Elokuun höpinät

salainensydän

Piirimestaruustason postaaja
Huhtikuun äidit 2019
Ajattelin luoda tälläisen oman ketjun sekalaiselle höpöttelylle :)

Mulla oli tänään bussissa itku lähellä kun kuuntelin uuden Mamma Mia 2- leffan soundtrackilta kappaletta I've Been Waiting For You :Heartred Kuunnelkaapa sanoja tai lukekaa lyriikat, on muuten ihanat :')
 
Oon aika herkkä luotentaaltani mutta en ihan näin herkkä. Meinaa nimittäin kaikki itkettää

On se vaan jännä kun itse ollu raskaana 2012 ja 2014, mutta ei meinaa muistaa mitään oireilua odotuksen jännitystä sieltä.. Nyt tuntuu kuin kaikki olis ihan uutta, eikä tiedä mistään mitään.

Lapsilta (4v ja kohta 6v) kysyin yksi päivä, että olisko kiva saada pikkusisko tai -veli. Yhdestä suusta vastaus oli, että KYLLÄ. Kuulema sitä saisi vaan hoitaa ja pussailla Ei olla kerrottu vielä lapsille mitään. Pienempi on aikaisemminkin (iltasadusta tiedon napanneena) kertonut päiväkodissa ja mun appivanhemmille, että meille tulee vauva. Siinä sitten punastellen olen korjaillut huhuja np-ultran jälkeen kerrotaan. Ehkä se ultrakuva olisi konkreettinen apu kertomisessa.
 
Ite kans herkempi kun aiemmin, ja raskaus- tai vauva-aiheiset värssyt saa kyyneleen silmään.. Esim. 2016 äitiyslomalle jäädessäni jäähyväiskorttiin kirjoitettu Sinua odotan (Anna-Mari Kaskinen). :sad010Ei voi kuivin silmin lukea. :Heartred

Onks muilla työssä käyvillä vaikeuksia pitää raskautta salaisuutena? :confused: Ite meinaan koko ajan lipsauttaa tavalla tai toisella.. jotenki se raskaus ja vauva on nyt niin mielen päällä, et on vaikee olla puhumatta aiheesta!
Meinasin oottaa np-ultraan ennenku kerron, mut saa nähdä antaako tää maha oottaa niin pitkään. Miten se jo näyttää pullahtaneen vähäsen esille tuosta alhaalta :nailbiting:
 
Juuu tekis mieli kertoa töissä, mut haluisin kokeilla miten kauan menee, että sen joku huomaa :D esikoisesta kailotin jo ihan alkuun kaikille.
 
Mä oon meinannut töissä kertoa, kun on niin hemmetin paha olo, etten meinaa selvitä. Tänäänkin oksensin työpaikan vessassa. Keskenmenon pelon takia en kuitenkaan haluis kertoa ennen nt-ultraa, mutta tällä hetkellä vaikuttaa epätodennäköiseltä, että onnistuisin pitämään tän salassa sinne asti. Hankalaao_O
 
Mulla varmaan työkaverit huomaa aika pian, että oon raskaana. Juon normaalisti töissä tosi paljon kahvia, mutta nyt ei enää kahvi maistu. Oon alkanut juomaan teetä, niin kuin muissakin raskauksissa. Käydään myös säännöllisesti sushilla porukalla, nyt jää tällä sushi-rakastajalla sushitkin syömättä :grin
 
Mulla 95% työkavereista on miehiä, joten ne korkeintaa ajattelee, että "onpas tää saanut vähän kesäkiloja" :rolleyes::rolleyes:

Yhdelle työkaverille (nainen) kerroin jo, ollaan vapaa-ajalla tekemisissä ja se kantaakin milloin pilttiä ja milloin smoothieta, kun naama alkaa mennä kapeaksi :grin
 
Me ollaan aina odoteltu np-ultraan ja sit kerrottu sukulaisille, muut ovat sit huomanneet joskus kun maha kasvanut. Ei ole tapana ollut ”huudella” missään kun en jaksa sitä ylimääräistä kyselytulvaa mitä tulee monelta puolitutulta, läheisimmät ihmiset keiden kanssa tekemisissä ollaan, saavat tietysti tietää raskaudesta kun tekemisissä ollaan :) Neljättä odottaessa jouduttiin kyllä melko ajoissa kertomaa isommille lapsille kun maha pamahti niin ajoissa esiin, eikä oksentelua voinut kovin piilotella.
 
