Huhtikuun huokailut 2011

Jahas, se on sitten ollut Rinkun vuoro luopua vauvastaan. Tuu tännekin kertomaan, että kuinka ison tytön päivähoitopäivä meni! Musta tuntuu, et just nyt tää hetki ois Joonalle tosi hankala alottaa päivähoito, kun sillä on niin älytön eroahdistusvierastuskaikkeaikävää-vaihe. Jopa tutuille hoitajille jääminen on välillä rankkaa ja sitä protestoidaan sitten seuraavat päivät... sillon ei saa mennä rauhassa ees vessaan ite! Joten oon kyllä ihan iloinen, että meiän ipanalla tulee nää hommat vasta syksyllä eteen, josko se ois taas löytänyt vanhan tutun reippautensa :)

Hennas, juu, Mimmi ois kyllä ihan hauska nimikin, mutta mulla ei tullu ees mieleen, että sehän oikeesti ois etunimikin :) Mitenhän Ampun perhe sitten päättää, että paljastuuko kenties tytön virallinen nimi tänne, vai meneekö sekin tuolle harvinaisempien nimien listalle, että ei anonymiteetin takaamiseksi nimeä tahdo julkisesti huudella.

Ah, ipana unilla ja mä aattelin keitellä ison saavillisen vaniljakahvia, noms. Lisäks oli mun keikkatyöpaikan esimies laittanut viestiä, että olis tuleville kahdelle kuukaudella paljon keikkoja tarjolla, että pitäis soitella niistäkin, mitä voisin tehdä. Hankalaa vaan, kun on koko aika pelko, että mun vakihoitaja (pikkusiskoni) löytääkin jonkun vakkariduunin, jolloin se ei oo enää meiän käytössä... Eli sillain vähän jännittää sopia esim. toukokuulle keikkoja, mutta pakko kai se on, että en jää näppejä nuolemaan, kun tuolta paikasta just haluan keikkoja ottaa! Oishan niitä toki sitten vähemmän mielenkiintosissakin paikoissa tarjolla, mutta kyllä mä enempi oon nyt tainnut päätyä tonne lastensuojelupuolelle ja jää noi päiväkodit ja nuorisotalot kiinnostuksessa kakkoseks.
 
Haukottllen ja venytellen: mmmooiiiiIII! vetäsin isännän kainalossa kahden tunnin UNET! What? Päiväunet. Ja Venla nukkuu omiaan tuolla peräkammarissa vieläkin. Meidän karhuperheen talviunihorros on voimissaan. Vesisade rummuttaa kotoisasti talon peltikattoa ja lumi sulaa kohisten.

Siivosin keittiön kaappeja amulla ja löysin ne KROOKUKSEN sipulit, jotka piti laittaa syksyllä maahan. pRANAMETRI voiko niitä tälleen keväälki laittaa? Tai, no mitä se haittaa jos ne tuonne multaan töppää. Nousee jos nousee?

Rinkku. Kylläpä kuulostaa nyt siltä, että teidän neiti aloitti hoidon juuri sillä oikealla tavalla! Saat varmasti olla huoleti sen suhteen. Ja voihan se olla että itku tuleekin vasta siinä vaiheessa kun meet hakeen kotiin. Se hoksaa, että äiti perhana ollu koko päivän jossain ja haluais just alkaa näyttää kaikkee mitä on tapahtunu. Ei vaan ole niitä sanoja ja huudoksi menee ja poiskaan ei haluaisi lähteä... (mulla on vanhaa päiväkotikokemusta sieltä hoitajan roolista muutama vuos, muutaman vuoden takaa)

KIITOs  tuoli onnitteluista! Mä oon niin lösöttäny tuolla keittiössä. On kuulkaas kiva istua ja puputtaa jotakin. Tai ihan vaan istua! Kunnon tuoli on kunnon tuoli, eikä mikään kitisevä kiikkulauta. Aamupalasellakin isännän kanssa malttaa puhua pidempään kinastelematta! :)
Kinastelematta päivän töistä. Minä kun päässäni muovaan jo ennen ensimmäistä suupalaa "lista" siitä mitä pitää tänään tehdä ja toinen vasta haukottelee unipitsiä.

