Ystävystytkö helposti?

Vargynja

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Ihanaa ystävänpäivää kaikille! 💖

Teeman mukainen keskustelunaihe: ystävystytkö sinä helposti?

Itse olen huono löytämään uusia ystäviä. Tulen kyllä tarvittaessa toimeen kaikkien kanssa, mutta olen varovainen ottamaan kontaktia vieraisiin ihmisiin. Ja kun sitten menen juttelemaan, tuttavuus jää useimmiten pintapuoliseksi. Muutamia hyviä ystäviä minulla kuitenkin on. 😊
 
Löydän kyllä uusia kavereita nopeasti, mutta pääsääntöisesti ystävystyn todella hitaasti. 🙈 Osittain syynä on ihan vaan se, että viihdyn niin paljon itsekseni niin yhteyden luomisessa kestää sen takia. Nykyään vielä kauemmin, kun lapsi vie leijonanosan miun vapaa-ajasta. Olen kyllä hyvä ottamaan kontaktia muihin ihmisiin, mutta tarkkailen aika pitkään haluanko ihmisiä lähipiiriini. Miulla on huonoja kokemuksia sellaisista liian nopeasti ja liian intensiiviseksi muuttuneista ystävyyssuhteista.

Ihanaa ystävänpäivää kaikille! 🤗
 
Hyvää ystävänpäivää! 🌸💕

Tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, eli kavereita minulla on yleensä ollut ihan kivasti. Tällä hetkellä asun kuitenkin uudessa paikassa, jossa koen tutustumisen uusiin ihmisiin hyvin haastavaksi ja koen ajoittain suurta surua yksinäisyydestä. Eli tällä hetkellä tuntuu, etten ystävysty kovin helposti. En viihdy suurissa porukoissa, mutta kahden kesken ystävän kanssa olisi kiva käydä lenkillä, kahvilla, elokuvissa tms. ja rupatella samalla niitä näitä. 😊
 
Hyvää ystävänpäivää foorumikaverit 💕

Tutustun ja saan helposti kavereita, mutta syvemmiksi ja pysyvämmiksi ihmissuhteiksi on muodostunut vain muutamia. Yksi toisen asteen opinnoista, muutamat amk-opinnoista ja yksi äitiystävä esikoisen vauvavuodesta (vaikka hänen kanssaan ollaan tunnettu "vasta" kaksi vuotta, niin meidän ystävyys on säilynyt kuitenkin heidän muutettuakin, vaikka mulla välimatkaan on laimennut monia ystävyyksiä. Oon huono soittelemaan 🙈).

Yhteyksien ylläpitäminen on vaikeaa kun ei meinaa oikeasti keretä. Sittenkun on tullut liian pitkä väli jonkun kanssa soittelussa tai viestittelyssä, kasvaa aina kynnys laittaa "mitä kuuluu" viestit saatika soitella. Eka vauvavuosi myös tuntui syövän joitakin kaveruuksia, kun yhteydenpito muuttui ensin yksipuoliseksi ja sitten kun en enää jaksanut keksiä tikuista asiaa, katkesi vallan. No, varmasti noita ihmisiä yhä moikkaisi iloisesti tavatessa, muttei he enää sisäpiiriin kuulu.
 
litranmitta sanoi:
Hyvää ystävänpäivää foorumikaverit 💕

Tutustun ja saan helposti kavereita, mutta syvemmiksi ja pysyvämmiksi ihmissuhteiksi on muodostunut vain muutamia. Yksi toisen asteen opinnoista, muutamat amk-opinnoista ja yksi äitiystävä esikoisen vauvavuodesta (vaikka hänen kanssaan ollaan tunnettu "vasta" kaksi vuotta, niin meidän ystävyys on säilynyt kuitenkin heidän muutettuakin, vaikka mulla välimatkaan on laimennut monia ystävyyksiä. Oon huono soittelemaan 🙈).