Vaikeuksia on ylipäänsä pitää raskaus salaisuutena, kun tekisi mieli kailottaa kaikille! :laughing002 Toki jonkinlainen järjen ääni on takaraivossa + mies, jotka sanovat ettei nyt kannata vielä koko maalle julistaa ennenkuin ollaan selvemmillä vesillä :grin Pari minun kaveria tietää jotka tiesivät yrityksestäkin ja joille lupasin kertoa heti jos kerrottavaa on :) Omalle äidille tekisi niin kovasti mieli kertoa kun tiedän mitenkä kovasti äiti odottaa mummotettavaa, mutta pitää malttaa sinne np-ultran jälkeen, jos silloin vielä kerrottavaa on. Toivotaan että on :shy:
 
Tässä imetän 6kk,Tahtoisi saada kuntoon kun en ole vielä edellistä päässyt, ihan rahjanen kun painoa tuli 10kg niin liikuntaa miettinyt.
Tahtois ei vaan saanut alkua aikaa. Mikäs olisi hyvä alkuun lähtö liikunnalle?
 
Tässä imetän 6kk,Tahtoisi saada kuntoon kun en ole vielä edellistä päässyt, ihan rahjanen kun painoa tuli 10kg niin liikuntaa miettinyt.
Tahtois ei vaan saanut alkua aikaa. Mikäs olisi hyvä alkuun lähtö liikunnalle?

Varmaan ihan reippaat kävely-/vaunulenkit, sekä tietysti lantionpohjan lihakset on tärkeä pitää kunnossa kun noin lyhyt aika edellisestä raskaudesta :) Jos ei ennestään ole juurikaan liikkunut, pitäs raskausajan liikunta aloitella tosi varovasti ja lihaskuntoliikkeet varmistaa, että tekee oikein ja oikeita liikkeitä raskautta ajatellen. Raskausaikana ei kannata miettiä laihduttamista, mut tietysti kannattaa katsoa, että syö monipuolisesti ja riittävän ravintorikasta ruokaa, että ei itselle tule mitään puutoksia, vauvahan kyllä ottaa äidin elimistöstä kaiken, mutta ne puutokset voi vaivata pitkään ja hankaloittaa palautumista.
 
Onko tuolla salaisella puolella vielä porukkaa? Itse en ole vielä(kään) uskaltanut liittyä, kun keskenmenon pelko kummittelee mielessä, mutta jossain vaiheessa kyllä ajattelin tulla mukaan:)
 
Onko tuolla salaisella puolella vielä porukkaa? Itse en ole vielä(kään) uskaltanut liittyä, kun keskenmenon pelko kummittelee mielessä, mutta jossain vaiheessa kyllä ajattelin tulla mukaan:)
Mä oon miettinyt samaa :) Ehkä vasta riskiviikkojen jälkeen uskallan itse liittyä :grin Nyt ootellaan vielä ekaa neuvolaa ja varhaisultraa, ja huoh, niin pitkä aika vielä! :grin Ultra olisi 7.9 ja neuvola sitten sitä seuraavalla viikolla :p
 
Onko tuolla salaisella puolella vielä porukkaa? Itse en ole vielä(kään) uskaltanut liittyä, kun keskenmenon pelko kummittelee mielessä, mutta jossain vaiheessa kyllä ajattelin tulla mukaan:)
Mä aattelin kans et ultran jälkeen, jos kaikki hyvin, nii voisin uskaltaa liittyä
 
Eipä tuolla salaisella puolella montaa tyyppiä vielä ole, eikä tietysti keskusteluakaan kun ei ole ketään kenen kanssa keskustella :D
 
Mäkin tuota salaista puolta mietin, mutta ei tässä oo vielä ollut varmaan asiaakaan niin monen viestin edestä, että pääsis siihen liittymään. Sitten joskus myöhemmin.
 
Ihan hirveästi tekisi mieli kertoa omalle äidille mutta ei kyllä uskalla ennen np-ultraa, olettaen että sinne asti päästään ja ultrassa kaikki hyvin. Mun vanhemmille tää ois eka lapsenlapsi ja sekä mun äiti että äitipuoli odottaa innokkaasti mummotettavaa :p
 
Ihan hirveästi tekisi mieli kertoa omalle äidille mutta ei kyllä uskalla ennen np-ultraa, olettaen että sinne asti päästään ja ultrassa kaikki hyvin. Mun vanhemmille tää ois eka lapsenlapsi ja sekä mun äiti että äitipuoli odottaa innokkaasti mummotettavaa :p
Me kerrottiin varhaisultran jälkeen vanhemmille. Tietysti keskenmenon riski on edelleen olemassa, mutta siitäkin on sit helpompaa kertoa, kun on etukäteen kertonut raskaudesta. Ja oon kyllä voinut niin pahoin, että vaikea tätä olisi ollut enää salaillakaan.
 
Takaisin
Top