OMEPLUKSET. RETU sai minut taas raapimaan naamaa, että mitä sitä pitikään ommella. Viimeks kaksviikkoo sitte tein itelle mekon sinne keikalle ja sittä ennen.. en muista.... Mite voi rakas harrastus jäädä viikko kausiksi unholaan: Pitäs olla se oma paikka jossa kone kököttää kaiken aikaa valmiina. Ja sitä aikaa! Venlalle pari mekkoa on tuolla valmiiksi leikattuna, mutta koska mä ne kursin kasaan kun tuo ihmelapsi osallistuu kaikkeen..kovaäänisesti? Millon te muut teette KÄSITÖITÄ? Yöllä?

Jassoo. Vielä uni pitää nuita peiton alla, että minäpä taidan seikkailla netin maailmassa vielä hetken....
 
Rinkku kiva kuulla, että noin mukavasti alkaa tytön hoito! Ei ole itsestäänselvyys, että noin helposti käy. :)
Katoitkohan samaa Cirafin haalaria mitä miekin kuolasin kaupassa? Värit oli niin syötävän suloisen hehkuvat, että piti ihan hillitä ittensä ettei haalari lähe matkaan. Mieltä se jäi kyllä kaivamaan..

Ompeluksista maarinen. Eipä tuota aikaa mullakaan pahemmin ole, viisiminuuttisia siellä täällä on aikaa istahtaa koneelle ja surauttaa sauma kerrallaan vaatteita. Öisin joskus ompelin, mutta oon sen tavan naapurisovun nimissä jättänyt pois.
Vaikka mulla koneet on kokoajan pöydällä, kaavat levällään ja kankaat esillä, niin ei sitä aikaa silti sen enempää tunnu löytyvän. :/
Nyt oon sitten alkanut neulomaan tulevalle vauvalle torkkupeittoa, puikkojen kilinä kun ei naapuriin asti kuulu öisinkään. :)
 
PIkaseen tässä kerron että tytöllä oli mennyt hyvin. Ruuat oli maistunut ja nukkunutkin mukavasto 1,5h. Tuskin edes muisti että äiti on olemassa, hieman ilme näytti ilahtuneelta ja halusi syliin kun menin hakemaan muttei mitään suurempia tunteenpurkauksia, neiti oli vaan aika COOL, tullut äitiinsä hehehehe =). Okei, palaan huomenna asiaan.

Ostin muutes Didriksonin kurahaalarin ja takin sekä kintaat sitten turkoosin tunikamekon ja housut, on ne  NIIn  ihkuja =)
 
Juu, kyllä se mimmi ihan hellittelyä vain oli.Yritetään puhua kotona tytöstä ja vauvasta, jos otetaan nimi kotona käyttöön niin se lipsahtaa heti sukulaisillekin, jätetään jotaki ylläriä sukulaisille ristiäisiin (lisäksi en halua kuulla KENELTÄKÄÄN kertaakaan, että eikö Maija tai Milla olisi paaaaaaljon parempi nimi!!!!!). Nimi on aivan tavallinen, löytyi tuosta top50 listaltakin. Tosin itse en tiennyt että se on niin yleinen. Kaunis, lyhyt ja tyttömäinen ja tavallinen. Mies toivoi tavallista nimeä ja kyllä itsekin oon samalla kannalla. Tosin mun mielestä esim. Isa ja Mila on aivan tavallisia ja kivoja nimiä ja mies ei ollut kuullut kumpaakaan. Mun oma ihana landepauge.
Ja sitten se miksi tänne palstalle könysin, meidän bilirubiinihässäkkä on vihdoin ohi! Perjantaina arvo oli valohoidon jälkeen 219 lauantaina 239 ja tänään 229, eli lievä nousu ja sitten jo laskemaan päin. Enää ei tule kotisairaanhoitokaan kontrolloimaan. Ollaan tosi helpottuneita ja iloisia!! Tiedän, että keltaisuus ei ole vakavaa ja että se on tosi yleistä, olihan esikoinenkin keltainen ja käytiin kerran extra verikokeissakin. Mutta en ollut koskaan kuullut, että valohoito voi kestää toista viikkoakin! Ja vielä kun olin siinä mahdottomassa hormonipöllyssä niin kaikki tuntui maailman lopulta! Tyttö täytti tänään kaksi viikkoa ja nyt nokka kohti kesää ja elämän pieniä iloja! Ihanaa suunnitella vaaleanpunaisia ristiäisiä pääsiäiseksi!!!
 
