Ihanat/kamalat raskausoireet

Mua ihmetyttää miten samat oireet on kuin esikoisesta, esim. Yläselän kuivaminen ja akne ja mahan kuivaminen oikealta puolelta. Ei siis mitkään tyypillisimmät oireet nämä edes! Ikinä muulloin ei ole.
 
Miksi ei täällä jatketa ihan viimeiseen kolmannekseen saakka?! olis kaikki täällä samassa kun eikös tää ole täällä La marraskuun 2014 alaotsikon alla!
 
Juu, ihan miten teistä kivoimmalle tuntuu. Itse ajattelin jos kolmeen kolmannekseen jakaa niin ei tulis niin törkeen pitkä ketju, ja sit vois helpommin etsiskellä esim. omia alku-, keski- tai loppuraskauden juttujaan jos myöhemmin haluaa palautella mieleen. :) Mutta mulle ainakin käy kummin vain, luen joka tapauksessa jo 2. kolmanneksen oireitakin, helpompi vaan vertailla lähempänä omia viikkoja oleviin. :) Marraskuisillakin kun voi olla se 4 viikkoa eroa ja kyllä se on iso ero näillä viikoilla, saati sit kun potkut alkaa tuntumaan jne.
 
Mie jo tuonne toiseen ketjuun kirjotinkin, että minnuu vaivvaa närästys. Tai ainakin luulen, että se on sitä. Minnuukun ei oo ennemmin oikkeesttaan närästäny. Koko ajan tunttuu mahalaukun seinämät, ne on tosi arat.
Hajuaisti on tarkka ja esim. pesukonneen täyttäminen on hirvveetä. Yököttää ja meinnaa oksupoksu tulla. Ruuantähteitten käsittely on kanssa ällöä, vaikka ne ei ees haisis. Miustakin meillä haissee koko ajan. Eilen viettiin kaikki kierrätykseen menevät auttoon, se ehkä vähän raikasti. Eilen iski pahanolon, kun hain kylppäristä lapsille yövaatteita ja kosteet kuivummaan ripustetut pyykit tuntu haisevan. Viikkoja on 8+1
 
Täällä mielikuvitus tekee tepposia.. Nyt 9+1, ja pahoinvointi, mikä oli vielä viime viikolla aika voimakasta ja jokapäiväistä, on melkolailla loppunut. Aina välillä tulee hieman huono olo, muttei mitään viimeviikkoiseen verrattuna. Väkistenkin sitä miettii, onko pahin tapahtunut. :sad010 Mitään kipuja tai vuotoja ei ole ollut, mutta silti. Ei sen nyt ihan noin seinään luulis loppuvan ja vielä viikkojakin noin vähän..
 
Mulla loppu pahoinvointi tyystin 7+jotain.. Ja muutkin oireet lievitty! Arvaa oonko ollut myös paniikissa... Pahoinvointia ehti olla alle kaks viikkoa.. Nyt 8+6. Varasin TOISEN varhaisultran yksityiseltä ihan paniikissa pääsiäisenä, se on nyt perjantaina. Täytyy toivoo et oon vaan panikoinu, ja et kaikki olis hyvin! Nt-ultra vasta 16.5., en olis ikinä jaksanu odottaa sinne epätietosuudessa:S


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Tsemppiä Äidiksi2014?! Todellakin tiedän mitkä fiilikset sulla on.. Eikä niitä yhtään helpota vaikka kuinka sanotaan että raskausoireiden helpottaminen on todella yksilöllistä eikä välttämättä tarkoita mitään. Mutta samalla oon erehtyny lukemaan kertomuksia, kuinka raskausoireiden loppuminen näillä viikoilla on juurikin ollut merkki siitä pahimmasta. Mä en ole varhaisultrassa käynyt, enkä haluais käydäkään, vaikka tää niin raastavaa onkin.. Torstaina neuvola, josko siellä täti suostuis yrittämään sydänääniä.. Itsellä on doppleri, mutta en ole saanut vielä kuulumaan, liekö olisi istukka edessä niinkuin esikoisen kanssa. Ja toisaalta on tuota makkaraakin hieman tossa edessä joten ihan sen takia voi olla ettei kuulu :grin Mutta kyllä se konkreettinen tieto tulis todella tarpeeseen!
 
Koska sulla Sintsi on se nt-ultra? :) Mäkin sain eilen dopplerin, mutta mulla ei vielä kuulunu mitään (tosin ei pitäiskään, kun 8+6 ja istukka edessä).. Voi että tätä ekan kolmanneksen piinaa :D


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
No siinäpä se, en edes ole vielä saanut aikaa nt-ultraan! Toivottavasti ens viikolla selviää kauanko pitää vielä kärvistellä..


