Murmelski
Satasella mukana keskusteluissa
Ajattelin aloittaa tämmöisen ketjun, jossa voi jakaa asioita, jotka jurppii raskauden aikana :)
En halua lietsoa negatiivisuutta, mutta monella on varmasti päiviä, kun kaikki jurppii, eikä tiedä miten päin olisi, eikä viitsisi facebookkiin tms. avautua :D Joten tänne vaan, antaa tulla! Vertaistukea :D
Voisin aloittaa tällaisella asialla, kuin että mies teki oikee mukavasti, kun oltiin keskusteltu siitä, etten tällä hetkellä, kun olen raskaana, koe oloani mukavaksi ja ahdistaa humalaisten ihmisten seurassa, niin silti sanoi ystävilleen, että on ok tulla meille pohjoisesta rällästää ja ryyppää pariksi päiväksi ja käytäisiin keikalla. Muuten hyvä, mutta tuo ajatuskin siitä, että täällä makaa krapulaisia miehiä pitkin olkkaria pari päivää ottaa pannuun ja ahdistaa.
Sovittiin sitten, että ok saavat tulla, kun tästä oli jo kesällä sovittu alustavasti, kun ei vielä tiedetty, että olisin nyt raskaana (ja ei tietenkään voi missään nimessä perua koko hommaa ajoissa, kun muuten siitä tuli sitten ulivali "en saa enää ikinä tehdä mitään". Ja kävi saman viikon perjantaina työkavereiden kanssa olutexpossa). Tapeltiinkin aiheesta ja sovittiin, että pari päivää on ok ja kyselin sitten eile illalla, että millos se keikka oli, kun pojat tulee maanantaina. "Se on keskiviikkona". Eli yhtäkkiä pojat onkin sitten maanantaista torstaihin. Pari päivää venyikin neljään päivään, joka tarkoittaa, että täällä makaa kolme päivää krapulaisia ihmisiä pitkin asuntoa ja iltaisin lähetään rällästään baariin.
Ihan ku minua ei kiinnostaisi pitää hauskaa, mutta sattuneesta syystä tällä hetkellä, siihen ei kuulu tuo ryyppääminen ja örveltäminen, joten saan vaan seurata sivusta ja ahdistua. Ja sitähän mies ei voi jostain syystä ymmärtää, että tälläiset tilanteet saa tuntemaan minut kovin ulkopuoliseksi, eikä tätä pääse edes karkuun omasta kodista. Huoh.
Anteeksi pitkä avautuminen, mutta oli pakko saada ulos tämä, etten räjähdä pohjosen pojille. Eihän tämä heidän vika ole, että mies mokailee :')
Kiitos ja anteeksi!
En halua lietsoa negatiivisuutta, mutta monella on varmasti päiviä, kun kaikki jurppii, eikä tiedä miten päin olisi, eikä viitsisi facebookkiin tms. avautua :D Joten tänne vaan, antaa tulla! Vertaistukea :D
Voisin aloittaa tällaisella asialla, kuin että mies teki oikee mukavasti, kun oltiin keskusteltu siitä, etten tällä hetkellä, kun olen raskaana, koe oloani mukavaksi ja ahdistaa humalaisten ihmisten seurassa, niin silti sanoi ystävilleen, että on ok tulla meille pohjoisesta rällästää ja ryyppää pariksi päiväksi ja käytäisiin keikalla. Muuten hyvä, mutta tuo ajatuskin siitä, että täällä makaa krapulaisia miehiä pitkin olkkaria pari päivää ottaa pannuun ja ahdistaa.
Sovittiin sitten, että ok saavat tulla, kun tästä oli jo kesällä sovittu alustavasti, kun ei vielä tiedetty, että olisin nyt raskaana (ja ei tietenkään voi missään nimessä perua koko hommaa ajoissa, kun muuten siitä tuli sitten ulivali "en saa enää ikinä tehdä mitään". Ja kävi saman viikon perjantaina työkavereiden kanssa olutexpossa). Tapeltiinkin aiheesta ja sovittiin, että pari päivää on ok ja kyselin sitten eile illalla, että millos se keikka oli, kun pojat tulee maanantaina. "Se on keskiviikkona". Eli yhtäkkiä pojat onkin sitten maanantaista torstaihin. Pari päivää venyikin neljään päivään, joka tarkoittaa, että täällä makaa kolme päivää krapulaisia ihmisiä pitkin asuntoa ja iltaisin lähetään rällästään baariin.
Ihan ku minua ei kiinnostaisi pitää hauskaa, mutta sattuneesta syystä tällä hetkellä, siihen ei kuulu tuo ryyppääminen ja örveltäminen, joten saan vaan seurata sivusta ja ahdistua. Ja sitähän mies ei voi jostain syystä ymmärtää, että tälläiset tilanteet saa tuntemaan minut kovin ulkopuoliseksi, eikä tätä pääse edes karkuun omasta kodista. Huoh.
Anteeksi pitkä avautuminen, mutta oli pakko saada ulos tämä, etten räjähdä pohjosen pojille. Eihän tämä heidän vika ole, että mies mokailee :')
Kiitos ja anteeksi!