Jaaha! Se on meikäläisenkin pakina jo toisessa julkaisussa! Anteeksi kovasti! päivällä ollu vissiin hitaat yhteydet ja on sitte tullu painelleeksi lähetystä useampaan otteeseen. Koitan poistaa, jos onnistun!

AMPPU ja lakauden uusi prinsessa! Siellähän te nyt sitten ootte. Mehän voidaan puhua täällä "mimmistä" tuli tytölle sitten ihan mikä nimi hyvänsä. Hellittely nimi se meidän "mimosakin" oli! Ja on siis yhä.

MAASEUDUN ILOJA! Viddu. Meillähän on täällä oma kaivo. Mikä on sinällään luksusta. Ilmaista vettä. Hyvää vettä. VAAAAAAN nyt on tuo kevään tulo tehnyt tepposet. Sadevesi lorottaa semmosta kyytiä pitkin rinnettä, että kaivo on täynnä! Sitä ei voi juoda. Ei edes kahvia keittää tai hampaita pestä! Suihkussa kävin ja ihan kui ois lämpimässä kuravedessä
leikkiny! Kuulema ihan normaalia tällä kylällä. Muillakin. Ei vaan tuota tienny ennen tätä iltapäivää! Yök. Luulen että tämä uusi maalaisperhe liittää letkunsa kunnallistekniikkaan.... Sen vesilinjan pää kulkee kuulema aika lähellä tän tontin rajaa.

Jassoo..nyt sitä kaakaota! Uni tulee ja vie..

 
Huomenta!

Vihdoinkin loppui se vesisade! Kyllähän sitä tulikin jo kaksi päivää putkeen...

Ompeluista: Ompelen yleensä viikonloppuisin, kun mies vahtii tyttöä. Nyt en ole pitkään aikaan saanut mitään valmista vaatetta aikaiseksi, kun heti koneen äärelle istahdettua tyttö ryntää "auttamaan". Muutamia verhoja olen surauttanut tytön nukkuessa, kun ne tulee niin nopsasti. Odottamassa olisi lahkeensuuresoreita vaille valmiit haaremihousut tytölle sekä toiset, joihin osat on leikattu, mutta saumaakaan ei ole vielä ommeltu. Jostain pitäisi löytää sitä aikaa, että saisi ommeltua itselle ja tytölle takit - molempiin on mallit ja kankaat jo olemassa. emoticon

Kun tähän minun työhöni kuuluu vielä toistaiseksi luennolla istumista, niin olen käyttänyt siellä ajan hyväksi ja neulonut nyt kahden luentokurssin aikana kaksi villatakkia tytölle. ;-)

Maarinen, sain inspiraation kirpparilöydöistäsi ja kävin eilen töiden jälkeen kahdella kirpparilla. Löysin tytölle juuri sopivasti tulevaan kesään neljä mekkoa, shortsit ja t-paitoja, yhteensä 6,50 €!

Pakko saada kahvia!!!
 
Voi miten ihania kuvia Ellistä nuken kanssa oli tullut galleriaan! Iso tyttö jo <3 Ja mä ehkä nyt osaan yhdistää jopa Retun siihen erääseen tyttöön valmennusryhmässä :DD Nopea sytytys, eikö! Taitaa tytöllä olla samanmoiset kasvonpiirteet, mutta tummempi tukka?

