Huhtikuun höpinät :)

Juu sama homma noiden liikkeiden kanssa täällä ja sit kun tajuaa illalla että on taas ollut tosi hiljaista niin sit jostain joku suklaa naamaan ja sohvalle makuulle ni kyllä se sieltä sitten itsestään ilmoittaa..mutta siis aina välillä enenmmän potkujen kohteena kun toisina hetkinä :Heartred
 
Heippahei! Tänän käyty oikein kahdesti lääkärissä. Ensin äitipolilla ja sit työterveydessä. Oletin et kirjottaisivat saikkua äitipolilta ku on selkä aivan tulessa enkä pysty nyt olee töissä, mutta ei. Eivät kuulemma lääkärin mukaan voi kirjottaa saikkua kun kohdussa ja kohdunsuulla kaikki hyvin. o_O Vaik joka paikassa lukee et jos kärsit lantion löystymisestä niin kerro siitä äitipolilla.... Eipä paljo hyödyttäny. No, marssin sitte työterveyteen ja sielt laitettii pariks viikoks saikulle ja kattellaa sitte uudellee. Pikkunen oli viime ultrassa vähän turhan hoikka käyriin nähden, ja siks oli kontrolli tänää. No, siel oli onneks kaikki nyt hyvin, 1200g painoa ja käyrillä mennää painon suhteen, vaikkakin alakäyrällä. Mut pituutta on senkin edestä, et kai sieltä sit vaan on hoikka tyttönen tulossa. :) Nyt saisi sitte muutaman viikon olla rauhassa äitipolikontrolleilta, seuraava vasta parin kuukauden päästä. Tulis jo kesä ja lämmintä ja aurinkoa..... :D
 
En kirjautuneena nyt. eli Naskamaska :)
Jännä ettei äippäpolilta saa saikkua.. luulis että olis oikein asiantuntijapaikka. :)
Ite oon onneksi päässyt neuvolalääkärille nämä kaksi kertaa ja ensi viikolla taas.

paljonkos viikkoja nyt kun vaavi jo reippaan kilon? :)

Täällä välillä kivuttomia päiviä ja tulee touhuttua ja taas illalla ja aamulla takapakkia..
viime viikolla ultrasivat tkssa jalan ja suonikohjut kun oli kuumottava, kova ja suurentunut. ei syvissä laskimoissa tukoksia, lepoa ja lentosukat avuksi. säikäytti kyllä..
olo kuin vanhalla mummolla.. :wink

Kovasti odotan vaunuilua ja syksyn juoksu lenkkejä.. :wink
 
PipaPoppana, olipa kiva kuulla sustakin! Olen monesti miettinyt että miten sun raskaus on edennyt, täällä kun ei taida olla muita kaksosten odottajia.

Tänne ei uutta, torstain ultraa odotellaan. Ja iloitsen siitä, että saatiin vauvalle vakuutus, vähän pelkäsin että jollain verukkeella eivät myönnä, kun on ollut kaikenlaista häikkää. Äkkiä maksettiin varausmaksu, niin että jos jotain vielä ilmenee, niin vakuutus on ainakin voimassa :).

Supistuksia on alkanut olemaan todella paljon joka päivä, saa nähdä ylihuomenna onko kohdun suulla tapahtunut jotain. Luultavasti ei, sama juttu oli poikien kanssa ja mitään ei koskaan tapahtunut. Ja istuminen on kyllä ihan vihoviimeinen juttu nykyään, meillä oli maanantaina töissä kolmen tunnin koulutus ja vaikka istuin satulatuolilla (joka on selvästi parempi mun selälle nyt kuin tavallinen tuoli), niin viimeinen tunti oli pakko seisoa...

Minttu32, onpa tosiaan hassua etteivät äitipolilla voineet kirjoittaa saikkua! Onneksi pääsit samantien työterveyteen.
 
Heippa kaikki tulevat mammat, enpä ole tänne aiemmin kirjoitellut. En saa unta, joten ajattelin kysellä teiltä hieman oireista.

Meillä on heinäkuun lopussa esikoisen laskettu aika. Mietin, että kuinka moni muu kärsii järjettömistä selkäkivuista? Liitoskivut on myös aivan uskomattoman kamalat. Nykyään jos yritän kävellä reippaasti, niin normaalisti tallustelijat kävelevät alta aikayksikön ohi. 30 vuotta ja olo on kuin mummelilla. Mietin vain, että paheneekohan tämä vielä 3kk aikana...? En ole hakenut sairaslomaa, mutta olen yrittänyt helpottaa kipuja joogalla.

