----45+++++ kuumeiset

[Tähti ★]

No ei ole kaikki miehet tollasia, hohhoijaa...

MiuMau79 :)

Eivät!

Mutta meillä on....

On muutoin rohkea, urhea, työteliäs, sekä liikunnallinen. MUTTA...pupu menee pöksyyn ja on järkyn huolestunut heti, jos kuka vaan lähisuvussa on sairastunut tai jos lapsella on edes vähänkin kuumetta.

Myös synnytys sairaalassa huomasin tuon, kun itse makasin viimeisilläni sängyllä ja lapsivedet puhkaistiin. Mies oli mukana ja hänen oli tarkoitus tsempata minua. Mutta jouduinkin itse tyynnyttelemään häntä, kun tilanne olisi pitänyt olla tasan toisinpäin

Hän ei kestänyt edes synnytyksen alkua, eikä sitten itse synnytystä nähnytkään, josta hän on ollut kiitollinen, sillä sanoi, ettei olisi pystynyt olla mukana synnytyksessä.

Häntä tressasi jo se, että supistukset alkoivat ja lääkäri tutki päivää ennen synnytystä.

Tuskin mulla on ainoa tällainen mies.... minusta se on miehillä geeneissä

 

[Yölento]

Wheelchair Mama :)

On myös niitä, jotka sanovat näin nuorena, mutta muuttavat mieltä myöhemmin, siellä 40v. ++++

Jos lapsia on jo paljon, niin harvempi sitten tekee niitä enää lisää 40v. jälkeen.

Tosin ne joilla ei ole, kuin yksi, jos sitäkään, niin tuskin vetävät rajaa siihen 40v++

Taas eri mieltä. Jos on tottunut, että on aina vauva talossa niin miksi lopettaa kun ikää tulee lisää?

Perheitä ja tilanteita on moneen lähtöön. Onneksi.

 

[Tähti ★]

Taas eri mieltä. Jos on tottunut, että on aina vauva talossa niin miksi lopettaa kun ikää tulee lisää?

Perheitä ja tilanteita on moneen lähtöön. Onneksi.

Yölento :) Samaa mieltä! Hauskaa, että me ollaan eri mieltä, mutta silti samaa mieltä!

Kirjoitan aina vaan omasta mielipiteestä, mutta en poissulje muita. Tuon omani esille, ja jokainen tehköön samoin!

 

[Motto78]

Mahtavia uutisia suski! Ihanaa että kaikki on hyvin.

On täällä pk-seudullakin 30-vuotiaita uraäitejä - noin puolet kaveripiiristä aloitti heti kolmenkympin molemmin puolin, ja me muut 35-40-vuotiaina. Pari on juuri tehnyt kouluikäisten seuraksi iltatähden, ja me muutamat viimeiset yrittämme esikoista vaihtelevalla menestyksellä. On ihanaa kun yhteisissä juhlissa on kaikenikäistä lapsosta.

On muuten tosi jännä miten oma lähipiiri ja "kupla" vaikuttaa mielikuviin todellisuudesta.

 

[Yölento]

MiuMau79 :)

Eivät!

Mutta meillä on....

On muutoin rohkea, urhea, työteliäs, sekä liikunnallinen. MUTTA...pupu menee pöksyyn ja on järkyn huolestunut heti, jos kuka vaan lähisuvussa on sairastunut tai jos lapsella on edes vähänkin kuumetta.

Myös synnytys sairaalassa huomasin tuon, kun itse makasin viimeisilläni sängyllä ja lapsivedet puhkaistiin. Mies oli mukana ja hänen oli tarkoitus tsempata minua. Mutta jouduinkin itse tyynnyttelemään häntä, kun tilanne olisi pitänyt olla tasan toisinpäin

Hän ei kestänyt edes synnytyksen alkua, eikä sitten itse synnytystä nähnytkään, josta hän on ollut kiitollinen, sillä sanoi, ettei olisi pystynyt olla mukana synnytyksessä.

Häntä tressasi jo se, että supistukset alkoivat ja lääkäri tutki päivää ennen synnytystä.

Tuskin mulla on ainoa tällainen mies.... minusta se on miehillä geeneissä

On kyllä loukkaus miehiä kohtaan todeta että avuttomuus on geeneissä !

Ensimmäisten lasten isä on hoitaja. Selvisi kyllä kaikesta muusta lasten kanssa paitsi imetyksestä. Toki lasten kasvaessa olimme aina eri mieltä siitä mikä on tavoite, mutta ei se avuttomuutta ole. Jonkun toisen kanssa olisi voinut mennä hyvin.

