Huhtikuun hölinät

Juuri kun päästiin vatsapöpöstä tytöllä niin tänä aamuna heräsi sitten räkäisenä ja yskivänä.. :sad001 Onneksi on silti ollut hyväntuulinen ja jaksanut leikkiä.. Välillä vain tulee yskänpuuskia jotka eivät tunnu loppuvan millään ja nenä vuotaa kirkasta räkää.. Mieskin aamulla valitti kipeää kurkkua.. Kaipa meidän perheeseen nyt sitten rantautui jokin flunssa.. :oops:
 
Jep meilläkin mä ja poika kutiavassa yskässä... T o d e l l a raivostuttavaa. Miehellä ei mitään..
 
Voi ei teitäkin mariel. Nyt kyllä kaikki taudit liikenteessä. Ja nibaba: Yskä ehkä yks ärsyttävin. Mä olin viime viikolla ja aina kun tuli paha yskä kohtaus niin poika tyyliin juuri nukahtamassa ja heräsi siihen kun äiti yskii :D

Tänään oli pojalla vatsa jo kovemmalla ja taas hieman kirkasta verta vaipassa. Soitin neuvolaan ja th sanoi että ei huolta, on vatsatautia liikkeellä ja veriviirut kakassa tavallisia tämän ikäisillä. Rasvaa /pesuja vaan ja mikäli vielä ensi viikolla jatkuu niin uudelleen yhteys. Tänään jo juomiset ja syömingit astetta paremmin maistuneet :)
 
Höö, joo mä jätin diettihommat toiseen kertaan, oon ollu koko viikon tosi kiukkunen ja koko ajan nälkänen! Painoa putos kilo, mutta ei tää kyllä sen arvosta oo.. Nyt tyytyväisenä herkkulautanen vieressä :P Jatkan terveellisesti syömistä yhdellä herkkupäivällä, liikuntaa harrastaen, kyllä ne kilot siitä karisee, kun on karistakseen :)
 
Ja NiBaBa kesä on tulossa, mä ainakin elän siinä uskossa että jaksan aloittaa liikunnan. Toki meillä tullee vaunulenkkejä, tai sitten vaunuillaan leikkipuistoon ja esikoinen hoitaa enimmät liikunnat.
 
Mites muiden kullanmurut nykyään? Meillä oltu nyt viikko tosi kiukkuisia. Kitistään ihan kokoajan kun haluaa sitä, tätä ja tota. Haluaa juosta autotielle, haluaa syödä mut ei sit haluakkaan ja tätä rataa. Sylikään ei aina auta näihin elämän pettymyksiin vaan on huudettava pieni vartalo suorana. Aika uuvuttavaa o.O :D kohtalotovereita? :D
 
Meillä ainakin edelleen tuntuu, että aina on kaikki huonosti.. Pitää tehdä juuri kaikki minkä tietää olevan kiellettyä ja alkaa kiukutella jo ennenkuin ehtii edes torua asiasta. Ja väsyneenä sama x5..
Meillä on nyt kipeänä syönyt todella vähän kun ennen söi joka aterialla hyvin. En tiedä liittyykö tuohon räkäisyyteen ja haluttomuuteen syödä, mutta viime päivinä on ruuat alkaneet lennellä vain lattialle, lusikasta ei syödä millään ja kun antaa sormiruokaa niin se liiskataan pöytään ja heitetään lattialle.. Eilenkin laitoin tarjolle vaikka mitä ja lattialta ne sitten löytyi suurin osa, toinen osa roskiksesta kun päätin että sitten on syöty tarpeeksi.. Jotain jäi vielä jäljelle onneksi kun sitten taas olisikin alkanut maistua.. :meh:
Erilaisten mukien ja juomanokkien takia ollaan taisteltu alusta lähtien halkion takia ja oppi sitten juomaan todella kummallisesti ja pelotti jo tytön leuan puolesta kun tuo muki/nokka yhdistelmä oli tosi huono josta osasi juoda ja sitä joutui vääntämään todella viistoon, että sieltä jotain tuli.. Nyt oppi juomaan "vanhanaikaisesta" nokkamukista ja osaa tavallisestakin mukista ilman nokkaa, mutta olen päätynyt käyttämään nokallista, koska sekin lentää kaaressa lattialle vähän väliä.. Sopivasti tähän ruuan viskomiseen vaihtui siis muki, josta sitä maitoa sitten tulee hetkessä.. Ja matolle tietenkin joka kerran..
Ulkoilut on aikamoista kiukuttelua kun jokapuolelle pitää saada kävellä itse, rattaissa ei istu millään.. Ei oikein voi lähteä pidemmälle esim kävelylle kun tyttö päättääkin kauimmaisessa kohtaa, ettei enää rattaissa istuta.. Yleensä ei kyllä niillä rattailla päästä parkkipaikkaa kauemmaksi..
Kauppaan ei enää oikein huvita lähteä tytön kanssa taistelemaan kun auton istuimeen meno on tahtojen taistoa ja jollain tavaralla huijaamalla saa tytön takapuolen penkkiin saakka ja vyöt kiinni ennenkuin taas nousee selkä kaarella huutamaan.. Ostoskärryihin meno samanlaista huutoa useimmiten..

