Kyfi4118140
Silmät suurina ihmettelijä
Mistä hitosta tässä nyt repii hohtoa tähän elämään. Oon lasten kanssa aina lukuunottamatta muutamia tunteja silloin tällöin kun käyn keikka hommilla. Ei siis ikinä vapaa aikaa. En tietenkään ole tehnyt lapsiani muiden hoidettavaksi ja rakastan heitä yli kaiken, vaan olisihan se nyt luksusta saada joskus hengähtää niin ettei tarvitse huolehtia kuin itsestään. Mies ei ota kantaa siihen että pääsisin välillä vapaalle ja isovanhempia ei kiinnosta.
Miten te muut joilla äitiys on koitunut elämän tehtäväksi jaksatte?
Miten te muut joilla äitiys on koitunut elämän tehtäväksi jaksatte?