Yhteyksien ylläpitäminen on vaikeaa kun ei meinaa oikeasti keretä. Sittenkun on tullut liian pitkä väli jonkun kanssa soittelussa tai viestittelyssä, kasvaa aina kynnys laittaa "mitä kuuluu" viestit saatika soitella. Eka vauvavuosi myös tuntui syövän joitakin kaveruuksia, kun yhteydenpito muuttui ensin yksipuoliseksi ja sitten kun en enää jaksanut keksiä tikuista asiaa, katkesi vallan. No, varmasti noita ihmisiä yhä moikkaisi iloisesti tavatessa, muttei he enää sisäpiiriin kuulu.
Click to expand...
Tästä tuli muuten mieleen, että on jännä miten joidenkin kanssa hommat jatkuu pitkänkin ajan jälkeen siitä mihin jäivät ja joidenkin kanssa ei edes keksi mitään puhuttavaa vuosien tauon jälkeen. 🙈
 
Ihanaa ystävänpäivää! 💕

Mä oon jotenkin tosi huono ystävystymään, sellasia tuttuja on kyllä paljonkin joiden kaa vaihdetaan pintapuoliset kuulumiset mutta siihen se jääkin. Nyt tän vauvan myötä on alkanut tuntua tosi yksinäiseltä olo, kun puoliso on päivät töissä ja itse on vauvan kanssa kotona. Olisi niin mukavaa jos olisi muutama läheisempi ystävä, jolle pistää viestiä vaikka keskellä yötä jos siltä tuntuu 😄
 
Hyvää ystävänpäivää! ❤️😊 Tämä foorumi on kyllä kullanarvoinen paikka!

Olen hitaasti lämpeevä ja aikuisena on tuntunut vähän vaikealta tutustua uusiin ihmisiin. Yksi ystävä on kulkenut mukana ensimmäisestä luokasta lähtien ja sitten aikuisena olen saanut pari muuta hyvää ystävää. Toinen miehen kautta ja toinen löytyi somesta 😄 mutta on myös paljon sellaisia joiden kanssa ystävyys jää kaveri-asteelle. Joskus joistain ihmisistä aistii sellaisen, ettei se koskaan tule syventymään sen syvemmäksi ystävyydeksi. Joskus näitä surin, mutta en enää. Ei kaikki ole kaikkien bestiksiä. Onneksi sitten on nämä oikeasti bestikset 🥰 toinen asuu vielä aika lähellä, niin hänen kanssaan nähdään välillä viikoittain.
 
Minäkin tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa, mutta ystävien kohdalla pidän tärkeänä, että ollaan samalla aaltopituudella ja ymmärretään toisiamme. Sellainen klikkaus. Minulla on muutama hyvä ystävä, joiden kanssa juttu jatkuu siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi.

Minulla on samankaltainen tilanne, kuin @Lavendel :lla. Muutettiin vajaa kolme vuotta sitten uudelle paikkakunnalle, enkä ole täältä vielä saanut juuri kavereita. Osin sen takia, että jäin melko pian muuton jälkeen äitiyslomalle. Olen yksinäinen välillä ja siinä tämä foorumi on auttanut todella paljon. Täällä on mukavia ihmisiä ja uskaltaisin sanoa, että sana ystävyys kuvaa joitain täällä syntyneitä kasvottomia ihmissuhteita.

Ystävystyminen voi tapahtua itselläni suht nopeasti, mutta se vaatii sellaisen ihmisen, jonka kanssa klikkaa syvästi heti. Se taas vaatii rauhallista keskustelua, eikä niitä tilanteita tule kovin usein. Yhden läheisimmän ystävän kanssa ystävyys alkoi hiekkalaatikolla, kun kumpikin tykättiin rakentaa lapsille kunnon hiekkarakennelmia (sellaisia, joita tehdessä piti lapselle sanoa: odota hetken aikaa siinä sivussa, äiti rakentaa sinulle tällaisen hienon llinnan tvs. 😁)

Joka tapauksessa ystävyys on elämän hienoja asioita. Kun ikää on tullut lisää, arvostan sitä vielä enemmän. Luotettava ystävä tuo elämään uusia näkökulmia, tukea, hauskuutta ja paljon muuta.

Hyvää ystävänpäivää minultakin teille kaikille! ❤️☺️
 
VäriSointu sanoi:
Minäkin tulen toimeen monenlaisten ihmisten kanssa, mutta ystävien kohdalla pidän tärkeänä, että ollaan samalla aaltopituudella ja ymmärretään toisiamme. Sellainen klikkaus. Minulla on muutama hyvä ystävä, joiden kanssa juttu jatkuu siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi.