Taputuksia Rinkulle hyvin selvitystä ekasta hoitopäivästä! Ja taputuksia tytölle, kun oli reippaana hoidossa! Huippua! Toivottavasti ei iske takapakki ja ahdistus, kun tyttö tajuaakin tuon olevan arkipäivää pian, mutta kyllä siitäkin onneksi selviää :)

Tyytyväisen iloinen olen myös Ampun pesueen puolesta, että ootte nyt kaikki kotona ja kaikilla kaikki hyvin! Tuu sit hei kertoo, et mitäs se isoveikka tuumailee siskostaan?? Mä niin jo näen kauniin vaaleanpunaisena hehkuvat pääsiäisristiäiset!! Ihanan pumpulista valkeaa, vihreää, keltaista ja sitä kaunista vaaleanpunaista! Oh, me so jealous!! (Ota tunnelmakuvii, jooko! ;))

Voi te ompelijat! Kertokaa nyt mulle, että miten mä saan tehtyä tohon ipanan haalariin uudet jalkarenksut? Siinä siis on napit jo ennestään, eli pitäis vaan saada se kumpparijuttu... Ostanko ihan vaan tavallista sellasta (ompelu)kuminauhaa ja vetäsen viillot, joihin pujottaa napit? Vai pitääkö niitä jotenki erityisesti ommella sillain niitä napinläpiä (mitä siis en osaa tehdä, hahaah) että kestää, eikä repeä? Minä ja käsityöt ei siis olla kavereita.

Tänään pitäisi ahertaa opintojen parissa. Varasin Joonan lempparitädin hoitajaksi päikkäreiden jälkeen, niin sitten toimin. Piti alottaa jo nyt, mutta aivot on ihan jumissa, joten koitan vähän herätellä datailemalla ja selailemalla juttuja, juomalla kahvia ja sitten isken kiinni. Laitoin eilen mun ohjaavalle lehtorille viestiä, et missä vaiheessa meen ja vähän pelonsekaisesti jouduin kysymään, että vieläkö se näkee, että tää on mahdollista saada loppuun kuukaudessa. Mulla on siis hyyyyyyvin suuria motivaatio-ongelmia, jonka takia tää ei nyt tunnu edistyvän, joten jos lehtori on sitä mieltä, että reisille menee, niin en edes aio yrittää... (Etenkin kun se on sama henkilö, joka päättää siitä, että saanko pitää esitelmäni loppuseminaarissa vai en. Jos se kieltäis tän, niin ei se mua sinne seminaariinkaan päästä.) Että sellasta ilosta - arvatkaa vaan, ahdistaako! Eikä se lisää kyllä motivaatiota... Mut itepähän oon soppani keittäny, mullahan on ollut kokonainen vuos jo melkeen aikaa tehdä asioille jotain, mutta oppari on vaan jäänyt roikkumaan... Muut hommat on onneks tehty.
 
Siis koko opinnäytetyö kuukaudessa? En tiä mitkä siel systeemit mutta täälä ei ainakaan onnistu mitenkää päin, kun pitää tehdä tutkimus ja laatia ja muokata kysymykset/ lomake/haastattelun aiheet ja sitte vielä ylöskirjaus, analysointi yms. No huh, sain kuites alotettua tänään kirjottamisen ja ajattelin jopa illalla kirjottaa lisää jos vaan ei laiskuus iske... Ja ennen valmistumista on myös pakko opponoida yks työ ja oman esityksen lisäksi käydä vielä kuuntelemassa 4 työtä, tiiä sitte mistä tuoki on keksitty, plääh!

Koht neitii hakemaan, se onki tänän ollu ihan kasista asti... yö oli hieman levoton, varmaan siks kun tulee kaikkea uutta...

Hitsi, mullaki haluttas kävästä vähän kirpparilla... jos lauantaina sitte...
 