Lisäksi jalat ovat välillä niin turvoksissa, etteivät kengät meinaa mahtua jalkaan. Sormuksia en ole käyttänyt pian kuukauteen. Neuvolassa oltiin kuitenkin sitä mieltä, ettei oteta näytteitä raskausmyrkytyksen varalle...

Kuinka te helpotatte tukalaa ja turvonnutta oloa? Entä selkäkipuja?
 
Heippa kaikki tulevat mammat, enpä ole tänne aiemmin kirjoitellut. En saa unta, joten ajattelin kysellä teiltä hieman oireista.

Meillä on heinäkuun lopussa esikoisen laskettu aika. Mietin, että kuinka moni muu kärsii järjettömistä selkäkivuista? Liitoskivut on myös aivan uskomattoman kamalat. Nykyään jos yritän kävellä reippaasti, niin normaalisti tallustelijat kävelevät alta aikayksikön ohi. 30 vuotta ja olo on kuin mummelilla. Mietin vain, että paheneekohan tämä vielä 3kk aikana...? En ole hakenut sairaslomaa, mutta olen yrittänyt helpottaa kipuja joogalla.

Lisäksi jalat ovat välillä niin turvoksissa, etteivät kengät meinaa mahtua jalkaan. Sormuksia en ole käyttänyt pian kuukauteen. Neuvolassa oltiin kuitenkin sitä mieltä, ettei oteta näytteitä raskausmyrkytyksen varalle...

Kuinka te helpotatte tukalaa ja turvonnutta oloa? Entä selkäkipuja?
 
En jostain syystä pääset kirjautumaan omaan profiiliini, täytyy yrittää myöhemmin uusiksi.

Eilen oli neuvolakäynti rv 27+2, ja kaikki oli niinku pitää. Painoa tullut 2,2kg edellisestä käynnistä, yhteensä siis 19,2kg lähtöpainoon.. Kaveri muksii mahassa öisin niin kiitettävästi että yöt kuluu lyhkäsillä unilla vähän väliä heräten mut ihan hyvä että valmistelee tulevaa varten :wink saikulle jäin viime keskiviikkona työn raskauden ja jatkuvan selkäsäryn takia, iskias on taas ruvennu vaivaa.. :/ duunia ei oiskaan enää ollu kun vkon 19 loppuun, kun vko 20 on jo kesäloma viikko :) supparit vaivailee tasaseen tahtiin, ens viikolla ois lääkärineuvola ja toivottavasti ei oo kohdunkaula ruvennu pehmenemään, ettei tarviis ihan vuodepotilaaks heittäytyä! On niin paljon ostettavaa pienelle vielä, viime viikolla käytiin vaunut liikkeestä hakemassa :)

pikkuhiljaa huvittais ruveta laittaa tuota alakerran vierashuonetta makkariks, kun on isompi kuin tämä meidän nykyinen yläkerrassa oleva makkari, ei tänne pinnasänky mahu :) keittiön kaapistot on mulla kans työn alla, meinasin hioa kaikista ovet ja maalata ne valkokuulto maalilla, rupee tuo männyn väri pikkuhiljaa tympimään. :) Sais vaan aina isännän innostumaan kans näistä projekteista, et sais siirtoapua huonekalujen kans ku ei iteltä enää onnistu niiden nostelu :)

hirveesti on ruvennu pelottaa tuleva, kun aika menee niin äkkiä et kuinka sitä oikein selvitän mut sit kuitenkin oottaa jo kovasti että saa pikkusen syliin :Heartred

yleisolotila on kuitenkin positiivinen, oon hirveen hyväntuulinen ollu nyt pari-kolme viikkoa mut hermot kun menee niin menee sit kunnolla, ja lepynkin sit kyllä nopeesti. Välillä olin koko ajan kiukkunen kun ampiainen ja mies oli ihan helisemässä mut onneks se vaihe taitaa olla takana päin. :) Ja yks mikä saa hyvälle tuulelle niin on se että mieskin taitaa vihdoin olla päässyt tupakasta eroon, eikä miun tarvii sitä myrkyn löyhkää enää sietää! :)
 
Nonnuliini; Mulla prakaa selkä myös (yläselkä). Oon nukkunut kohta kuukauden istuma-asennossa, treenannut salilla selkää, hiihtänyt, venytellyt, syönyt lääkettä, Hautonut lämpimällä ja purrut hammasta. Kaikkien näiden tuloksena pystyn käymään vielä töissä :) Illat on kipeintä aikaa, onneksi mulla on vikat yövuorot Vappuna!!!! Tuo jooga olisi ihanaa, mutta meilläpäin ihan hirveän kallista. Kävin kyllä alkuraskauden aikana. Ikää lasissa 29 ja välillä tulee mieleen että olis voinut tehdä näitä kirppuja aikaisemminkin :D Ainoo vaan että tuo elämäni rakkaus tupsahti maisemiin vasta 4 vuotta sitten :wink Liitoskivut mulla toistaiseksi on helpottamaan päin, polilla niistä käväisin 5 viikkoa sitten, kun tipahdin työmaalle suorilta jaloilta niiden vuoksi. Päivittäin supistelee, mutta niiden kanssa pärjää. Enää 50 päivää ä-loman alkuun. Hallelujah!
 