Ja tämän kolmannen isä on vain luontaisesti lahjakas isänä. Ei pyörtynyt synnytyksessä, ei lähtenyt pois salista, ei tarvinnut rauhoittelua ja kokemattomuudesta huolimatta on alusta asti hoitanut lasta joka tilanteessa. Ei ole mikään äidin apulainen vaan ihan täysillä hommassa mukana. Välillä ajattelen että minun pitäisi tehdä enemmän, kun olen hoitovapaalla ja mies tekee töitä, mutta toisaalta isän ja lapsen suhteelle on parasta, että ovat paljon yhdessä.

 

[Motto78]

Mies ja synnytys tms. -asioista: olin tosi positiivisesti yllättynyt omasta miekkosesta viime vuoden aikana. Oli ihan mieletön tuki kun supistelin 3-4 min välein 20h ajan myöhäisessä tyhjennyksessä, vuosin lähes 2 litraa verta pitkin huonetta toisessa tyhjennyksessä, ja piti mut järjissäni molempien johtaessa kaavintaan.

Mies oli itsekin yllättynyt, luuli ennen tätä mankelia ettei olisi kestänyt verta.

 

[Yölento]

Meillä muuten minä olen se, joka sairastaa miesflunssat. Yleensä mies ja poika sairastavat ensin ja minusta tauti vaikuttaa tosi lievältä ja helpolta. Sitten kun minä saan sen, makaan vuoteen omana ja mies tarjoilee sohvalle kuumelääkkeet, ruuat ja juomat.
Viimeksi vatsataudissa lapsi oksenteli kolme päivää, mies sairasti suunnilleen saman ajan ja toisena ja kolmantena päivänä auttoi jo hetkittäin, kun tuli isompia sotkuja. Kun mies tervehtyi, oksensin kahdesti ja sen jälkeen olin kaksi päivää niin heikkona, etten pysynyt pystyssä. Ei puhettakaan että olisin osallistunut lapsen hoitoon, vaikka muut tyhjensivät vatsaansa monta päivää.

 

[Tähti ★]

Jos mun mies olisi tuollainen kun tähti kuvailee niin emme voisi päivääkään elää perheenä.

Mun ystäväpiirissä miehet hoitaa lapsia siinä kun naisetkin. Oli kyse sitten paskavaipasta tai lääkäristä.

WheelChair Mama :)

Sama täällä. Paskavaipat hoitaakin yleensä mies ja muut siivoukset!

Äläs lähde äkkiseltään muita tuomitsemaan....

 

[Yölento]

WheelChair Mama :)

Sama täällä. Paskavaipat hoitaakin yleensä mies ja muut siivoukset!

Äläs lähde äkkiseltään muita tuomitsemaan....

Veikkaan, että WM tarkoittaa sitä että jos mies ei kestä nähdä sairastamista, niin perhe-elämästä ei tule mitään.

Minäkään en kestäisi hetkeäkään, jos miehellä olisi kauhisteleva tai pelokas tai huolestunut asenne sairastamiseen. Meidän perheessä sairaudet on osa elämää, ei mikään katastrofi. Minullakin tuo miesflunssataipumus ilmenee vain tartuntataudeissa. Näihin muihin vikoihin on niin tottunut.

 

[Peppipupu]

Ja osa akoista tekee miehistä avuttomia. Ensin passataan ja valitetaan ettei tee mitään. Koskaan ei itsenäisesti saa mies hoitaa lasta ja lopulta murrutaan taakan alla. Peiliin voisi moni katsoa..

 

[Yölento]

Ja osa akoista tekee miehistä avuttomia. Ensin passataan ja valitetaan ettei tee mitään. Koskaan ei itsenäisesti saa mies hoitaa lasta ja lopulta murrutaan taakan alla. Peiliin voisi moni katsoa..

Hyvin sanottu!! Miehet tekee omalla tavallaan eikä sitä tarvitse korjailla, neuvoa, arvostella eikä puuttua millään tavalla. Sitkeinkin lakkaa tekemästä jos kokee ettei osaa tehdä mitään oikein.

 

[Motto78]

Nyt kun päästiin mies/naiskeskusteluun, onko täällä kellään kokemuksia osittaisesta hoitovapaasta? Eli kumpikin tekee yhtä aikaa lyhennettyä (muistaakseni 60% tai alle) työviikkoa max 4kk, kela rahoittaa osittaisella hoitorahalla.

Meillä mies on nostanut tätä esiin, ja periaatteessa voisin ajatella tätä mikäli lisääntyminen onnistuu - puolesta puhuu jaettu vauva-aika, ja meidän tapauksessa suht sama palkkataso. Miinuspuolella mahdollinen pumppaamishärdelli ja riski siitä, että haluaisikin itse olla kotona pidempään.