Huh, mitähän täällä nyt tapahtuu!? Yritin kirjoitella jo hyvän aikaa sitten, mutta heitti minut lopulta kokonaan pois sivustolta. emoticon

Sannalle piti sanoa, että kangas- ja ompelutarvikekaupoista - muun muassa - löytyy sellaista kuminauhaa, jossa on jo valmiiksi ns. napinlävet. Mittaa vaikka vanhoista renksuista pituus ja ostat vaan sitä kummaria ja laitat paikoilleen. emoticon

Rinkku, hyvältä kuulostaa tuo teidän neidin hoitoon meno. Voihan sitä vastustusta vielä tullakin, mutta yleensä ne ensimmäiset päivät näyttää sen suunnan.

Joku mainitsi täällä, että omien vaatteiden ostelu on jäänyt taka-alalle ja enemmän tulee ostettua vaan lapselle. Allekirjoitan! Itselle tulee enää harvoin ostettua, mutta lapsukaiselle löytyisi jatkuvasti vaikka mitä ihanaa. Onneksi käyn nykyään niin harvoin kaupoilla, että sieltä ei tule juuri ostettua. Enemmänkin tuolta kirppareiden puolelta...
 
Huomenta! En oo vieläkään päässy hereille, kyllä se pikkusintti mahassa osaa viedä kaikki voimat jo näin alussa.. Ihan tolkuton väsymys, mitäääään ei jaksais.

Maarinen kiitos kaivohuoliesi jakamisesta, osaan taas olla hyvin onnellinen kerrostalosta ja kunnallisesta vedestä. Talokuume on hirmusen kova, mutta turhaanpa siitä vielä pariin vuoteen ainakaan haaveilee..
Tietenkin otan osaa kuravellissä kylpemisestä. :)

Sanna hahhaa :D Elli kuulemma näyttää ihan mun mieheltä, siitä ei monikaan oo mun piirteitä löytäny, mutta ehkä siinä jotain muakin on. :) Joo Ellillä on tummemmat hiukset, mulla on semmoset blondin ja harmaan väliltä.
hennas jo antoki hyvän vinkin niihin renksuihin, se on tosi kätevää kuminauhaa jossa on valmiiks napinlävet, ei tartte purkautumista pelätä.

Pitäis saaha takapuolensa liikkeelle kaupan suuntaan, mut tekis mieli mennä sängyn pohjalle makaamaan. Jos tää raskaus on vähänkään samanlainen kuin Elliä odottaessa, niin väsy lakkaa vasta synnytykseen. Ei ollu mitään energistä loppuraskautta, niinku toisilla..
Mut en valita, pieni tartteekin mun energiat kasvamiseen. :)
 
Rinkku, no siis aika toivottomalta tää kuukaus täälläkin näyttää, mutta pakko yrittää, jos lehtori suo. Mulla on siis tutkimuskysymykset, haastateltavat ja jonkunnäköinen runkokin valmiina, lisäks tota teoriaa on tossa n. 10 sivun verran ja johdanto. Eli sinänsä saattais olla mahdollista, jos vaan haastatteluaikataulu pitää! Toukokuun ekoina päivinä pitää olla 80+% valmiina, jolloin on seminaari (jossa opponoidaan jonkun muun työ ja kuunnellaan pari muiden töitä, mutta ne ei oo sillain "suoritusmerkinnällisiä", eli kunhan esittelee omansa ja opponoi (tietysti on tutustunut etukäteen opponoitavansa työhön) kaverin työn, niin se riittää seminaarin läpäisyyn). Siitä on sitten n. viikko aikaa tehdä lopulliset muutokset, eli toukokuun puolväliin pitää olla vikat pisteet paikoillaan ja työ tarkistuksessa. Kovasti on työsarkaa, mutta mä oikeesti aion nyt yrittää - koska muuten joudun tosiaan hakemaan uusiks sisään, hyväksluettamaan vanhat opinnot ja tekemään sitten sen opparin alusta... Tänään oon saanu 2 sivua teoriaa, eli ei tässä hirveesti oo ahkeroitu, kun en uskalla hirveesti tehdä ennenku saan sen hyväksynnän siltä lehtorilta.
Tsemppiä sinne, koitahan sä ahkeroida! :)

Hennas jotain outoja muutoksia täällä on! Mut nyt taas tuolta foorumivalikosta pääsee suoraan oikeelle sivulle, jee! (Siis on viestiketjujen sivut siinä otsikon alla). Muuta en oo ehtinyt vielä tutkailee!