Nonnuliini; Mulla prakaa selkä myös (yläselkä). Oon nukkunut kohta kuukauden istuma-asennossa, treenannut salilla selkää, hiihtänyt, venytellyt, syönyt lääkettä, Hautonut lämpimällä ja purrut hammasta. Kaikkien näiden tuloksena pystyn käymään vielä töissä :) Illat on kipeintä aikaa, onneksi mulla on vikat yövuorot Vappuna!!!! Tuo jooga olisi ihanaa, mutta meilläpäin ihan hirveän kallista. Kävin kyllä alkuraskauden aikana. Ikää lasissa 29 ja välillä tulee mieleen että olis voinut tehdä näitä kirppuja aikaisemminkin :D Ainoo vaan että tuo elämäni rakkaus tupsahti maisemiin vasta 4 vuotta sitten :wink Liitoskivut mulla toistaiseksi on helpottamaan päin, polilla niistä käväisin 5 viikkoa sitten, kun tipahdin työmaalle suorilta jaloilta niiden vuoksi. Päivittäin supistelee, mutta niiden kanssa pärjää. Enää 50 päivää ä-loman alkuun. Hallelujah!
 
Mulla myös selkä ollut nyt reilu viikon verran oikein kunnon riesana. Alunalkujaankin alaselässä rakennevika, jonka lisäksi yliliikkuvat nivelet, "lättäjalat" ja notkoselkä, ja nyt sitten näin raskauden "tuottaman" relaksiini-hormonin aiheuttamana vielä löystyneet nivelet, mitkä kaikki yhdessä aiheuttaa järjettömän häiritsevän si-nivelen ja rintarangan fasettilukon :/ kyseiset lukot ovat mulle kyllä tuttuja entuudestaan, mutta olen aina saanut ne itse auki erilaisin kotikonstein ja liikunnalla ovat pysyneet melkoisen hyvin loitolla.. Nyt on vaan kroppa sen verran kokenut muutoksia (nou vatsalihaksia, painopiste tiukasti edessä, vartalo ei kierry tarpeeksi jne..), että lihakset selästä aivan jumissa, eikä lukot aukene omin keinoin, ja vaikka aukeaakin, niin ei tarvita suurtakaan virheliikettä, niin lukko on back in the place. Todella kivulias ja ahdistava vaiva, jolle ei oikein mitään voi.. SI vaivaa nimenomaan iskiaksen tavoin, ja välillä tulee sellaisia nuolia, että meinaa lähteä jalat alta..
Fyssarin sain toukokuun puoleen väliin, tukiliivi on jo käytössä (ja helpottaa edes vähän) ja nyt on sitten urheiluhierojaa 2krt/kuukaudessa, jos vaikka näillä avuin pystyisi joogailemaan/tekemään kävelylenkkejä, ja pystyisi tekemään sinne kesäkuun puoleen väliin töitä. ja tuskaa ei nyt ainakaan helpota se tieto, että mies lähtee 2 viikon päästä merille, ja palaa vasta sitten kesäkuun puolessa välissä.. Noh, 42 työpäivää jäljellä :D
 
Naskamaska: viikkoja on nyt 28+5, ja vaik vauvan paino on tuon 1200g ni silti mennää ihan alakäyrillä painon suhteen. Tiiä sitte... :)
 
Tessa ja Owen, onpa "kiva" kuulla, etten ole ainut, jolla selkä on hieman romuna.

Älkää ymmärtäkö väärin, mutta välillä olen ihmetellyt, kuinka esimerkiksi äitini hehkuttaa raskausajan olevan maailman ihaninta aikaa. On ihmeellista, kuinka vauva potkii. Tuntee olevansa jotenkin yli-ihminen kun ajattelee, että meidän pieni prinsessa kasvaa MINUN sisällä! Mutta ei tämä raskausaika mitään herkkua ole ollut... Ensimmäiset 3kk voin todella huonosti, sen jälkeen alkoi väsymys (nukuin hyvien yöunien lisäksi kahdet päikkärit), sitten alkoi migreenikohtaukset, stressi siitä, että vauvalla on kaikki hyvin ja nyt on nämä selkäkivut. Hormonihöyryistä puhumattakaan... :rolleyes:
 
Tessa ja Owen, onpa "kiva" kuulla, etten ole ainut, jolla selkä on hieman romuna.

