Heinä-syyskuun vapaa keskustelu-alusta

Imme mulla kans äitiys varmempaa kuin esikoisen aikaan... olihan se aikamoista säätöä ensimmäisen lapsen kanssa mutta siitä etiäpäin äitiys muuttunut varmemmaksi ja helpommaksi kun ei enää pingotta turhista :wink
AamuElokuinen mulla oli alku raskaudessa todella vaikeeta luoda kiintymystä vauvaan kun tää tuli niin puskista... mutta nyt en vois kuvitella elämää ilman tätä tuhisijaa:Heartred meidän juttu taitaa olla imetys ja ilta halit:wink nyt kun isommat on nukkumassa (tai työn alla) niin tässä ehtii halittelemaan paremmin... jätkä kylläkin nukkuu mut mitä pienistä :wink
Kyllä se kiintymys sieltä tulee, ennemin tai myöhemmin! Sitä ei vaan voi niin pesiä vauvan kaa kun on vanhempiakin lapsia...
 
Mäkin pelkäsin kiintymyksen kehittymistä, kun koko raskauden ajan menin ajattelematta koko raskautta. Mut, kun poika syntyi, niin se oli täyttä rakkautta heti. Nukkuu mun vieressä ja viihtyy vain sylissä, niin se ainakin itsellä lisää kiintymystä. Nukkuu siis yöt vieressä, kun en saa syönnin jälkeen nukahtaan muualle tai herää, jos siirrän. Toki onhan tää raskasta, kun on kiinni koko ajan.

Esikoisen tavoin itkeminen aiheuttaa edelleen ahdistusta. Sitä sit vaan oon syömättä jne, kun toinen huutaa.
 
Ahven
Vauvalla oli ilmarinta syntyissään, tuli ilmeisesti siinä synnytyksen aikana. Yhdessä kohtaa synnytystä vauva oli ahdingossa liian rajun supistuksen vuoksi ja nitrolla ja asennon vaihdolla saatiin sydän äänet takaisin. Lopuksi vielä imukupin saattelemana ulos. Ilmeisesti kaiken tuon jälkeen ei kyennyt imeä ja laitettiin nenä- mahaletku. Sitten pikkuhiljaa aloiteltiin pulloa. Harmittaa kun imetys ei suju yhtään ja tuo pumppaaminen alkaa olla aika työn alla kun on nämä muutkin keille pitäisi ruokaa laittaa ym. Nytkin sain tuossa tunti sitten vasta rinnat tyhjiksi kun en yksinkertaisesti ehtinyt aiemmin. Ja siis eilen illalla viimeksi pumppasin, että alkoi jo tehdä kipeää.
 
Mä pelkäsin aluksi kiintymyssuhteen muodostumista tosi paljon, koska raskaus oli yllätys ja olo oli koko raskauden ihan paska. En raskauden aikana osannut kiintyä vauvaan ollenkaan, esikon synnytyksestä jääneestä traumasta johtuen olin ihan varma, että ainakin toinen vähintään kuolee synnytykseen. Oon itse ainoa lapsi niin myös pelkäsin miten pystyn rakastaan kahta lasta yhtä paljon.

Kun vauva syntyi niin rakkaus syttyi heti. Meidän juttu on tissittely ja myös iltaiset halihetket kun esikoinen nukkuu. Esikoiseen kesti kauemmin kiintyä, mutta kyllä se sieltä tuli ja nykyään on rakkainta maailmassa. Luulisin, että siinäkin se synnytys varjosti pitkälle. Meinasin itse siihen kuolla (en toki lasta siitä syyttänyt) niin luulen, että mulle jäi siitä joku alitajuntainen menettämisen pelko enkä uskaltanut kiintyä. Mutta ihan varmasti kiintymyssuhde hiljalleen muodostuu jokaiselle! Sehän on ihan normaaliakin, ettei se ihan heti tule.
 
Meillä kiintymyssuhde perustui (hassua kylläkin) alatiesynnytykseen. Kun esikoisen synnytyksessä mikään ei mennyt normaalisti, niin siinä kiintymyssuhde perustui puhtaasti pesimiseen, imetykseen ja sylittelyyn. Nyt toista odottaessa olin varma, että sektioon menee tämä toinenkin tai vähintäänkin imukupilla vauva nyhdetään pihalle, niin se synnytyksen erinomainen kulku antoikin huikean potkun yhteiselle alulle.
 
Mansikka, korvike vauvat kasvaa siinä missä muutkin eikä se tissi maito oo äitiyden mitta!! Jos susta tuntuu että voimavarat/aika ei riitä tissittelyyn/pumppaamiseen niin ei se oo väärin lopettaa ja antaa korviketta:) pääasia on että koko perhe voi hyvin ja jaksaa arjessa... aika hurjan kuulonen synnytys ollu teillä:eek:
Kohta pitäis lähtee punnaan poikaa, paljon mahtanut massata viikon aikaan:wink?
 