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Huomen!
Täällä taas vuodot alkanu uudestaan,ei tuu verta mut jotain ruskean,mustan ja liman sekoitusta...yäk!
Yrittäny olla panikoimatta kun ei kuitenkaan mitään kipuja ja ei tuu verta eikä tarvii sidettä,välillä tulee ku vessassa käy ni paperiin.
Pahimpaan paniikkiin en oo viel menny ku viime viikollakin oli väärä hälytys,mut silti aikas paljon mietityttää....
Tiistaihin asti pitäis kituutella ultraan! Ja, ma ois saikulta töihin paluu...
Näin ensi odottajana en ollut uskonut että tämä alkuraskaus olisi näin rankkaa henkisesti.
Onko muille tullut yllätyksenä?
 
Koska teillä ekoja supistuksia tullut? Huomasin eilen vatsan olevan kivikova ja oletan harjoitus suppareiks.. Stressi on kova, mut en mä silti ihan vielä niitä odottanu! En muista yhtään miten ed. Raskaudessa meni..

Rv 10+6
 
Kyllä mä ajattelin, että raskaana olo on vaan niin ihanaa aikaa et hehkun onnea ja et en turhista stressaa ja valita.. Mut nyt ainakin tää alkuraskaus ja sen tuomat pelot, epäluulot ja huonot olot + kärttyisyys on ollu aika karseeta! Oon hirvee valittava ämmä koko ajan :sad001 Ja olokin aika huono. Anoppi neuvoo et liikuliiku mut mitä hemmettiä kun olo on niin huono et en mä jaksa liikkua! Tuntuu et koskaan ei oo tyytyväinen.. Eli järkytyksenä tuli mullekin, et ei tää alku ainakaan oo mitään ruusuilla tanssimista! Ja mulle tulee mitä oudompia ajatuksia välillä, kaikkee et rakastanko sitä lasta kun syntyy jnejnejne siis VÄLILLÄ vaikka oon niin kovin vauvaa halunnut! Et kaikki on näköjään mahdollista. :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Miulla on ollu niin kurja olo, että oon jopa miettiny, että jos tässä kävisi huonosti joutusin tosi tarkkaan miettimään oisinko ennää uuesttaan valmis tähän. Onhan meillä jo kaks ihannaa lasta. Toki toivon, että saahaan tää pienokainen turvallisesti sylliin.

Äidiksi2014 : Siun ajatukset on täysin normaaleja. Odottaessa tunttee myös paljon negatiivisia tuntteita. Niistä ei vaan juuri puhuta.
 
Ensimmäiset liitoskivut!!!! kun tuntu että repeää koko alavatsa! :mad: Yllättäen Möykky muuttanut vasemmalle teltansa kanssa. Venyttelee vissii tilaa sinne :p Molemmat sunnuntapäivän ratoks Isännän kanssa lähdetään töihin ja kuunneltiin tomeran sykettä piristykseksi. Vasemmaltahan se papatus kuului, läheltä tuota kipottavaa kohtaa. Ohi onneksi meni yhtä nopeasti kun tulikin :)

Ajatuksia on monenlaisia täälläkin aika ajoin, parisuhde voinut ihmeen hyvin. Verrattuna kesken menneisiin raskauksiin.
Eikä tosissaan joka välissä hehkuta mitään raskausonnea :grin Kuitenkin positiivisesti koittaa ne negatiivisetkin asiat käsitellä. Pysyy mieli rauhallisempana :rolleyes:

Pitkä on taival vielä, joten tähänkin päähän pari ajatusta varmasti vielä mahtuu :p
 
Äidiksi 2014, ihan normaaleja ajatuksia. Meillä jokaisella on omat pelkonsa, surunsa ja ilonsa. Voin sanoa että olen itsekkin kuin tuuliviiri. Samoin kiukustun 0->100 aivan hetkessä, onneksi lepyn yhtä nopeasti :)

Eilen oli miehen pikkuveljen pojan 1v synttärit. Eilen sai myös osa miehen sukulaisista tietää. Tiedättehän, suku on pahin. Ainakin koskee osaa sukulaisista.....Anopin anoppi oli sitä mieltä että meidän pitää varautua siihen ikävään asiaan, että vauva saattaa olla poika. Kun miehen sukuun syntyy vain poikia, tämän mummon mielestä se on kirous. Sillä ei ole merkitystä onko lapsi terve, vaan sen pitäisi olla tyttö. Hän on muutenkin niin kamala ihminen...Niin ja kaikki pitää taas aloittaa alusta, kun pojat on jo niin isoja. Miehen kanssa tultiin siihen tulokseen, että antaa muiden ajatella mitä ajattelee. Täytyy yrittää laittaa tuollaiset mielipiteet toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos :wink
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top