Ja vai sitä jalkarenksunauhaa saa suoraan! Sepä hyvä! Eiku kangaskauppaan siis, ellei mummilta löytyis jo varastoista. Kiitos!!

Hmm, Retu kyllä mä vaan sain nyt jotenkin mieleni syövereistä kaivettua sellaisen lyhyen ja söpönnäköisen, ehkä pisamanaamaisen vaaleatukkaisen tytön, joka valmennuksessa oli. Ja se näyttää Elliltä :D En sit tiiä, et ootko se sinä vai joku muu ;)
--


Jaaa, ei muuten ainakaan tickerit näy toimivan!
 
Sanna saatat ehkä muistaa oikein, mikäli 167cm on lyhyt, mutta söpönnäkönen tuskin olin. :D Mulla oli lyhyehköt hiukset, ja muutama pisamakin löytyy. Me taidettiin olla valmennuksen nuorin pari miehen kanssa, kumpikaan ei kyllä näytetty ees niinkään vanhoilta mitä oltiin. :)

Vitsit miten lämmin ilma ulkona on! Aurinko paistaa, lumi sulaa ja meijän oven vierestä kurkistaa jo krookuksia. :) Kevät!
 
No kyllä 167cm mun näkövinkkelistä on lyhyt ;) Ehkei se ihan vallan miniluokkaan kuulu, mutta sen 12cm mua lyhyempi, niin lyhyt, siis ihan kaikella rakkaudella :)
Jees, sinä se sitten varmaan oot, jonka kasvot saan mieleeni piirrettyä. Ei auttanu, vaikka Halipossukin sitä koitti sillon selittää... Mut sun miehestä ei oo kyl mitään muistikuvaa, vaikka mies sen naamatuntumalta tunnistaakin työelämästä. Ilmeisesti mä en oo katellu kauheen tarkkaan ympärilleni siellä ;)

Ja tosiaan, ihan kevät on! Partsilla ipanaa nukuttaessa pärjää vaan ohkasella hupparilla, luksusta!

Teidän kirppisintoilu oli vissiin tarttunut anoppiinkin, sieltä tuli taas ipanalle kassillinen vaatteita! Höh, tätä menoa mun ei kannata ite käydä ipanalle mitään katsomassakaan, kun ei ne ehdi päälle eikä käyttöön! "Onneks" housuja, kengät (lenkkarit + sandaalit), jotain pipoja ja neulekäsineitä vielä tarvii, saanpahan ostella jotain :)
 
Huomenet,

kiva kun Retu ja Rinkku on tulleet myös tänne hölisemään. :) Tää netti on itselle valitettavan tärkeä kaikenkaikkiaan, oon (omasta mielestäni) melko sosiaalinen ja se on se ainut osa mikä tässä kotiäitiydessä ei sovi mulle. Tämä on hieman yksinäistä puuhaa... Mutta on siinä omaakin vikaa, oon vähä jämähtänyt kotiin kun tiiän että pian muutetaan ja ei jaksa enää tänne verkostautua. On täällä onneksi muutama äitikamu, mutta ovat kaikki jo työelämässä ja kiireisiä!