Minulla on samankaltainen tilanne, kuin @Lavendel :lla. Muutettiin vajaa kolme vuotta sitten uudelle paikkakunnalle, enkä ole täältä vielä saanut juuri kavereita. Osin sen takia, että jäin melko pian muuton jälkeen äitiyslomalle. Olen yksinäinen välillä ja siinä tämä foorumi on auttanut todella paljon. Täällä on mukavia ihmisiä ja uskaltaisin sanoa, että sana ystävyys kuvaa joitain täällä syntyneitä kasvottomia ihmissuhteita.

Ystävystyminen voi tapahtua itselläni suht nopeasti, mutta se vaatii sellaisen ihmisen, jonka kanssa klikkaa syvästi heti. Se taas vaatii rauhallista keskustelua, eikä niitä tilanteita tule kovin usein. Yhden läheisimmän ystävän kanssa ystävyys alkoi hiekkalaatikolla, kun kumpikin tykättiin rakentaa lapsille kunnon hiekkarakennelmia (sellaisia, joita tehdessä piti lapselle sanoa: odota hetken aikaa siinä sivussa, äiti rakentaa sinulle tällaisen hienon llinnan tvs. 😁)

Joka tapauksessa ystävyys on elämän hienoja asioita. Kun ikää on tullut lisää, arvostan sitä vielä enemmän. Luotettava ystävä tuo elämään uusia näkökulmia, tukea, hauskuutta ja paljon muuta.

Hyvää ystävänpäivää minultakin teille kaikille! ❤️☺️
Click to expand...
Ettei vaan asuta samalla paikkakunnalla.. 🤔🙈 Me kans muutettu tänne pari vuotta sitten, eikä mulla ole täällä työpaikkaa edes joten ainoa mahis ollut tutustua perhekerhoissa. Kohta pari vuotta yrittänyt löytää niistä juttuseuraa, mutta tuntuu että paikalliset eivät kaipaa uusia ihmisiä elämäänsä eikä oikein kukaan ole kertaakaan aloittanut keskustelua meidän suuntaan.. itse alkuun yritin, yritin todella vaikka se itsellekin oli haastavaa, mutta vastakaikua en saanut.. nykyään en enää jaksa kun asia ahdistaa ja välillä ihan itku kurkussa istun lapsen kanssa noissa kerhoissa leikkimässä kun tuntuu että kaikilla muilla on seuraa vaikkeihän se ihan niinkään ole. Täytyy niissä käydä kuitenkin lapsen vuoksi, että saisi tavata muita lapsia. Mutta ei auta kuin odotella parempia aikoja että päästäisiin muuttamaan toisaalle, lähemmäs tukiverkkoja.. 🤞😊 Oletkos muuten Värisointu noissa perhekerhoissa käynyt?

Voi että, kumpa joskus osuttaisiin samalle hiekkalaatikolle, mielelläni tulisin kans hiekkalinnoja rakentelemaan 😍 samaa olen pohtinut että kenen tahansa kanssa ei voi ystävystyä mutta sitten jos kemiat käy yhteen niin se voi olla menoa sitten.. vähän niinkuin deittailussakin 😄
 
Muokattu viimeksi:
Minullakaan ei, @Lavendel ole työpaikkaa. Tein sijaisuuksia ennen kuopuksen syntymää, mutta ei sieltä vielä jäänyt kavereita, joiden kanssa olisi puhelinnumeroita vaihtanut. Ja minäkin koen, että pienellä paikkakunnalla kaikki tuntee toisensa, eivätkä hae uusia ystäviä vapaa-ajalle. Jotenkin muutenkin tuntuu siltä, että täällä puhutaan etunimillä kaikista ihmisistä ja oletetaan, että kaikki suurinpiirtein tuntee toisensa. Siitä tulee sellainen ulkopuolisuuden tunne. Toki täällä asuu miehen suku, joten anopin ja parin muun kanssa pääsen juttelemaan kyllä. Mutta sellainen oma ystävä puuttuu.

Minä kyllä tykkään muuten asua täällä. Tämä tuntuu kodilta. Kun vain pääsisi johonkin sosiaaliseen ympyrään. Minun alallani on kyllä töitä, kunhan kuopus vähän kasvaa, jospa se auttaisi kun pääsee töihin. Perhekerhoissa en ole käynyt. Meiltä on yli 30km kylälle ja tuntuu, että nyt vasta olisi joku mahis mennä, kun kuopus siirtyi yksiin päiväuniin.