Onneksi tämän kiukuttelun lisäksi on tullut paljon uusia taitoja ja piirteitä.. Itseä on surettanut kun alkuajan ongelmien vuoksi tytöstä kasvoi hirmu etäinen.. Ei ollut mikään sylivauva, ei osannut rentoutua sylissä eikä näyttänyt kaipaavan läheisyyttä.. Nyt on alkanut tulla halaamaan jatkuvasti, laittaa kädet kaulan ympäri ja jää siihen hetkeksi.. :Heartpink Myös sohvalla ja tuolissa on alkanut olla enemmän sylissä pitkiäkin aikoja. Lelujen kanssa leikkimisessä on kehittynyt hurjasti, sanoja alkaa matkia perässä enemmän ja enemmän..
Vielä vähän aikaa sitten näytti etteivät ollenkaan sopeudu kissojen kanssa yhteiseloon kun kissat ovat saaneet olla piilopaikoissa koko tytön tähänastisen elämän kun meillä on tuo vanhin kissa, joka on jo aika heikossa kunnossa eikä ole niin ketterä menemään karkuun. Tyttö onkin sitten aina kiljunut ja riehaantunut kun kissa on tullut näkyville, jos on saanut kiinni niin kiskonut hännästä, vetänyt viiksistä, ottanut kaksin käsin turkista kiinni ja repinyt jne.. Ja tuo yksi kissa on koetellut hermoja pyörimällä tytön ulottuvilla aina kun on itse pitänyt tehdä jotakin muuta kuin irroittaa tyttöä kissan turkista.. Nyt muutaman päivän ajan tyttö on antanut itse vanhimman kissan kulkea rauhassa, silittää tätä vain kun kissa on sylissä ja vie itse lähemmäs. Tätä ympärillä kiehnaavaa kissaa tyttö koittaa nostaa syliin, silittelee ja rapsuttelee.. Kaikki repimiset jotka olisivat voineet johtaa kissan raapimiseen on onneksi jäänyt ja noista kahdesta tulikin lopulta ihan hyviä kavereita.. :happy:
 
Meillä on myös kovin paljon kiukuttelua ja turhautumista jos ei saa mitä haluaa tai ei vielä osaa jotain. Eikä väliin saa mennä auttamaan, muuten tosiaan tulee hirveä huuto. Ja kiukkukohtaus on sitten sellainen klassinen "mahalleen hakkaamaan nyrkkejä lattiaan" huuto..
Pukeutuminen ja naaman pyyhkiminen on hirveintä tässä maailmassa. Vaikka lähdetään puistoon vaatii haalarin pukeminen kaiken maailman temppuja. Poika on niin ylpeä kengistään et käy hakemassa ne eteisestä ja kuljettaa ympäri asuntoa ja hiekat rapisee. Ja sit kun pitäisi laittaa haalari jotta saa kengät jalkaan on mahdotonta päästää kengistä irti.
Syöminen on myös useimmiten hankalaa. Sormiruuat päätyy lattiaan tai seinään.. Pojan heittokäsi on kehittynyt hurjasti. ;-) syöttäminen vaatii pojalle oman lusikan vaikka jossain vaiheessa menettää siihenkin hermonsa ja paiskaa sen pois.
Nyt alkaa huomaamaan temperamenttia.. Meidän poika on täysillä iloinen tai surullinen ja kaikki kyllä huomaa mikä olo on. :wink monesti viihdyttää ihmisiä sillä että alkaa yhtäkkiä hekottamaan ääneen. :D
 
Meillä pahimmat paikat on vaipanvaihto ja lähteminen kivoista paikoista (ulkoa, kylästä, leikkipaikasta jne.).
 
Joo, tutulta kuulostaa.
Meillä ton sylissä venkoilun sijaan poika heittäytyy ihan lötköks ja yrittää "valua" pois sylistä. Se on tosi ärsyttävää. Lötköilyä käytetään myös siinä, jos yrittää nostaa poikaa lattialta.
Kiukkutilanteissa harhautus toimii viel aika hyvin. Onneks.

Meillä syöminen on melkee aina ollu haastavaa. Tarvii olla luettavaa tai joku lelu, et poika malttaa syyä. Eilen käytii neuvolas ottaas 15kk mitat, ni oli paino sentää vähä lähten nousuu. :) Mut silti vois syödä paremmin.

Meillä on oltu nyt pari viikkoo kipeenä ja lähinnä kotona. Nyt sit tuli taas kylmät ilmat, eikä ulos huvita mennä. Mulle käy vaan niin, et ku on pitkään vaan himas, ni kynnys lähtee ulos nousee ja sit ei saa itteää ulos millään. :sad001 Meil on onneks ihan kiva toi "oma" piha. Täytyy taas tänää yrittää kovasti.
 