Molempien työpaikoissa tätä on tehty, parhaillaan yksi oma miespuolinen kollega juuri 3-päiväisellä viikolla saman systeemin johdosta. Yhtään naiskokemusta en oo tosin kuullut lähipiiristä, ja ne kiinnostavat.

 

[Suski75]

Ja osa akoista tekee miehistä avuttomia. Ensin passataan ja valitetaan ettei tee mitään. Koskaan ei itsenäisesti saa mies hoitaa lasta ja lopulta murrutaan taakan alla. Peiliin voisi moni katsoa..

Ei ole pelkästään tämä syynä, vaan ihan se, että lapsen saaminen on iso muutos, ja nainen tottuu omien harrastusten katoamiseen jo raskausaikana, miehellä taas mikään ei muutu. Kun vauva syntyy, ei mies henkisesti tajua, että omista harrastuksista pitäisi ruveta tinkimään, ettei enää voi olla 9 tuntia päivässä töissä ja sen jälkeen 4 tuntia viitenä päivänä viikossa harrastuksissa, ja viikonloppuisin matseissa ja tapahtumissa. Mies kuitenkin haluaa ne kaikki, ja nainenhan on äitiyslomalla, joten hoitakoon lapset ja kodin, hyvinhän siinä on aikaa?

 

[Yölento]

Motto, yksi kaveri tekee parhaillaan miehen kanssa puoliksi töitä, muistaakseni äiti 40% ja mies 60%, esikoisen kanssa tekivät 50/50.

Itse olin esikoisen jälkeen hetken osa-aikatyössä, mutta mies teki täysiä päiviä. Lapsi ei tarvinnut hoitopaikkaa, kun molemmilla oli vuorotyö.

Kaverin kokemuksen perusteella sanoisin että imetys on hankalaa jos lapsi on pieni kun työt alkavat. Minulla kukaan kolmesta ei ole käyttänyt tuttipulloa, joten on pitänyt odottaa, että oppii juomaan mukista että olen voinut olla ruoka-aikana poissa kotoa

 

[Yölento]

Ei ole pelkästään tämä syynä, vaan ihan se, että lapsen saaminen on iso muutos, ja nainen tottuu omien harrastusten katoamiseen jo raskausaikana, miehellä taas mikään ei muutu. Kun vauva syntyy, ei mies henkisesti tajua, että omista harrastuksista pitäisi ruveta tinkimään, ettei enää voi olla 9 tuntia päivässä töissä ja sen jälkeen 4 tuntia viitenä päivänä viikossa harrastuksissa, ja viikonloppuisin matseissa ja tapahtumissa. Mies kuitenkin haluaa ne kaikki, ja nainenhan on äitiyslomalla, joten hoitakoon lapset ja kodin, hyvinhän siinä on aikaa?

Kyllähän näitäkin on. Ja sitten sellaisia, jotka alkavat tehdä entistä enemmän töitä, jotta perheen tulotaso pysyy samana, vaikka vaimo on kotona.

Meillä poikien vanhemmilla on muutoksen avaimet käsissä. Millaisen mallin annamme pojillemme? Kuopuksen isänisä on aina osallistunut lasten kasvatukseen, vanhemmat kävivät vuorotellen töissä, kun perheessä oli pienet lapset. Ehkä mies siksi osallistuu niin luontevasti kotona kaikkeen eikä työ ja harrastukset aja kaiken ohi.

 

[Tähti ★]

No ei tämä ainakaan tavallinen flunssa ole, koska puuttuu nuha ja yskä. Verikokeiden perusteella virus. Ehkä huomenna olemme viisaampia.

Pojalla on myös kerran ollut Nokkosrokkoa, ei aavistustakaan, mistä tuli, mutta nopeasti lähti pois. Sen verran on tutkittu, että ei ainakaan allergiasta johtuvaa ole.

Yölento :)
Meillä nyt kuume sahaa taas.... aamulla oli vain 37.4c....mutta noin klo 14 se nousi taas lähemmäs 39c

Ihan sisällä ollaan oltu ja poika istuskellut ja leikkinyt rauhakseen.

