Äitien hyvinvointi synnytyksen jälkeen

Mä oon ymmärtänyt, että monilla tuntuu painetta alapäässä ja se pahenee iltaa kohti tai menkkojen aikaan. Joillakin naisilla emättimen muoto tulee oudoksi (nämä viereiset elimet ikäänkuin muodostavat pullistuman emättimeen päin tmv.) tai esim. kakkaa ei saa kunnolla tulemaan ulos. En ole lääkäri, mutta tämmöistä on moni keskusteluissa oireikseen kuvannut.
Mulla oli se pitkittynyt ponnistus, lähes 70 min, joten siksi arvelin olevani riskiryhmässä laskeumien suhteen.
 
Ilyana sanoi:
Ja miten ilmenee? Musta nimittäin tuntuu, ettei täälläkään alakerta ole ihan entisensä..
Click to expand...

Sama juttu täälläkin.. Epäilen lievää virtsankarkailua (pikkarit saattaa olla aavistuksen märät mutten itse tunne että pissaa lirahtaisi housuun?) muutenkin pidätyskyky on huonontunut. Jos hätä tulee niin vessaan on mentävä välittömästi. Myös yhdyntä on hieman kivuliasta, ja ilmeisesti arpi emättimessä vähän venyy ja aiheuttaa kipua.
 
varpahat sanoi:
Sama juttu täälläkin.. Epäilen lievää virtsankarkailua (pikkarit saattaa olla aavistuksen märät mutten itse tunne että pissaa lirahtaisi housuun?) muutenkin pidätyskyky on huonontunut. Jos hätä tulee niin vessaan on mentävä välittömästi. Myös yhdyntä on hieman kivuliasta, ja ilmeisesti arpi emättimessä vähän venyy ja aiheuttaa kipua.
Click to expand...

Mä oon tarmokkaalla jumpalla saanu oman tilanteeni samanlaiseksi kuin ennen synnytystä. Osa virtsankarkailusta liittyy hormonitoimintaan ja osa on lihasheikkoutta. Lantionpohjan jumpasta on kyllä useimmille paljon apua karkailun ehkäisyyn.
Tsempit kaikille toipujille!
 
Onko joku saanut jostain vitamiini/öljyvalmisteesta apua aivotoimintaan... :bored: Mun työ on täyttä aivotyötä ja vaikka palaan vasta vuoden vaihteessa, niin vähän jänskättää jo nyt tämä aivottomuus. Ajatus ei kulje, sanat hakusessa ja muisti pätkii. Mulla on raskausvitamiinilisä ollut käytössä koko ajan. Jostain luin öljylisistä. Onko joku saanut apua niistä? Tai imetyksen lopettamisesta?
 
Arabia, täytyy sanoa että ei kyllä mitkää lisät mulla ainakaa auttanu. Nyt ku on vähä työstäny ainotoimintaa (lukee, opiskelee itekseen kiinnostavia asioita, ihan helpoill asioilla harjottelee muistamista) nii alkanu taas palautuu jonkun sortin muistitoiminto. Huomaan itellä ainaki et keskittymistä pitää opetella taas ja ku keskittyy nii alkaa onnistua.
 
Ei täälläkään, usein harmittaa, ettei mitään enää tajua. Miten ihmeessä äidit pärjäävät töissä? Siitähän minulla ei vielä ole omakohtaista kokemusta.
Lisäksi alan olla niin voipunut kaikesta, että eipä haittaisi päästä töihin lepäämään. Olen nauttinut äitiydestä ja tyttö on mitä ihanin. En vaan ole kodin hengetär, joten ruoanlaitot ja kaiken maailman puleeraukset täällä kotona tuntuu raskaammalta kuin onkaan. Rima ei ole korkealla, siitä ei ole kyse. Huoh, ehkä se vaan on unen puutetta ja siksi ei ole kovin valoisa olo.
 
Taitaa olla toiveajattelua, että saisi aivot toimimaan pillereitä popsimalla :dead: Täytyy vaan toivoa, että töissä ois kevyt alku.

En nyt enää löydä sitä juttua, minkä aiemmin luin. Liittyi muistaakseni EPA rasvahappoihin. Taidan kuitenkin kokeilla jotain öljyvalmistetta ihan vaan varmuuden vuoksi ennen töihin paluuta :)
 
Taitaapa olla pääasiassa siitä unen katkonaisuudesta kyse ainakin mun hötöaivoissa :D ei siitä EPAsta varmaan haitaksikaan ole, mutta mitään ihmeainetta ei tähän muistamattomuuteen ole.
 
Aivot ihan nollaantuneet myös täällä. Raivostuttavaa kun ei ihan tavalliset perussanat eivät tule mieleen. Toivon totisesti, että muisti palautuu ennen töihin menemistä. Jos ei, olen pulassa.
 