Mariel, kiva, et teillä menee paremmin kissojen kans. :) Milloinhan meillä alkais sujuu? Joskus käy niin sääliks noit karvapyllyjä, ku jäävät niin vähälle huomiolle. :sad001
 
Meillä 2/4 ruokailua mennään katsomalla tabletista ohjelmaa. Lähinnä netflixiä ja areenasta pikku kakkosta.

Mua harmittaa kun oon ollu viimisen viikon tosi ärtsy. Syytän flunssaa ja hormooneja. Ärähtänyt pojalle pari kertaa ihan tyhmistä asioista ja se harmittaa sitten vielä lisää. Kaikki on vaan niin synkeää, eikä mikään oikrin innosta :/
 
Meillä katotaan nykysin kaikki ruokailut tabletilta lastenohjelmia... Kauheeta. Mie en tiiä millä siitä enää pääsis eroon :sad001 Poika kun on edelleen kovin huono syömään ni jollai oli houkuteltava se suu auki, sehän aukee ihan itestään kun on joku pingu pyörimässä nenän eessä ja siihen keskittyy.
 
Kyllä, kiukkuraivo on tuttua myös tässä talossa. Oivoi! Rakas lapsi ja lapsen oma tahto... :hilarious:
Toisaalta minäkin nautin niin paljon siitä, kun poika tulee nykyään halaamaan, kädet kaulan ympäri ja nojaa päätään mun olkaan. Pakahdun! :Heartred
Me jouduttiin antamaan meidän pupuvanhus jo viime syksynä evakkoon mummulaan (miehen äidille), kun rupesi reviiri rauhkalla käymään pieneksi pojan opittua liikkumaan. Pupu on ollut meillä pitkään ja on erakkoluonne, ei viihdy sylissä yms., mutta on kyllä seurallinen ja aina vapaana meidän olohuoneessa. Poika vaan olisi halunnut tunkea vaikka häkkiin perässä koko ajan, joten päätimme laitaa pupun viettämään vanhuudenpäiviään rauhalliseen paikaan maalle. Samalla kun käydään mummulassa, nähdään sitten pupuakin. Mulla on itsellä vaan tosi huono omatunto tästä, kun eihän se pupun syy ole, että yhtäkkiä perheeseen tulikin pikku vipeltäjä. :oops: Jotenkin vaikea uskoa, että pupu enää tänne meille tulee, vaikka sitä ei ole kukaan ääneen sanonutkaan.
 
Oi miten tuttua noi kiukkukohtaukset ym.
Meillä poika söi alussa paremmin kuin nyt. Ja ruokaa läästitään tarjottimelle tai heitetään ympäri ruokailutilaa ja mukia käännetään nurin sekä lautaselle että lattialle, minkä vuoksi tavalliset mukit ei todellakaan ole käytössä. Melko usein saa katsoa lastenohjelmia tm. syödessään, samasta syystä kuin muillakin...

Onneksi meillä on Cybexin käännettävä turvaistuin, muuten ei poikaa varmaan tuoliin saisi silloin kun ei halua. Ulos pukeminen on jopa melko helppoa kun poika on niin innoissaan ulos lähdöstä. Sisälle sen sijaan on kamala tulla, jos ei ole valmis.

Tällä hetkellä mulla on olo, että tää kakkonen on liian kiltti ja helppo. Pojalla kun oli kovat kipuitkut ja se oli kamalaa ja pidin vauvaa sylissä ja toivoin että se helpottaisi, niin tuntuu että kehitettiin läheinen suhde, tai minä kehitin. Tää tyttö vaan toistaiseksi on... Pieniä itkuja on, mutta ei isompaa.
 
Meillä tehtiin tänään ekaa kertaa kakka pottaan!!!:happy: Voi, että kun äiti oli ylpeä! Pottailuboli pari päivää tauollakin, kun poika sai jonkun ihme uhmakohtauksen, ensin mamman ja seuraavana päivänä mun kanssa, kun piti mennä potalle. Nyt meni taas jo reippaasti istumaan ja istui nätisti melko pitkään paikoillaan!
 
Meillä on pottailu jääny kun poika ei useempaan kuukauteen oo malttanu hetkeekään istuu siinä, pomppaa samantien pystyyn jos potalle yrittää laittaa. Jonkun aikaa teki aamupissan pottaan mut ei enää ees sitä... Saa nähä millon jatkuu pottakokeilut.
 
Mä oon metsästyny pottaa meille. Kuvittelin, et orthexin potta ois ollu edelleen sen näkönen, ku muistin, mut ei. Tiedän, et tää ei o niin tarkkaa, mut... :D
 
On se Sumppi tarkkaa. Meillä on baby björnin pottatuoli, mie en tykkää yhtää siitä nallen kuvasta... mut yritän etten anna sen häiritä kun on muuten hyvän mallinen :grin
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top