Yksin synnyttämään?

Iiris92

Puuhakas puhuja
Kesäkuiset 2024
En ainakaan helpolla löytänyt aiempia keskusteluja tästä aiheesta, joten tein nyt uuden.

Mutta niin, otsikon kysymys. Itse olen yksin odottava, itsellisenä menin hoitoihin ja olen nyt raskaana. Ihan alkuraskaus vasta meneillään eikä synnytys ole ajankohtainen, mutta mietin jo tätä asiaa. Millaista on synnyttää yksin, etenkin ensimmäistä kertaa?

Olen miettinyt doulaa ja toisaalta yksi ystävä myös olisi halukas tulemaan mukaan, mutta mietin että jos kovasti tarraudun siihen että hän tulee mukaan ja tuleekin jokin yllätävä tilanne, että hän ei pääsekään (sairaus tms), niin voi olla sitten iso pettymys, kun onkin yksin. Siksi mietin onko parempi mennä yksin synnyttämään alunperinkin vai ottaa doula, kun ymmärtääkseni doulien kohdalla voi olla myös varadoula, jos "eka" doula ei pääsekään.
 
En ainakaan helpolla löytänyt aiempia keskusteluja tästä aiheesta, joten tein nyt uuden.

Mutta niin, otsikon kysymys. Itse olen yksin odottava, itsellisenä menin hoitoihin ja olen nyt raskaana. Ihan alkuraskaus vasta meneillään eikä synnytys ole ajankohtainen, mutta mietin jo tätä asiaa. Millaista on synnyttää yksin, etenkin ensimmäistä kertaa?

Olen miettinyt doulaa ja toisaalta yksi ystävä myös olisi halukas tulemaan mukaan, mutta mietin että jos kovasti tarraudun siihen että hän tulee mukaan ja tuleekin jokin yllätävä tilanne, että hän ei pääsekään (sairaus tms), niin voi olla sitten iso pettymys, kun onkin yksin. Siksi mietin onko parempi mennä yksin synnyttämään alunperinkin vai ottaa doula, kun ymmärtääkseni doulien kohdalla voi olla myös varadoula, jos "eka" doula ei pääsekään.
Isot onnittelut raskaudestasi!
Mahtavaa kun sinulla on ystävä, joka haluaa lähteä mukaan. Todennäköisesti itse valitsisin hänet. Jos hän ei (sairastuminen) pääsisikään niin menisin yksin.
Edetköön raskausmaratoonisi suunnitelmiesi mukaan,
kaikenmoisten ulkoisten tekijöiden sitä häiritsemättä. 🍀
 
Isot onnittelut raskaudestasi!
Mahtavaa kun sinulla on ystävä, joka haluaa lähteä mukaan. Todennäköisesti itse valitsisin hänet. Jos hän ei (sairastuminen) pääsisikään niin menisin yksin.
Edetköön raskausmaratoonisi suunnitelmiesi mukaan,
kaikenmoisten ulkoisten tekijöiden sitä häiritsemättä. 🍀
Kiitos! 😊 Joo, oon kyllä tosi otettu siitä että ystävä on niin paljon tukena ❤ Kyllähän se läheisen ihmisen oleminen synnytyksessä todennäköisesti stressiä vähentäisi. Toisaalta mietin että jäänkö sitten liikaa huolehtimaan toisesta, jos synnytys vain venyy ja venyy ja haluais päästää toisen kotiin nukkumaan 😅
 
Riippuu paljon ystävästä ja ystävyyssuhteesta. Jos itse murehtisin toisen jaksamista ja viihtymistä synnytyksessä, ottaisin varmaan ulkopuolisen doulan koska synnytyksessä on tärkeää että saa keskittyä vaan oleelliseen. Jos taas ystävä on sellainen ettei hänen kanssaan tarvitse miettiä mitä sanoo ja uskaltaa näyttää tälle vaikeatkin tunteet niin ehdottomasti ystävä. :)
 
Kiitos! 😊 Joo, oon kyllä tosi otettu siitä että ystävä on niin paljon tukena ❤ Kyllähän se läheisen ihmisen oleminen synnytyksessä todennäköisesti stressiä vähentäisi. Toisaalta mietin että jäänkö sitten liikaa huolehtimaan toisesta, jos synnytys vain venyy ja venyy ja haluais päästää toisen kotiin nukkumaan 😅
Älä ala toisen puolesta tuollaista miettimään, sillä hän ei tod.näk halua lähteä yhtään minnekään.
Ennen synnytyssaliin menoa voit "joutua" ns normihuoneeseen odottelemaan tilanteen etenemistä. Siellä oli ainakin Hyvinkäällä hyvä "löhötuoli" jossa tukihenkilö pystyi halutessaan torkkumaan.
 
Varmaan se ystävän mukaan ottaminen sitten ois paras vaihtoehto 😊 On tosiaan sellanen, jonka kanssa voi olla niissä vaikeissakin hetkissä oma itsensä! Ja toivotaan että synnärillä tosiaan on sitten huomioitu tukihenkilö, että on mahollisuus hänenkin levätä.
 
