Esittelyt

KRS.

Vauhtiin päässyt keskustelija
Toukokuisilta kun ei löydy kunnon esittelyketjua, niin päätin sellaisen aloittaa. :D

Täällä siis KRS. hei! Olen nainen, 27 vuotta, naimisissa. Kotoa löytyy myös esikoinen 7/16, sekä koira.

Meillä taustalla yksi keskenmeno 7/17 (liekkö tuulimuna tai kemiallinen, ken tietää) viikoilla 6+jtn.

Nyt siis kolmas raskaus. :Heartred
 
Hih, kiva, ku muutkin valvoo tähän aikaan!!
Täältä löytyy 33v nainen, joka joutuu jo miettii ikänsä, jos joku kysyy, ku ei enää jaksa laskea :D
Täällä ois kaks kolmas raskaus menos. Eka oli km rv10, seuraava 02/16 tuhisee tos vieres sängyssä ja nyt ois tää mahdollinen sisar tulossa ♡
Ylöjärvellä asustelen miehen, marsun ja koiran kanssa. Kotiäitinä tällä hetkellä. Ammatiltani olen lastenhoitaja.
 
Täällä kirjoittelee 31-vuotias Kymenlaaksoon asettunut savolainen. Aviomieheni on 33-vuotias ja tamperelaislähtöinen.

Minulla on menossa viides raskaus kuuden vuoden aikana. Esikoistyttö kuoli synnytyksessä 2012 tuntemattomasta syystä. Seuraava raskaus todettiin keskeytyneeksi keskenmenoksi np-ultrassa. 2014 fyysisesti (raskaushepatoosi ja raskausdiabetes riesana) ja psyykkisesti vaikean raskauden jälkeen saatiin syliin täysaikainen tytär ja 2016 vielä vaikeamman raskauden päätteeksi ja neljä viikkoa ennen laskettua aikaa käynnistettynä seuraava tytär, joka meinasi vielä synnyiniltanaan kuolla minun rinnalleni koska ei osannut alkuun hengittää syödessään. Lastenosaston kautta sitten hänkin kotiutui.

Kotona käy tosiaan aikamoinen vilske kun 3-vuotias tutustuu tunteisiinsa ja kymmenkuukautinen liikkumisen avartavaan maailmaan :D. Perheeseen kuuluu myös 9-vuotias kultainennoutaja, jonka lempipuuhaa on nukkuminen.
 
Täällä 22 vuotias nainen keski-suomesta, naimisiinkin mennyt 2015.
Nyt ensimmäinen raskaus, innolla odotetaan et pieni kasvais. [emoji173] just muutettiin heinäkuussa uuteen kaupunkiin todella pieneen kaksioon, nyt pitäis pikkuhiljaa varmaan taas etsiä uutta isompaa että mahutaan vähän paremmin pienen perheen kanssa asustelemaan. [emoji4]
 
Julianna89 kyynel silmäkulmassa luin sun esittelyn! Miten paljon joutuukaan yksi ihminen kestämään.. Tsemppiä tähän raskauteen! Toivottavasti kaikki menee hyvin!!
 
Täällä kohta 33 v kotiäiti, vuodenvaihteessa pitäisi töihin palata ellei jatka hoitovapaata.

Meillä on uusioperhe. 2 poikaa (10/05 ja 2/07 ja pari keskenmenoa) edellisestä parisuhteesta ja 7/16 tyttö nykyisen avokin kanssa.
Perheeseen kuuluu myös koira ja kissa. :)
 
Täällä 25-vuotias Pohjois-Karjalassa asuva nainen ja odotamme miesystäväni kanssa ensimmäistämme ❤️

Perheeseemme kuuluu lisäksemme villi ja vilkas, lapsia rakastava labradorinnoutaja.
 
Täällä 31v Hämeestä. Perheeseen kuuluu mies, koira ja 6/15 syntynyt esikoisemme. Tämä toinen sai alkunsa yllättäen kerrasta (omien sairauksien epäiltiin vaikeuttavan raskautumista) ja nyt vähän epäuskoisena (ja huonovointisena) odotellaan miten menee. Olo on paljon kamalampi kuin kolme vuotta sitten ja tuolle esikoisellekin pitäisi riittää voimia...
 
Täällä 34 vuotias, vajaa 2 vuotiaan tytön äiti. Perheeseen kuuluu meidän lisäksi isä, eli rakas aviomieheni ja meidän 4v koira :happy: asustellaan Uudellamaalla.

