GALLUP: Ristiäiset vai nimiäiset?

[Vargynja]

Itseäni ei ole kastettu pienenä. Kävin tavallisesti uskontotunneilla (en edes ala-asteella tiennyt että olisi vaihtoehtoja, no ehkä niin pienessä koulussa ei ollutkaan) ja kaikissa koulun kirkoissa yms. ja ripari-iässä kävin rippikoulun. Minut sitten kastettiin vähän ennen konfirmaatiota. En ole asiaa ikinä ongelmaksi kokenut. Enemmänhän taidetaan uskovaisia kiusata...

Toivottavasti pääsette Chandelier yhteisymmärrykseen. Voisin todeta että lapsi on teidän, ei anopin.

Meidän poika kyllä kastettiin. Ollaan miehen kanssa molemmat vähän uskovaisia (ei kuitenkaan meilläkään näy mitenkään arjessa), niin oli oikeastaan itsestäänselvää kastaa.

 

[Ruttu]

Meil oli nimiäiset ja koulussa menee sitten elämänkatsomustietoon, joten eipä varmaan osallistu kirkkoihin tms. Isompana jos haluaa liittyä kirkkoon se on ok. Mun siskontyttö kuulu kirkkoon, mutta kävi silti enemmin protu-leirin kuin rippikoulun.

 

[Emir]

Meillä on tästä hirveä tappelu ja suurimmalla kauhalla tätä soppaa hämmentää anoppi

Te, jotka ette kasta, niin miten ajattelette lapsen sitten koulussa osallistuvan esim. uskonnontunneille tai koulujumalanpalveluksiin? Kun mä olen sitä mieltä, että toisaalta uskontojen tunteminen kuuluu ihan yleissivistykseen, joten senkin takia voi uskonnontunneille osallistua (koska peruskoulussahan järjestetään tunnustuksetonta uskonnonopetusta...).
Rippileirille porukka menee nyt vaan sen takia, että saa juhlat ja lahjoja sukulaisilta.
Lisäksi, veikkaan että tässä 7 vuoden kuluessa ehtii tulemaan uusi opetussuunnitelmakin, jossa kaikki voi taas olla sitten ihan eri tavalla, mitä ne nyt on.

Meistä kumpikaan ei siis kuulu kirkkoon, appivanhemmat nyt on sitä sukupolvea, että pyhäkoulussakin on varmaan käyty, mutta muuten uskonto ei näy arjessa (eivät käy kirkossa eivätkä lue rukouksia tms.). Mutta suurin syy taitaa olla vaan "koska näin on aina tehty". Eli perinteet.

Mies taas tietenkin miettii asiaa siten, että miten välit pysyy oman äidin kanssa ja hänellä on myöskin joku koulukiusaamisjuttu tässä taustalla (lasta kiusataan, koska ei kuulu kirkkoon).

Mä olen kyllä suunnitellut jo mielessäni kivat nimiäiset.

Ite en kans kuulu kirkkoon mua ei oo kastettu. Kävin kans uskonnontunneilla kolmanteen luokkaan asti ja sit elämänkatsomusta.
Kirkkoon kuulumattomat voivat mennä prometeusleirille. Kolme serkkuani kävivät sen.

Oon ymmärtänyt että jos kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon niin juttu on sillä selvä, ei lastakaan voi kastaa.
Korjatkaa jos oon väärässä.

 

[Suski75]

Jos kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon eikä halua sitä varten kirkkoon liittyä, ei lasta voi kastaa. Kastamaton lapsi saa kyllä yleensä mennä rippikouluun kuten muutkin, mutta konfirmaatioon voi osallistua vasta kasteen jälkeen. Minut kastettiin rippileirin jälkeen, konfirmaatiota edeltävänä päivänä.