On muuten hauska, että minulla on ystävyyksiä, jossa on klikannut sillä tavalla, miten jotkut puhuvat, että potentiaalisen seurustelukumppanin kanssa pitää klikata. Että melkein heti tuntee, että tässä on nyt ystävämahdollisuus. Ja miehen kanssa ei todellakaan klikannut sillä tavalla, hänen kanssaan se oli paljon hitaampi prosessi. 😄
 
Muokattu viimeksi:
Lavendel sanoi:
Ettei vaan asuta samalla paikkakunnalla.. 🤔🙈 Me kans muutettu tänne pari vuotta sitten, eikä mulla ole täällä työpaikkaa edes joten ainoa mahis ollut tutustua perhekerhoissa. Kohta pari vuotta yrittänyt löytää niistä juttuseuraa, mutta tuntuu että paikalliset eivät kaipaa uusia ihmisiä elämäänsä eikä oikein kukaan ole kertaakaan aloittanut keskustelua meidän suuntaan.. itse alkuun yritin, yritin todella vaikka se itsellekin oli haastavaa, mutta vastakaikua en saanut.. nykyään en enää jaksa kun asia ahdistaa ja välillä ihan itku kurkussa istun lapsen kanssa noissa kerhoissa leikkimässä kun tuntuu että kaikilla muilla on seuraa vaikkeihän se ihan niinkään ole. Täytyy niissä käydä kuitenkin lapsen vuoksi, että saisi tavata muita lapsia. Mutta ei auta kuin odotella parempia aikoja että päästäisiin muuttamaan toisaalle, lähemmäs tukiverkkoja.. 🤞😊 Oletkos muuten Värisointu noissa perhekerhoissa käynyt?

Voi että, kumpa joskus osuttaisiin samalle hiekkalaatikolle, mielelläni tulisin kans hiekkalinnoja rakentelemaan 😍 samaa olen pohtinut että kenen tahansa kanssa ei voi ystävystyä mutta sitten jos kemiat käy yhteen niin se voi olla menoa sitten.. vähän niinkuin deittailussakin 😄
Click to expand...
Kuulostaapa ikävältä tuollainen. 😔 Minä menen noihin kerhoihin lapsen takia ja olen se syrjään vetäytyvä tyyppi jolle ne ohjaajat tulevat juttelemaan, kun varmaan luulevat minun olevan yksinäinen. 🙈 Kävin vauvavuonna toisessa kaupungissa välillä kerhoilemassa ja siellä oli tosi kiva ilmapiiri! Siellä kaikki juttelivat kaikille ja itsekin jaksoin silloin puhua muille, kun se yleishenki oli sellainen kannustava. Noissa taitaa olla aika paljon vaihtelua.
 
Tutustun helposti yleensä ihmisiin ja aika nopeasti löytyy jotain yhdistäviäkin asioita. Olen hyvä semmoisessa yleisessä jutustelussa ja tykkään jutella erilaisten ihmisten kanssa. Mutta sitten kun pitäisi ystävystyä niin ei välttämättä oikein luonaakaan. Olen todennut, että samanhenkisiä ja -tyylisiä ihmisiä löytyy aika vähän. Eipä se aina tarkoita, että tarvitsisi olla samanhenkinen tai -tyylinen jotta ystävystyy, on minulla hyvin erilaisiakin ystäviä muutama, mutta jonkun täytyy aina jollakin tapaa klikata jotta yhteys säilyy.

Paras ystäväni on ollut yli kymmenen vuotta sama ihminen, toinenkin hyvä ystäväni on mukana ollut jo yli kymmenen vuotta, muita ystäviä on vähän tullut ja mennyt. Jonkin verran vaikuttaa ystävyyksiin se, että omat lapseni ovat vanhempia kuin kavereillani (vaikka suurin osa kavereistani on minua vanhempia) joten nyt kun itsellä lapset alkaa kasvaa, kaverit vasta tekevät niitä tai ovat lapsettomia, eri elämänvaiheita.
 