Odotin vaan että nyt onnistuisi imetys, mutta ei se nyt sitten mennytkään ihan niin. Täytyy huomenna käydä tutustumassa korvikevalikoimaan.
 
Voih hyvää päivää... poju on ottanut taas reilun 350g massaa viikossa:eek: ja reilun sentin pituutta:eek: tän päivän mitat (3vko) on 3085g ja 48,5 sentii... iso poika:Heartred
 
-mansikka- sanoi:
Odotin vaan että nyt onnistuisi imetys, mutta ei se nyt sitten mennytkään ihan niin. Täytyy huomenna käydä tutustumassa korvikevalikoimaan.
Click to expand...

Hyvin ne kasvaa korvikkeellakin:wink vaikka kyl osaan samaistua sun imetys pettymykseen...
 
Mansikka, olipa teillä rankka alku :Heartred
Äippäkuus, kuinka teillä taas on neuvola?
AamuElokuun, päikkärit vauvan kanssa on meidän juttu.
 
Ahven ku toi meidän mies oli niin mini että pitää käydä viikottain punnaamassa tää eka kk...
 
Huomaan, että läheisyys ja kiintymys kasvaa kohisten, kun vauva on hyväntuulinen. Itku on rasittavaa, enkä yhtään ihmettele, että etenkin äidit tuntevat riittämättömyyttä vauvan huutaessa.

Meillä arki sujuu nyt mukavasti. Ikää 2vkoa, nukkuu yöt omassa huoneessa yhdellä herätyksellä. Päivisin jaksaa jo vähän seurustella. Tissi kelpaa paremmin kuin hyvin ja koska imuntarve on niin vahva niin otettiin tutti käyttöön ja saatiin päiviin yhdet päikkärit lisää (ei oikein osannut nukahtaa, kun roikkui vain tissillä koko ajan). Pullosta annettu pumpattua maitoa nyt harjoittelumielessä ja hyvin kelpasi sekin. Aika mukavaa eloa siis tällä hetkellä :)
 
Onneks muilla menee hyvin, täällä edelleen kahden tunnin syklit päivin ja öin. Onneks ei siis mitään itkemistä ja raivoomista, sitä en enää näitten heräämisten jälkeen kestäis :grin
 
Ahven sanoi:
Onneks muilla menee hyvin, täällä edelleen kahden tunnin syklit päivin ja öin. Onneks ei siis mitään itkemistä ja raivoomista, sitä en enää näitten heräämisten jälkeen kestäis :grin
Click to expand...

Kuulostaa kyllä hurjalta! Yritän ite nauttia nyt, kun menee hyvin, ensi viikolla voi tilanne olla jo aivan päinvastainen...
 
Meillä vauva nukkuu yöt kyllä hyvin mutta tänäänkin heräs aamulla seiskalta ja puolilta päivin sain sen lopulta ottaan pienet päikkärit. Nukku alle tunnin ja hetäs, sitten nukkui toiset päikyt kun käytiin vaunulenkillä. Nyt on sitten taas hereillä. Ja kun on hereillä niin tosiaan haluaa olla seuroissa mukana mikä on tuon kiukkupylly tavaran heittelijä esikon kans vähän riskaapeliä... mutta hyvä, että siis yöt nukkuu, ei siinä mitään!
 
Me käytiin tänään ulkona syömässä koko perhe ja oli tosi kivaa. 3-vuotias tsemppas hienosti ja käyttäytyi vaikka oli ollut pitkä päivä ja väsytti. Vauva ruokaili ja tarkkaili ympäristöä innokkaasti, hymyili ja oli tyytyväinen kunnes jälkkärin aikaan tuli väsy ja alkoi kitinä. Käytiin vielä isomman kanssa puistossa kun vauva nukahti autoon miehen vahtimana. Kyllä tämänkin pesueen kanssa voi normaalielämää välillä kokeilla :)
 
Meillä myös aloitettu ihan normaali arki jo tovi sitten. Ulkona käydään syömässä, käydään ostoksilla ja kirjastossa, puistoillaan kauempana kotia jne. Tänään kävin esikon ja vauvan kanssa äitini luona 80 kilometrin päässä, kun esikoinen tykkää matkustaa autolla ja vauva puolestaan nukkuu hyvin autossa. Ihanaa, kun arki on jo alkanut tulla "normaaliksi" :)
 
Nyt kun sanot niin ollaanhan mekin alusta pitäen käyty kaupassa, kirjastossa, kokouksissa ja ties mitä. Jotenkin tämä ilta-ajan dinner taisi olla jonkinlainen kohokohta - ehkä itselle oli tärkeää päästä vaihteeksi illalla ulos :)
 
Todellakin nautitte helpoista vauvoista! On tuokin helppo, kovin nälkäinen tapaus vain :grinme ollaan nyt menty niin et ku mies herää puoli viideltä töihin, niin hän ruokkii vauvan pullolla, niin saan nukkuu neljän tunnin pätkän.
Mä tulin äsken messuilta kotiin, törsäsin kauheesti :oops::grin
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top