Omaa lastani ei ole kastettu. Minusta lapsen kuuluu itse päättää asia sitten kun osaa itse ajatella. Tehköön miten haluaa. Kouluun lapsi menee vasta niin monen vuoden päästä, että uskontojen opetuskin ehtii vielä muuttua, joten senkään miettiminen ei mielestäni ole vielä ajankohtaista.

 

[Miyn]

Mä voisin jopa antaa periksi, jos kyseessä olisi miehen mielipide vs. mun mielipide. Että jos mies haluaisi, että lapsi kastetaan, niin voisin siihen jopa suostuakin.
Mutta kun se vaatimus tulee sellaiselta henkilöltä, jolla ei pitäisi olla mitään sanomista tähän asiaan, niin sitä vaan pistää vastaan ihan reilusti.

 

[Emir]

Mä voisin jopa antaa periksi, jos kyseessä olisi miehen mielipide vs. mun mielipide. Että jos mies haluaisi, että lapsi kastetaan, niin voisin siihen jopa suostuakin.
Mutta kun se vaatimus tulee sellaiselta henkilöltä, jolla ei pitäisi olla mitään sanomista tähän asiaan, niin sitä vaan pistää vastaan ihan reilusti.

Mut eihän sun tarvi antaa kenellekään periks jos ette miehenne kans kerran kuulu kirkkoon. Voit anopilles sanoo ettei lasta voi kastaa.

 

[Miyn]

Mut eihän sun tarvi antaa kenellekään periks jos ette miehenne kans kerran kuulu kirkkoon. Voit anopilles sanoo ettei lasta voi kastaa.

No mutta kirkkoon liittyminen käy ihan käden käänteessä!
Mutta kun se ongelma nyt enemmänkin on ne välit siihen äitiin/anoppiin. Ei ole mukavaa sitten sille lapsellekaan, että isoäiti jää etäiseksi oman kiukuttelunsa vuoksi. Tai että hän alkaa vihaamaan mua kun olen houkutellut poikansa huonoille teille (tää oli jo niin av -lause, että ihan hävettää). Ja jos nyt tehdään niinkuin itse parhaaksi nähdään, niin tuleeko siitä sitten sellainen ikuinen muistutusjargon, jota jauhetaan sitten jokaisessa käänteessä?

 

[Suski75]

Toisaalta joa isoäiti on kiukuttelevaa sorttia, ei häneen välttämättä kannatakaan pitää tiivistä yhteyttä? Kiukutteluun löytyy aina syitä, jos ei aitoja niin sitten kiukuttelunaiheita voi keksiä omasta päästäänkin. Eli voi olla ihan hyväkin tajuta isoäidin kiukutteluluonne jo tässä vaiheessa, ennen lapsen syntymää.

 

[Miyn]

Tämä tuleva isoäiti on kyllä mahtava ihminen kaikin puolin eikä ole mitenkään kiukutellut tai ollut hankala ollenkaan sinä aikana mitä ollaan tunnettu. Mutta tämä kasteasia on ilmeisesti sellainen ylitsepääsemätön juttu...

 

[tiitiainen94]

Meille tulee ristiäiset, kristittyjä kun ollaan molemmat.

Munkin mielestä se on kyllä vanhempien asia päättää, tuleeko ristiäiset vai nimiäiset. Eikä esim. anopin.

 

[Rauha80]

Nimiäiset. Ensimmäiset laatuaan molempien perhepiirissä, joten ennakko-oletuksia oli aika vähän. Kummankin perheet ottivat neutraalisti vastaan tiedon nimiäisistä eikä ratkaisua tarvinnut selitellä kellekään.

 

[Tiinatytti]

Meille tulossa ristiäiset ja siis kunnon perinteiset kastejuhlat. Kuulutaan kirkkoon ja isäni on pappi. Hän on vihkinyt meidät ja itseasiassa kastanu mut ja myös mun sisarukset kaikki. Joten hän varmasti suorittaa seremonian pikkuisellekin, joka on muuten ensimmäinen lapsenlapsi meidän suvussa!