En ole kovin hyvä hankkimaan ystäviä. Olen aika huono juurikin tuossa yleisessä "turhassa" jutustelussa. Olen kyllä kehittynyt siinä. Mielelläni juttelen ihmisten kanssa, mutta juttelen jos on oikeasti jotain sanottavaa. Plus olen aina ollut alkuun vähän ujo.🙈 Toivoisin että olisin parempi hankkimaan ystäviä, kun niitä ei ole kertynyt kovin montaa. Ja varsinkin tällä hetkellä olisi ihanaa jos olisi samassa elämäntilanteessa olevia ystäviä. Itsekin olen käynyt noissa perhekerhoissa. Alkuun yritin löytää sieltä seuraa, mutta nyt olen käynyt vain esikoisen takia. Tulkoon muut juttelemaan mulle jos kiinnostaa.😅
Mutta joidenkin kanssa vain klikkaa ja juttu luistaa heti. Samanlaisia ei tarvitse olla, erilaisuus on vain mielenkiintoista, mutta jotenkin pitää klikata vaikka sitten persoonan osalta😊
 
Mulla ihan sama kuin edellä, oon aika huono tekemään tikusta asiaa ja oon ennemmin hiljaa, jos ei ole mitään sanottavaa.. plus vähän ujo, mutta oon siitä päässyt eroon. Lisäksi viihdyn aika paljon kotona ja olen välillä vähän huono ehdottamaankaan mitään näkemisiä. Lisäksi minun on kyllä hieman hankala luottaa ihmisiin, niin siksi mitään syvempiä ystävyyssuhteita näin aikuisiällä ei ole juurikaan tullut muodostettua..
 
Olen työpaikalla avoin ja puhelias, saan helposti kavereita ja solminut työkaverin kanssa avioliitonkin, saanut sieltä kummin lapsille ja monta sydänystävää♡
Siviilissä muuten tosi ahdistunut ihmisistä, enkä voisi kuvitellakaan juttelevan vieraiden kanssa.. Varmaan työmoodi jotenkin liittyy asiaan, kun on tsemppaus päällä ja sit uskaltaa olla oma itsensä. Ulkomaailmassa taas tuntuu et saan tuomitsevia katseita.
 
Muuttaminen on kyllä ikävää ystävyyssuhteille! Itse olen viimeisen 15v aikana asunut pisimmilläni samassa paikassa nyt tässä viimeiset 3v. Muuttoa on siis ollut tosi paljon, paljon myös maiden välillä. Ollaan kyllä aina löydetty mukavia ihmisiä ja sitten taas muutetaan, niistä on jäänyt hyviä suhteita ja todella laaja verkosto läpi maailman, mutta ei ne kauhean aktiivisiksi jää. Meille on ollut "tehokas" ystävystymisen kanava löytää kaupungista ne kansainväliset kristityt - arvot on heti jo klikannut niin ei siinä juuri muuta tarvita kun on kaukana kotoa.

Nyt kun on lähellä "kotia" niin onkin tosi vaikea muodostaa suhteita, tuntuu että ihmiset on niin erilaisia ja nimenomaan paikalliset niin kuplautuneita. Itse en kauheasti kylläkään kaipaa seuraa, mutta livenä sen jokatapauksessa pitäisi olla että saisin ylläpidettyä. Toisaalta olen kyllä puhelias ja tulen toimeen kaikkien kanssa, käyn sitten pälättämässä ihmisten kanssa kerhoissa, ja aikaisemmin harrastuksessa. Mutta on kyllä kiven alla löytää syvempää juttua Suomen syrjäseudulla. Tuntuu että tässä on vuosi puhuttu vauvan vaiheista, mutta juttu ei siitä etene. Klikkausta odotellessa 😅
 
VäriSointu sanoi:
On muuten hauska, että minulla on ystävyyksiä, jossa on klikannut sillä tavalla, miten jotkut puhuvat, että potentiaalisen seurustelukumppanin kanssa pitää klikata. Että melkein heti tuntee, että tässä on nyt ystävämahdollisuus. Ja miehen kanssa ei todellakaan klikannut sillä tavalla, hänen kanssaan se oli paljon hitaampi prosessi. 😄
Click to expand...

Mulla sama! Mies ei ensinäkemällä herättänyt minkäänlaista kiinnostusta. Jostain kuitenkin syntyi jutun juurta, minkä jälkeen se oli menoa. Uusimmasta ystävästäni taas ajattelin heti hänet nähdessäni, että olisi mukava tutustua. 😄

Moni sanonut että on vaikea jutella niitä näitä ja tämän myös allekirjoitan täysin. Yleensä ystävystynkin sellaisten kanssa, joiden kanssa keskustelu menee nopeasti syvällisemmälle tasolle. Jokin yhdistävä tekijä siinä yleensä tarvitaan, että klikkaa.
 
Takaisin
Top