Itse opiskelen yliopistossa ja koitan tässä ahertaa maisteriopintoja kasaan, jotka tietty jää sitten loppukeväästä (jos kaikki menee hyvin ja pieni pysyy matkassa) tauolle. Luotan kuitenkin siihen, että kaikki järjestyy omalla painollaan ja saisin joskus koulunkin valmiiksi. Iänkin puolesta olisi jo kiva jättää opiskelut taakse ja päästä kunnolla työelämään kiinni viikonlopputöiden sijaan:)
 
Täällä 22 -vuotias 6/16 syntyneen tytön äiti Pohjois-Karjalasta, avioliitossa 2014 lähtien:Heartred

Salaisella puolella sitten enemmän:wink
 
Tässäpä miun esittely
33v 2 tytön äiti, myöskin Pohjois-Karjalasta. Tytöt 11v ja 6v ja perheeseen kuuluu vielä 4 koiraa sekä aviomies. Opiskelen tällähetkellä sairaanhoitajaksi ja jos kaikki hyvin menee ja vauva syntyy toukokuussa, niin tarkoitus on jatkaa opintoja niin pian kuin mahdollista.
Raskaus oli meille yllätys, positiivinen sellainen. Tosin vähä sekoittaa suunnitelmia, mutta elämä nyt on sellaista ettei sitä aina etukäteen tiedä mitä tulee eteen. Lasten saaminen ei ole ollut helppoa, esikoista yritettiin vuosi ja toista tehtiin 4v hoitojen kanssa, mutta ne eivät auttaneet. Lopulta viimeisen tuloksettoman IVF hoidon jälkeiseen luomukiertoon raskauduinkin ja saimme toisen tyttäremme syliin. Raskausaika oli pelottavaa, vuodin verta rv14 ja aloin saamaan ennenaikaisia supistuksia joskus rv24 jälkeen ja jouduin vuodelepoon..neiti sitten ei halunnutkaan syntyä joten jouduttiin lopulta käynnistämään 41+5 :D

Asutaan rintamamiestalossa jota remppaillaan (onneks isoimmat remontit jo tehty), harrastelen koirien kanssa kaikenlaista näyttelyistä, tokoon, maalaan sillointällöin, teen käsitöitä sekä metsästän.
 
Heips kaikki, jospa sitä nyt vois esittäytyä kun np-ultra takana päin ja vauvalla kaikki hyvin : ).

Olen 24 vuotias sairaanhoitaja opiskelija Uusimaalta ja onnellisesti mennyt tänä kesänä mieheni kanssa naimisiin :happy:. Valmistuminen siirtyy nyt myöhemmäksi eli yhdestä harjoittelusta jää kiinni, sen teen sitten joskus myöhemmin. Ensimmäinen raskaus eli jännittää kovasti miten vauva selviytyy syliin asti elossa, kovasti toivottu vauva ja yllätyin että näin nopeasti häitten jälkeen raskauduin :happy:.
 
Täällä 21 vuotias tradenomiopiskelija Turusta. Toukokuussa mentiin miehen kanssa naimisiin, elokuussa annettiin pienelle lupa tulla keskustelun ja kuukauden miettimisen jälkeen ja syyskuussa plussattiin. Kovasti yritän töitä tehdä sen eteen, että valmistuisin ennen vauvan tuloa ja oikeastaan enää onkin vain opparista kiinni! Samalla kuitenkin täytyy töitä yrittää jonkin verran tehdä, niin saa nähdä miten voimat riittää.

Ensimmäinen lapsi kummallekkin ja onhan tämä aivan älyttömän pelottavaa! 17 yötä vielä ensimmäiseen ultraan eikä malttaisi kyllä millään odottaa..
 
Moikka, kai sitä nyt voisi itsekkin jo esittäytyä.
Olen 23 vuotias perustason ensihoitaja Pirkanmaalta. Meidän perheeseen kuuluu mies ja 4v koira. Jos kaikki menee hyvin niin mini sitten toukokuussa. :) Ja ensimmäinen raskaus molemmille.
 
Täällä 27 vuotias kahden tytön äiti Kuusamosta. Uusioperheenä asutaan, ja miehelle tulokas onkin ensimmäinen. Omakotitalo hakusessa, kun meinaa tämä miehen "poikamieskaksio" käydä ahtaaksi. Perheeseemme kun kuuluu myöskin 2.5v rotikka uros :D
 
Täällä 31 vuotias 3 lapsen yksinhuoltaja. Ja toukokuussa siis 4 lasta. Tulevan lapsen isän kanssa seurusteltiin kyllä ja lapsi toivottu, mutta heti plussan jälkeen tuli ero. Nyt en sitten tiedä aikooko isä olla lapsen kanssa tekemisissä vai ei. Mutta minä ja isosisarukset odotetaan vauvaa kovasti :love7

Asutaan rivari neliössä. Ja olen töissä päiväkodissa lastenhoitajana.
 