Voi olla samaa teilläkin, koska/mikäli nuha ja yskä puuttuu.... tauti pahenee, kun muutama päivä vielä menee, jos teillä on vasta alkanut

Välissä tulee suvantovaiheita ja lapsi vaikuttaa lähes terveeltä, kunnes yhtäkkiä kuume tempasee takas 39.7c....siitä nousee sit 40c...
Tää on yhtä vuoristorataa

 

[Towanda]

Meillä ei myöskään olisi tullut mitään, jos mies olisi jäänyt osittaiselle hoitovapaalle lapsen ollessa vauva. Poika ei suostunut nukkumaan ilman mua eikä juomaan tuttipullosta. Nyt on ihan eri tilanne ja ainakin itse haluaisin jakaa osittaista hoitovapaata puoliksi. Meillä se ei vain taida toteutua, kun miehen opiskelut kestävät vielä ainakin pari vuotta työn ohessa. Jatkan itse osittaista hoitovapaata ja poika on parina päivänä viikossa hoidossa. Siinä on kova suunnittelu, kun ei tiedetä vielä edes minne päin kaupunkia muutetaan asumaan. Kuinka aikaisin hoitopaikkaa pitää anoa?

 

[Yölento]

Yölento :) Meillä nyt kuume sahaa taas.... aamulla oli vain 37.4c....mutta noin klo 14 se nousi taas lähemmäs 39c

Ihan sisällä ollaan oltu ja poika istuskellut ja leikkinyt rauhakseen.

Voi olla samaa teilläkin, koska/mikäli nuha jayskä puuttuu.... tauti pahenee, kun muutama päivä vielä menee, jos teillä on vasta alkanut
Välissä tulee suvantovaiheita ja lapsi vaikuttaa lähes terveeltä, kunnes yhtäkkiä kuume tempasee takas 39.7c....siitä nousee sit 40c...
Tää on yhtä vuoristorataa

Millaiset lääkkeet on käytössä ?

Meillä menee limittäin Panadol ja Burana 8 tunnin välein. Kuume pysyy aika matalalla.
Kaikki palapelit on tehty miljoonaan kertaan, jokaista lautapeliä on kokeiltu, tuotettu taidetta ja luettu kirjoja. Tavoistamme poiketen myös ruutuaikaa on päivittäin.

 

[Yölento]

Meillä ei myöskään olisi tullut mitään, jos mies olisi jäänyt osittaiselle hoitovapaalle lapsen ollessa vauva. Poika ei suostunut nukkumaan ilman mua eikä juomaan tuttipullosta. Nyt on ihan eri tilanne ja ainakin itse haluaisin jakaa osittaista hoitovapaata puoliksi. Meillä se ei vain taida toteutua, kun miehen opiskelut kestävät vielä ainakin pari vuotta työn ohessa. Jatkan itse osittaista hoitovapaata ja poika on parina päivänä viikossa hoidossa. Siinä on kova suunnittelu, kun ei tiedetä vielä edes minne päin kaupunkia muutetaan asumaan. Kuinka aikaisin hoitopaikkaa pitää anoa?

Neljä kuukautta aiemmin, kiireellisessä tapauksessa hoitopaikka tulee järjestää kahdessa viikossa.

 

[Tähti ★]

Ei ole pelkästään tämä syynä, vaan ihan se, että lapsen saaminen on iso muutos, ja nainen tottuu omien harrastusten katoamiseen jo raskausaikana, miehellä taas mikään ei muutu. Kun vauva syntyy, ei mies henkisesti tajua, että omista harrastuksista pitäisi ruveta tinkimään, ettei enää voi olla 9 tuntia päivässä töissä ja sen jälkeen 4 tuntia viitenä päivänä viikossa harrastuksissa, ja viikonloppuisin matseissa ja tapahtumissa. Mies kuitenkin haluaa ne kaikki, ja nainenhan on äitiyslomalla, joten hoitakoon lapset ja kodin, hyvinhän siinä on aikaa?

Suski75 :) Nuo jutut sopivat ihan/ainoastaan nuoriin miehiin.

Meillä mies viittä vajaa 50v. eikä tosiaan juokse missään, eikä kaverit vie.

Hän on jokapäivä läsnä lapselle kotona ja myös leikkivät yhdessä.

Kesäisin mies toki tekee vapaa-ajalla puunkaato - ja puutarhatöitä, joten lapsi ei voi olla ihan koko ajan mukana, vaikka onkin jo ollut istuttamassa isän kanssa marjapensaita

Harrastetaan yhdessä perheenä, jos mennään jonnekkin! Useimmiten ne on HopLop, ulkomaanmatkat, sekä konsertit kesällä. Myös mökkeily.

Nyt on jo varattu liput taas etukäteen Lenny Kravitsin konserttiin. Saa nähdä voiko lapsi lähteä mukaan. Viime kerralla konsertissa, lapsi oli vielä mahassa