista tapahtumista- ja oikeudeksemme niin tehdä lähemmän sukulaisen vastustelusta huolimatta. Tuo pieni huone kuolleen ruumiin äärellä oli vahva kokemus kaikille, nyt lapsetkin tiesivät kenen hautajaisiin oltaisiin menossa ja mikä ero onkaan elävällä ja kuolleella. Itse hautajaiset menivät hyvin kirkon etupenkeissä kuuden lapsen kera, vaikka pienin olikin koliikkinen ja vaati pientä hytkyttelyä käytävällä. Arkun laskeutuessa tiesivät lapset kenen kuori sinne laskettiin.
Toivoisin että otettaisiin vähän takapakkia tässä kuolemaasiassa meidänkin kulttuurissa ja sallittaisiin kaikille lähempi kontakti myös ruumiiseen. Konkreettisuudessaan se on ainakin itselle tärkeää nähdä ja kokea se kuolema, silloin se ei ole mörkö jolle ei voi laittaa muotoa.
Meillä on toki pieni kotitarvetila ja lapset on tottuneet näkemään/osallistumaan teurastuksiin - se kuolema ei siis itsessään ollut kenellekään mitään uutta tai traumatisoivaa.

Kaukaisen tutun hautajaisiin ei meitä kukaan kutsukaan, mutta lähimmät mennään kaikki mahdollisuuksien mukaan läpi.
 
Meillä esikoinen oli vajaan 6kk kun oli ekan kerran kaksissa hautajaisissa. Toki kyseessä oli oma isoukki ja isomummi mutta olisimme silti ottaneet hänet mukaan jos kyseessä olisi ollut joku muukin läheinen. Mielestäni lapsille on hyvä jo pienestä pitäen näyttää elämän ilot ja surut ja omalla kohdalla tiedän että lähipiirille oli myös tärkeää nähdä että elämä jatkuu varsinkin näissä pienissä ihmisissä , niin toi tavallaan myös iloa surun keskelle kun oli lapsi mukana. Meillä siis lapset tulevat yleensä mukana hautajaisiin, häihin, ja muihin juhliin jos vain on kutsuttu.
 
Itse olen päässyt lapsena mukaan hautajaisiin ja se on ollut erittäin hyvä asia. Olen oppinut, että kuolema on luonnollinen, joskin surullinen, asia. Pappi on aina vähän keventänyt tunnelmaa muistotilaisuudessa ja naurattanut meitä lapsia. Tosin silloin kun serkkuni kuoli vauvana, kukaan ei nauranut ja muistan ikuisesti sen pikkuruisen arkun. Silti oli hyvä, että äiti otti meidät sinnekin mukaan. Ei ole aikuisena ahdistanut, kun on tiennyt mistä hautajaisissa on kyse ja mitä siellä tapahtuu.

Omasta mielestäni lapset eivät häiritse hautajaisissa, vaan päinvastoin tuovat lohtua ja jatkuvuutta surun keskelle.
 
Me puhutaan kuolemasta hyvinkin avoimesti, ja lapselle läheisen ihmisen hautajaisiin ottaisin hänet tietysti mukaan. Nyt vain en koe, että se olisi järkevää, kun ottaa huomioon lapsella syksystä asti olleet pelot ym sekä sen tosiasian, ettei hän mammaani ehtinyt tuntea. Muistotilaisuuteen tulevat kaikki lapset nytkin.
 
Me puhutaan kuolemasta hyvinkin avoimesti, ja lapselle läheisen ihmisen hautajaisiin ottaisin hänet tietysti mukaan. Nyt vain en koe, että se olisi järkevää, kun ottaa huomioon lapsella syksystä asti olleet pelot ym sekä sen tosiasian, ettei hän mammaani ehtinyt tuntea. Muistotilaisuuteen tulevat kaikki lapset nytkin.

Mutta jos lapsi itse haluaa mukaan kuten sanoit. Voisithan keskustella miksi haluaa mukaan ja kertoa etukäteen mitä tilaisuudessa tapahtuu. Tuossa tilanteessa antaisin lapsen itse valita.
 
Mutta jos lapsi itse haluaa mukaan kuten sanoit. Voisithan keskustella miksi haluaa mukaan ja kertoa etukäteen mitä tilaisuudessa tapahtuu. Tuossa tilanteessa antaisin lapsen itse valita.

Hän halusi aluksi, sitten alkoi epäröidä, vaikka en yrittänyt puhua häntä ympäri. Oikeastaan alkoi epäröidä siinä vaiheessa, kun kerroin, mitä tilaisuudessa tapahtuu. Ottaisin hänet ilman muuta mukaan, ellei meillä olisi ollut tässä aika herkkää aikaa viimeiset puoli vuotta kaikkien pelkojen kanssa. Nyt se yhdistettynä lapsen omaan epäröintiin sai minut tekemään sen valinnan, että hän ei tule kirkkoon mutta tulee muistotilaisuuteen. Oli itsekin ihan tyytyväinen tähän päätökseen.
 
Äkkiseltään tulee mieleen seitsemät hautajaiset joihin olisi ollut mahdollisuus mennä lasten kanssa.

Ekoissa hautajaisissa esikoinen oli 4kk ja siihen osallistuttiin kaikki. Sitten tuli toiset hautajaiset ku esikoinen oli 5-6kk ja niihinkin osallistuttiin. Kolmansissa oli toinen lapsi 2kk ja niihinkin hautajaisiin osallistuttiin kaikki. Sitten yhdet hautajaiset jouduttiin jättämään väliin kun oltiin kipeitä. Sitten tuli taas hautajaiset ja oltiin koko perhe paikalla. Sitten tuli yhden tuttavan hautajaiset ketä meidän lapset ei tuntenu ollenkaan niin isommat lapset ei tullu sinne mukaan. Ne ois vaan ihmetelly et eihän me ees tunnettu tuota tyyppiä niin mitä me täällä aikuisten juhlissa tehdään? Vauva 6kk kulki niissä hautajaisissa kyllä mukana. Ja viimosimpana oli tätini hautajaiset. Ne oli yli parin tunnin ajomatkan päässä ja sit toisekseen lapsista vain esikoinen oli nähny hänet ollessan noin puolivuotias niin jätettiin suosiolla isommat muksut hautajaisten ajaks hoitoon. Eli pienin n.7kk kulki kyllä matkassa.

Suurin osa näistä oli sukulaisia ja vieläpä sellaisia kenetkä lapsetkin muisti, niin meistä oli aivan loogista ja luontevaa että lapset iästä riippumatta kulkee mukana. Kun taasen nämä kaksi viimosinta hautajaista nähtiin parhaaks ja myös helpommaks et nämä 5&3v ei niihin osallistu.

Ollaan me lasten kanssa oltu häissäkin, niihin tullut vaan vähemmän kutsuja kun melkein kaikki serkut ja kaverit vihille menneet jo aiemmin.
 
Takaisin
Top