Älkää ymmärtäkö väärin, mutta välillä olen ihmetellyt, kuinka esimerkiksi äitini hehkuttaa raskausajan olevan maailman ihaninta aikaa. On ihmeellista, kuinka vauva potkii. Tuntee olevansa jotenkin yli-ihminen kun ajattelee, että meidän pieni prinsessa kasvaa MINUN sisällä! Mutta ei tämä raskausaika mitään herkkua ole ollut... Ensimmäiset 3kk voin todella huonosti, sen jälkeen alkoi väsymys (nukuin hyvien yöunien lisäksi kahdet päikkärit), sitten alkoi migreenikohtaukset, stressi siitä, että vauvalla on kaikki hyvin ja nyt on nämä selkäkivut. Hormonihöyryistä puhumattakaan... :rolleyes:
 
Mä sain vihdoista viimein eilen illalla laitettua pois meidän perheen talvivermeet,joten oletan talven nyt olevan tältä erää ohi :P vielä olisi niin paljon tehtävää tämän kevätsiivouksen tiimoilla mutta hiljaa hyvä tulee :wink tahtoisin jo hakea varastosta pienet vaatteet hypisteltäväksi ja viikkailtavaksi kaappiin....
Väsymys on täälläkin läsnä koko ajan kun ei vaan malta illalla mennä ajoissa nukkumaan vaikka tietää että esikoinen herää viim.6.30 ja minä kun en ikinä ole ollut aamuihminen....huoh* ehkä sitä sitten jaksaa sen auringon kanssa nousta yhdessä paremmin ja kun tietää että voi mennä ulos ihan vaan vetäsemällä jonkun mekon niskaansa :Heartred ajatukset on jo niin kesässä että hirvittää.....
 
Hahah, Nonnuliini! Mä juuri kirosin hierojalle tiistaina, et se joka väittää raskauden olevan "elämän ihaninta aikaa" niin puhuu kyllä ihan p:tä :D Ja tokihan on niitäkin ihmisiä varmasti, joilla kaikki menee kuin vettä vaan, ja onhan se toki ihanaa aikaa, mut täällä kans on saatu osaksi "kaikki mahdollinen" kremppa jne, joten itse en voi tuohon "ihanimpaan" aikaan samaistua.. Tottahan toki sitä nauttii potkuista ja siitä tiedosta, että sieltä se meidän pikkuinen on viimein tulossa! ja aivan varmasti kaikista näistä oireista ja ongelmista huolimatta ei tämä lapsi varmasti tule jäämään viimeiseksemme (mikäli vaan meistä kiinni on), kaiken "kärsin" varmasti kiljuen uudelleen, kun sen aika mahdollisesti tulee!

Mutta! Voi herttaisuutta tuota miestä :Heartred Yöllä, kun tuskailin selkää, enkä päässyt kääntymään/nousemaan/vaihtamaan asentoa, niin hän ehdotti, että mitä jos maksetaan sulle kotihoitaja tänne siksi aikaa, kun hän on poissa, voi ihanuus mä sanon! Näillä hormoneilla, niin muahan alkaa itkettää oikein, miten toinen huolehtii ja välittää. Kyllä sitä taas jaksaa puuskuttaa :Heartred
 
Hih, mä etukäteen fiilistelin, että tämä on se mun ihana, viimeinen raskaus :). Että käyn salilla ja jumpissa tosi pitkälle raskauteen ja hehkun vaan. No, eihän tämä nyt ihan kamalaa ole koko aikaa ollut, eikä nytkään suuria kipuja/vaivoja ole. Ekat neljä kuukautta meni oksentaessa ja perhettä laiminlyöden ja sen jälkeen on ollut vaan huoli vauvasta. Vaikka tämän oli joka tapauksessa tarkoitus jäädä meidän viimeiseksi lapseksi, niin nyt fiilis on kyllä todellakin se, että EI ENÄÄ IKINÄ. Joten snips snips saavat nipsaista mun tuubit poikki sektion yhteydessä.
 