Sannak, juuri näin, pinkit ristiäiset pääsiäisenä. Pääsiäistä ei kyllä edusta muu kuin ajattelin ostaa pääsiäismunia kulhoon kun tulee paljon lapsivieraita. Muuten oon jo hankkinut Marimekon Hacienda servetit pinkkinä ja vaaleanpunaisia sydänkarkkeja ison rasian, niissä on pohja vaahtokarkkia ja sitten pinkkiä viinikumia päällä. Ne tulee korkeaan jalalliseen maljaan. Kyllä. Kotiäidillä on aikaa hioa tälläisiäkin piinkovia yksityiskohtia ja miettiä mikä malja oliskaan paras ;;-) (Pitää selitellä ettei hävetä ;) Lisäksi meille tulee kaksi pinkkiä prinsessakakkua mihin tulee tyttären nimi kanteen.... Kuinkahan saa suojattua ne kakut kahvitukseen asti.Ja pullaa. Paljon muuta ei tule pöytään, pitkänmatkalaisten kanssa grillataan sitten kun on kemut ohi.

Mehän on saatu uusia kivoja hymiöitä. emoticon 
Piipaa-piipaa-viu-viu-viu-piipaa-piipaa.......

Meitsi lähtee parturiin! Tulee varmaan halpa reissu kun on taas enää puolet karvoista päässä.....

Maarisen uudet tuolit oli hienot ja Venla on tosi nätti tyttö!!!!! Kyllä on vanhemmat kovilla 15 vuoden kuluttua kun kollit kiertää tonttia kaiken aikaa.... :)
 
 
Tenttiin lukemisen ohessa tänne naputtelen....

Vai Amppu pääsi ihan kampaajalle! Vou! Itselläni viimeisin kampaajareissu oli vissiinkin...öööh... vuosi sitten? Oikeasti, siitä on niin kauan aikaa, että en edes muista! Olen kasvattanut pehkoa taas pidemmäksi, niin ei ole tarvinnut juuri kampaajalla käydä. Ja toisekseen, kun tämä värikin on lähellä omaa, niin hyvin on pärjännyt marketin myrkyttömällä värillä...

Huvitti tuo Sanna kategoriointi: kääpiö (pygmi, kuten mies sanoo), lyhyt ja pitkä. Milloin se tasan tarkkaan vaihtuu pitkästä lyhyeksi, koska tuo 12 cm ei minusta kuulosta kovin paljolta? ;-) Meillähän on miehen kanssa eroa pituudessa 30 cm ja painossa 55 kg, että se on varmaan aika paljon... Mistä tulikin mieleen, että "isojen ihmisten" taloudessa joutuu muuten pesemään aika älyttömän paljon enemmän pyykkiä kuin "pienten ihmisten". Minä voin pestä melkein kerralla kaikki viikon aikana likaantuneet omat vaatteet, kun taas miehen vaatteita koneeseen mahtuu kerralla farkut ja pari paitaa. Hmm... emoticon

Jatkan lukemista. Tulkaa juttelemaan, että saan pidettyä myös niitä "tarpeellisia" taukoja. ;-)
 
Sanna niin muistelinki, että sie olit vähäsen mua pidempi, eli ei ihme tuo muistikuva lyhyestä. :D Musta on ihqdaagatsussa pari vanhaa kuvaa, jossa saatto naamakin näkyä.

Kiva Amppunen kun on kivaa kun me ollaan täällä! :) :D Allekirjotan saman, että oon myös sosiaalisempi oikeesti ja kotiäitiyden oikeestaan ainut huono puoli on se, että ihmisiä ei välttämättä nää kovin usein. Netti sitä vähäsen korvaa. :)
Ainiin, mun piti tulla kertomaan tää sulle jo joskus syksyllä! Ellin ensimmäinen sana äitin jälkeen oli AMPPU! Tarkotti sillä lamppua, ja sano sen pari kertaa kunnes unohti. Mutta saat olla kyllä otettu nyt. ;)

hennas tuo on totta tuo mitä kirjotit, että isomman ihmisen pyykkiä koneeseen mahtuu puolta vähemmän. Mies ei mua nyt niin mahottoman paljoa isompi ole, mutta kuitenkin sen verran, että meijän tornimaiseen pyykkitelineeseen menee vaan miehen 1 paita tai 1 housut yhelle narulle, ja multa ainakin kahdet. Tosin miehellä sit onkin puolet vähemmän vaatteita omistuksessaan, kun ei sille mee kalloon että ihan oikeesti se tarttee enemmän ku 2 pitkähihasta ja muutaman t-paidan..