Koittakaapa jähätä näillä aivoilla 12 ja 13v. teininalkujen kanssa...Pitäis olla muistivihko,mihin kirjaa aivan kaiken mitä on sanonut...ja koska... :D
 
Täällä kans unenpuutteesta johtuen muisti ihan olematon. Muutoinkin päivät menee aika puuroisessa olossa. Toivottavasti uusin tulokas on hyvä nukkuja. Parin vuoden univaje varmaan syö jo osan aivoista sitten. :D
 
Kaks ekaa 1v4kkn ikäerolla ja hengissä on selvitty,vaikkei kaikki muistikuvat välttämättä ihan selkeitä olekaan... :D
Ja tottahan toki esikoispoika ei ole yhtä rakas kuin keskimmäinen tytär,koska tyttären olisin keskiviikkona vienyt pulahtamaan järveen,kun taas poikaa en suostunut pari viikkoa sitten viemään.Ja toki äiti muistaa,et mikä oli tilanne,kun kieltäytyi viemästä... :D
 
Hei, vähänkö kiva tietää, etten todellakaan ole ainut kellä vähän jumittaa! :joyful:
Mutta ite huomasin ainakin sen, että kun aloin saamaan itelle tärkeitä juttuja enemmän balanssiin, kuten ruoka, juoma, lepo ja riittävä uni, niin kyllä se on vähän helpottanut.
Aikasemmin tuli kärvisteltyä enemmän vähän niin kuin "vajailla akuilla" päivästä toiseen.
Ei siis mikään ihmekään, jos ei hommat oikein kulje... :happy:
Sitä vaan niin helposti tuppaa unohtamaan itsensä ja ne omatkin tarpeensa.
 
Komppaan Moonaa. Välillä, kun on syönyt ja nukkunut ja levännytkin vähän, niin tuntuu lähes ihmiseltä, ja on helmpompaa tehdä niitä hyviä valintoja. Sitten tulee surkeampi kausi ja huomaan, etten halua syödä edes sitä kunnon ruokaa vaikka olisi jääkaapissa valmiina, vaan pupellan leipää ja mieli tekee herkkuja. Eikä todellakaan tee mieli lähteä liikkumaan, vaikka tietäis miten paljon se auttaa jaksamaan ja tuo hyvää oloa! Oon käynyt salilla nyt reilun kuukauden aika tiheään, ja olo on kyllä huomattavasti parempi :) eikä edes peilikuva ahdista niin paljoa, vaikkei se miksikään ole vielä muuttunut.
 
Mä en saanut viime viikolla nukkua tarpeeksi kuin yhtenä yönä. Ja heti huomasin kuinka pää oli jumissa ihan kunnolla (siis niiden muiden öiden takia)! Riittävä nukkuminen on aivan ylitärkeää!! Pitkästä aikaa myös huomaan, kuinka ei jaksaisi tehdä mitään, ei ole innostusta. Mä näköjään vajoan heti synkempiin vesiin, jos en saa nukkua riittävästi. Vauvan heräilyt ei haittaa, jos unieni pituus olisi 9h/yö. Mutta viime viikolla ei kaikkina öinä tullut edes 8h.
 
Mitenkähän sitä pystyis ja vois hyvällä omalla tunnolla joskus tuhlata rahaa itseensä niinku kampaajan ja jonkun vaatteen verran! Mua niin ärsyttää välillä. Teini on vaaterahaa ja milloin mitäkin rahaa vailla. Keskimmäisillä housut pieniä, no tilaanpa h&m uusia. Onneks vauvalle löytää kirppikseltä. Teini ei kato kirppistä päinkään. Keskimmäisille siellä ei ole kokoja tai on valmiiksi risoja, en ymmärrä miten kehtaa viedä myyntiin polvipuhki housuja!
Aina on joku autoremppa lasku, vakuutuslasku jne. Kiitollisena joo että tulee miehelle palkka ja on koti ja lämmin ja ruokaa ja sähkökin :D
Mutta miksi se on äiti aina joka "uhrautuu". No kun ei yksinkertaisesti rahat riitä. Ja tulot vaan tippuu ens kuussa. Kotihoidontuki.
Työkeikkaa olis mutta mites vauva?! Kokopäivätyön saisin heti, mutta mä en hoitoon laita tota pientä. Ja meiän vuorotyöt ja neljä lasta niin aika mahdoton yhtälö :sad001
Toisinaan nää vähäpätöiset asiat ottaa vallan ja ärsyttää, kiukuttaa, harmittaa. Kiitos ja anteeks.
 
Sama. Äitinä tinkii omista harrasteista, vaatteista, hyvinvoinnista. Muut on hyvissä vaatteissa ja hiukset leikattuna, kun meikän paidoissa reiät sen kuin suurenee pesu pesulta ja hiukset on sellaset takkuset hamppuhapsut, meikitkin on koristeena vaan pussukassa kun ei vaan yksinkertaisesti jaksa päivässä kuin ne välttämättömimmät eli tiskaukset, muksujen hoito ja ruuanlaittopuuhat sun muut arkiset robottipuuhat. Ois kiva harrastaa jotain muutakin kuin nukkumisesta haaveilua. :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top