Onpa taas tottumista uuteen foorumiin, kiva et noi hymiöt on taas paremmin hollilla :grin Täällä kanssa kevättä rinnassa, niin samanlaisia fiiliksiä kun muillakin; ei malttais oottaa että pääsee laittamaan kaikki valmiiksi vauvalle, oon ihan tietosesti koittanu jemmata kaikkee tekemistä tonne äippälomalle, ettei sit käy odotus liian pitkäksi. Muutenki semmonen koti kuntoon meininki, sain viime viikonloppuna vihdoin laitettua vanhoja vaatteita pois, haluaisin saada kaikki ikuisuus-prokkikset valmiiksi(kuten valokuvien laittaminen albumeihin, mikä duuni!) :rolleyes: Mut aivan mielettömän ihanaa on se, etten tunne oloani enää jatkuvasti pelkästään väsyneeks. Allekirjotan täysin sen että raskausaika ei tosiaankaan oo aina ruusuilla tanssimista. Alun pahoinvoinnit, alituinen väsymys ja alakulo otti tosi koville, sekä itelle että miehelle ja esikoisellekin... En ees uskaltanu toivoa että olo vois tässä vaiheessa olla näin hyvä :cheers Toki oon ihan törkeen väsy työpäivien jälkeen ja maha painaa ja pienikin kävely pistelee yms. Mutta on sellanen hyvä olo kuitenki, jos tiätte :wink Toivon tosi paljon että jaksaisin loppuun asti(eli vielä ensi kuun) töissä. Oon koittanu "keventää" niin paljon kun mahdollista mutta varmasti tulee vielä tekemään tiukkaa.. Hieman alkanu jopa ärsyttää kun lähes joka päivä saa kuulla asiakkailta tai joltain muulta kommentteja siitä kuin iso jo oon, "ai sä oot vielä niin pitkään töissä".... Sen takia haluaisin siel töissä jaksaa kun tiän että aika menee niin nopeemmin, haluaisin oman pienen tytön syliini hetinytjo! Tulee varmasti se kuukausikin kotona olemaan pitkä odotus :) Ihanaista kevään alkua kaikille :Heartred
 
Täällä kans selkä on ruvennu oireilemaan vanhalla tavalla...Mulla on siis välilevyrappeuma selässä ja se sit välillä pistää hermot selässä aika kivasti jumiin....Tampereelle ku ajeltiin ostamaan vaunuja eli sellaset reilut 200 kilsaa,niin issias huuti jo sellasta hoosiannaa,että teki mieli oksentaa autoon :smiley-angry002
Ja oon samaa mieltä edellisten kirjottajien kanssa,että ei tämä raskaana olo kyllä oo mitenkään erityisen ihanaa joka päivä.. Vauva toki on enemmän kuin tervetullut,mutta nää ongelmat joita raskaus on tuonu tullessaan,vetää välillä mielen aika matalaks.... Jos ei kinnaa mahasta,niin sitte kramppaa jalat ja jos ei kramppaa jalat,niin sitte hajoaa selkä jne. jne. Vieläku sain riesaks ton insuliinin kans häärimisen,ni välillä on aika toivoton olo :crybaby2
Mutta eiköpä nämä fiiliksetki tästä kirkastu ku rupee tuo ilma lämpenemään ja aurinko paistelemaan....Ja onneks on tuo pitkähermoinen mies tukena. Tuskin on mieskään arvannu miten naisen hormonit heittelöö raskauden aikana ja reppana on kyllä saanu kärsiä mun hermokohtauksista aivan aiheetta :smiley-ashamed008
 
AH! Yksi "ei niin kivulias"- selkä päivä takana, ai että teki hyvää nukkua hyvin, ja herätä vasta 3 aikaan järjettömään vessahätään ja "harkkasuppariin"! Jotenkin muutenkin tänään on ollut pitkästä aikaa oikein sellainen "hyvä päivä", että mieli on ollut aamusta jo suht korkeella, ehkä se on tämä perjantai :wink Töissäkin vähän hiljaisempi päivä, niin ei tarvi painaa menemään kuin pieni eläin, ja jopa opinnäytetyö on tänään edennyt taas hiukan. Ehkä mä sittenkin valmistun vielä joku päivä..

Mulla ei hormonit juuri ole VIELÄ aiheuttaneet muuta kuin sen, että mieli on yleisesti näiden vointien takia ollut hiukan maassa, JA tirauttelen kyllä krokotiilin kokoisia kyyneleitä aika helpolla! Perhevalmennuksessakin kun katsottiin sitä DVD:tä niin vauvan syntyessä alkoi silmät väkisin tulvia, enkä meinannut saada loppumaan :D Mies nyt pääsee sitten varmaan niiden pahimpien puuskien alta pois, eli hänellä varmaan säilyy aika "ruusuinen" kuva tästä hormonivaihtelusta, pärisen sitten yksinäni kotona vaan ja kiukuttelen kahdelle karvakamulle :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top