Tytön ruoka-aika. Kirjottelemisiin! :)
 
Retu, meillä on vähän sama tilanne miehen vaatevaraston kanssa. Siis, sitä ei ole! Nyt on alkanut valittaa, että kaikki (2kpl) farkut on rikki jostain. Ja joka ikinen kerta, kun käydään jossain isommassa marketissa ehdotan farkkujen sovittamista. Paitoja onneksi sentään on, kun niitä osaan ostaa ilman miehen läsnäoloa...
 
Jaah, nyt kyselet Hennas hankalia! Ehkä minikategoriaan ois kaikki alle 160cm pituiset, sitten mua nopealla vilkaisulla lyhyemmät on lyhyitä ja sitten on mun pituset (175-182) ja sitten on ne pitkät eli 190+cm tyypit. Mitä jää tohon väliin (183-190) niin en tiiä ;)
Mut iteku on tällanen amatsoninainen, eli mua ei oo kovasti rajattu horisontaalisesti eikä vertikaalisesti, niin jopa mua muutaman sentin lyhyemmät, mutta huomattavasti kaposemmat (erityisesti nais-)ihmiset tuntuu sitten niin piskuisilta omasta näkövinkkelistä, eli ehkä senkin takia muistikuva Retusta on em. kaltainen :) Ollaan siis vaan kerran livenä nähty, eikä sillon tiedetty tästä palstayhteydestä.

Ja pakko sörkätä oma lusikka myös tähän isot vaatteet vs. pienet vaatteet soppaan! Niin tosiaankin, mua on aina reissuunkin lähtiessä ärsyttänyt, kun mun vaatteet vie ihan hitosti tilaa, eikä oo toivoakaan mahduttaa ees viikonloppuvaatteita yhteen pikkuruiseen reppuun (jos siis tahtoo vaihtaa muutakin kuin alusvaatteet ;) Ne sentäs onneks vielä mahtuu aika pieneenkin tilaan tarvittaessa :P). Ja tota pyykinpesua ja telinetilaa oon kans aina kironnut! Mun ja miehen vaatteet siis vaan on isoja, ihan kuten mekin. Ja kyllä sen tuon ipanankin vaatteiden kanssa on jo huomannut, että ennen sillä mahtu oikein pätevästi kaikki vaatteet söpöihin pieniin pinoihin tonne lipastoonsa, mutta nyt ne vaan pursuilee sieltä yli, ja totesin nyt olevan se hetki, että joudun alimmasta laatikosta ottamaan lakanat toisaalle, että saan vaatteet paremmin mahtumaan. Jo aiemmin jouduin siirtämään harsot muualle... Niin se pieni mies kasvaa, tästäkin sen taas huomaa ;)
(En tiiä, kehtaanko edes myöntää.... Meillä taitaa miehellä olla jopa enempi tollasia ns. arkivaatteita kuin mulla, juhlavaatteissa mä sentään oon vielä voitonpuolella ;))

Amppu. Tää nettimaailma on oikein pätevä keino lievittää sosiaalisen elämän kaipuuta, joten onneks täällä on vielä muitakin, jotka käyttää tätä siihen tarkoitukseen! Mä koen hyppääväni ties missä kissanristiäisissä ja mehukesteillä ihan irl, mutta silti tästä kotiäitiydestä puuttuu vielä jokin.. Ehkä just se, että kun mä poistun tosta kotiovesta, niin mulla usein on myös tuo pieni ihminen kainalossa - en mä silloin voi keskittyä ihan täysin omiin sosiaalisiin tarpeisiini, etenkään enää, kun Joona vaatii vähintään 50% mun huomiosta kuitenkin, vaikka se kuinka mukamas leikkis ikätoveriensa kanssa lattianrajassa äitien kahvitellessa.

 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top