Se on kyllä todellakin yllättänyt, miten eri lailla ystävät ja tuttavat ottavat tiedon vastaan! Jotkut sellaiset ei kovin läheiset kaverit, enemmänkin tutut, on saaneet käsittämättömät hepulit onnesta (jopa yksi miestuttava purskahti itkemään?!) ja sitten taas osa läheisemmistä ystävistä on reagoinu odottamattoman viileesti tai muuten vaan kummallisesti...
yhen minun parhaan ystävän kanssa ensimmäinen keskustelu joka käytiin tämän uutisen jälkeen koski sitä, että minun piti lohdutella sitä että se on ihan ok että hän ei osaa iloita meidän vauvasta vaan pelkää että mitä meidän ystävyydelle sitten tapahtuu ja voinko minä enää olla hänen ystävänsä kun oonkin äiti ja puhunko minä vaan loppuelämäni kakkavaipoista eikä mikään palaa enää entiselleen. Ja mikä parasta, suurin huoli koski sitä, että olettaako kaikki nyt että heidänkin pitäisi tehdä nyt lapsi koska mekin tehdään ja he eivät kyllä vielä ole valmiita siihen. Tyynnyttelin ystävää silloin että etköhän nyt murehdi vähän liikoja ja ajattele asiaa vähän liian monimutkaisesti ja että ei tässä nyt olla miksikään omituisiksi ihmisiksi muuttumassa, vanhemmiksi vaan. Että eiköhän se yhteinen aika enemmän riipu teistä lapsettomista, että minkä verran jaksatte sitä vauvaelämää katsella ja sen ehdoilla mennä. Jälkeenpäin minua alkoi hieman kyllä myös ärsyttää ystäväni käytös (vaikka ei kai hän ajatuksilleen mitään voi) siinä mielessä, että hän oli ajatellut koko asian vaan omalta kannaltaan, miten tämä vauva hänen elämäänsä muuttaa, eikä osannut ajatella että miten hieno asia se on mulle ja mun miehelle.
Me ollaan kans ensimmäisiä kaveripiirissä, ketkä saa vauvan, joten ei ole hirveästi ollut sellaista tukiverkostoa kummallakaan tässä lähellä. Onneksi yks miespuoleinen pitkän ajan ystävä odottaa nyt vauvaa vaimonsa kanssa ja asuu suht lähellä meitä. Lisäksi mulla on toinen ihana naispuoleinen ystävä, joka asuu aivan toisella puolella Suomea mutta on ihan täysillä mukana tässä odotuksessa, pitää paljon yhteyttä, kyselee vointia jatkuvasti ja on muutenkin ollut aivan korvaamaton. Hänellä itselläänkin on kova vauvakuume ja hän tunnusti heti, että on kyllä rehellisesti myös kateellinen meille mutta osaa siitä huolimatta olla onnellinen meidän puolesta.