Täällä 26 vuotias yhden tytön (3/2016) äiti Satakunnasta. Avoliitossa asutaan ja kihloissa ollaan mieheni ja lapsen isän kanssa, yhtä pidetty nyt kahdeksatta vuotta. Jos kaikki menee hyvin, kasvaa perheemme ensi keväänä yhdellä. :Heartred Raskaus on erittäin toivottu. Yksi km takana v. 2011, se kummittelee edelleen ja on pelottanut koko alkuraskauden, sekä edelleen.
 
23 vuotias ja esikoista odotan yksin Tampereen seudulta. Taksia ajan renkinä päivätyökseni ja päivittäin on hevoset myös vahvasti arjessani mukana.
Lapsen isän kanssa oltiin 1,5v yhdessä ja lapsi oli kummankin toiveissa kun sitä lähdettiin yrittään. Kuitenkin 4kk yrityksen jälkeen tultuani raskaaksi mies päättikin ettei lasta halua ja lähti vain viikko testin tekemisen jälkeen. Muutti vanhan hoitonsa luokse jonka kanssa on nyt yhdessä..

Tuleva näyttää miten asiat menevät, nyt mies haluaa olla isä ja lapsen elämässä. On kuitenkin satuttanut sekä loukannut niin monet kerrat tunteitani ilman katumusta ettei luottamusta ole miestä kohtaan. Miehellä on myös mielenterveysongelmia ja useiden vuosien päihdetausta joten ei ole tasapainoinen saatikka luotettava...
Elämäni paras asia kuitenkin on tällä hetkellä pieni ötökkä joka kasvaa kanssani, siitä saan olla kiitollinen joka ikinen päivä.. :Heartred
 
Minäkin voisin kertoa omani. Siis aivan ihania tarinoita, kaikilla niin erilaisia ja silti meitä yhdistää onni, huoli tuntemattomasta ja toive tulevaisuudesta. :Heartred Tosiaan olen kohta 27-vuotias ja odotan kolmatta. Esikoinen 7-vuotias tyttö ja tämän hetken kuopus tässä kuussa 3-vuotias tyttö. Miehen kanssa ollaan oltu todella vähän aikaa yhdessä ja puhuimme kyllä lapsesta, mutta tämä päättikin tulla äkkiä. Mä olen pahoillani kaikkien puolesta, jotka ei pysty tulemaan helposti tai ollenkaan raskaaksi, koska mulle tämä on melkein, kuin kirous. Ensimmäinen raskautuminen tapahtui 2009 jälkiehkäisystä huolimatta (kondomi meni rikki), josta jäi sitten kipinä ja halu saada lapsi. Se päättyi keskenmenoon. Seuraava raskaus päättyi myös keskenmenoon. Tästä keskenmenosta heti raskauduin uudelleen ja esikoiseni syntyi 2010. 2012 tulin raskaaksi, vaikka söin e-pillereitä. Elämäntilanteeni oli tuolloin toivoton ja jouduin päätymään aborttiin. 2014 tulin raskaaksi, vaikka minulla oli (tai oli ollut) hormoonikierukka. Elämäntilanteeni ei tuolloinkaan ollut ehkä paras mahdollinen, mutta aborttiin en pystynyt tuolla kertaa ja toinen lapseni syntyi. Tilanteeni tosiaan on, ettei mikään hormonaalinen ehkäisy käy minulle, koska niistä tulee pahoja sivuoireita, tai sitten kehoni hylkii niitä. :D Me fiksuina aikuisina käytettiin ”varmoja päiviä” ja tässä kierrossa, jolloin nyt raskauduin, oli ovulaatio tullutkin viikon liian aikasin. Tässä sitä ollaan ja odotellaan, että perjantain ultrassa toivottavasti olisi kaikki hyvin. Olen vakituisessa toimistotyössä, harrastan salia, musiikkia, mallihommia ja semmosta pientä kivaa. Olen aina vitsaillut, että tulen raskaaksi varmaan samassa saunassa istuessa miehen kanssa ja voisin perustaa hedelmöityshoitolan. Jos tämä raskaus nyt vain menee hyvin ja loppuun asti, on seuraava ratkaisu varmasti sitten piuhat poikki. Pitkässä parisuhteessa kun ei jaksaisi loppu elämäänsä millään kondomeilla pelata, enkä välttämättä tätä menoa suurperheen äidiksikään haluaisi. :D Mutta elämä johdattaa ja lapset ei paljoa kysele, kun tulevat. Jokainen varmaan tietää, että kun yhdyntää harrastaa niin mahdollisuus on AINA, ellei nyt ole jotain fysiologista esim sairauden aiheuttamaa estettä. :)
 
Takaisin
Top