Minäkin ottaisin jonkun mukaan, varsinkin kun esikoinen tulossa. Ystävä kuulostaa hyvältä! Ja voihan ystävän lisäksi olla myös doula siellä halutessasi 🙂 doula on myös sitä tukihenkilöä varten, ei pelkästään vain synnyttäjän tukena! Jos tukihenkilö haluaa pitää taukoa tai levätä (jos synnytys venyykin), niin doula voi sitten paikata niillä hetkillä.
 
Mulla toisen lapsen synnytyksessä miehen piti lähteä kesken kaiken esikoisen luo kotiin, oli aluksi kyllä mukana. Vastailen nyt kuitenkin, kun yksinhän mä sinne jäin. Minusta se ei ollut ollenkaan kamalaa, varsinkin kun synnytys oli miehen lähtiessä jo hyvin käynnissä, niin ei siinä enää hirveästi seuraa kaipaillut. Kätilöllekin sanoin, että haluan olla omassa rauhassa ja tätä kunnioitettiin. Pystyi keskittymään pelkästään siihen synnytykseen, eikä tarvinnut huolehtia kuin omasta jaksamisestaan. Olen kyllä vähän semmoinen yksinäinen susi muutenkin ja olin itse asiassa miettinyt alun perin synnyttäväni yksin, mutta toki mies tuli jo käytännön syistä mukaan, kun matkaa synnärille on ja omalla autolla sinne mentiin. Yöllä kun heräsin supistuksiin, annoin miehen jatkaa unia ja otin supistuksia vastaan ihan omassa rauhassa. Herätin hänet vasta, kun alkoi olla sairaalaan lähdön aika. Vauvan synnyttyä kätilö autteli vauvan kanssa, että sain syötyä ja käytyä suihkussa. Synnytyksestä jäi hyvä mieli, voisin kuvitella synnyttäväni vaikka kokonaan yksin, jos vielä lapsia meille siunaantuisi.

Ihana, että sulla on ystävä, joka on valmis lähtemään mukaan synnytykseen. Kyllähän se tukihenkilö luo turvaa ja on helpompaa, jos joku muu voi hoitaa käytännön asioita, kuten hoitaa kyydin synnärille, tarjota ruokaa ja juomista, tietysti myös hieroa ja lämmittää lämpöpakkausta jne. Tukihenkilöä tarvitaan synnärillä myös esim. jos haluaa ammeessa ollessaan ottaa ilokaasua. Jos synnytys venyy ja ystäväsi tarvitsee välillä käydä kotona, tai haluaa nukkua, kannattaa kysyä, olisiko vuorossa kätilöopiskelijaa, he monesti ehtivät enemmän viettää aikaa salissa. Voihan myös olla, että jossain kohtaa haluat itsekin olla rauhassa, sen näkee sitten. Näitä asioita kannattaa pohtia ja laittaa synnytystoivelistaan ylös, monessa sairaalassa se taitaa olla sähköisenä, niin ei tarvitse muistaa ottaa fyysistä paperia mukaan.

Onnea odotukseen ja tsemppiä synnytykseen, kunhan sen aika koittaa!
 
Mä laitoin mun synnytystoiveisiin, että jos olen yksin, niin synnärin työntekijät kävisivät riittävän usein tsekkaamassa, mitä mulle kuuluu. Ystävä on edelleen tulossa mukaan, mutta haluan valmistautua siihen, että jos hänelle tulee jokin este (vaikka oma sairastuminen), että saattaakin joutua synnyttämään myös yksin. Toki toivon että hän pääsee mukaan mutta en ainakaan tällä hetkellä mitenkään pelkää sitä, jos joutuukin yksin synnyttämään, eiköhän siitäkin selvitä 😊

Sitä en vielä tiedä, että jos keskellä yötä tarvii lähtee sairaalaan, raaskinko hänelle silloin soittaa 🙈 Menisin silloin varmaan taksilla (tuskin onnistuu ite ajaa?😅) ja hälyttäisin hänet varhain aamulla sairaalalle.
 
Mä laitoin mun synnytystoiveisiin, että jos olen yksin, niin synnärin työntekijät kävisivät riittävän usein tsekkaamassa, mitä mulle kuuluu. Ystävä on edelleen tulossa mukaan, mutta haluan valmistautua siihen, että jos hänelle tulee jokin este (vaikka oma sairastuminen), että saattaakin joutua synnyttämään myös yksin. Toki toivon että hän pääsee mukaan mutta en ainakaan tällä hetkellä mitenkään pelkää sitä, jos joutuukin yksin synnyttämään, eiköhän siitäkin selvitä 😊

Sitä en vielä tiedä, että jos keskellä yötä tarvii lähtee sairaalaan, raaskinko hänelle silloin soittaa 🙈 Menisin silloin varmaan taksilla (tuskin onnistuu ite ajaa?😅) ja hälyttäisin hänet varhain aamulla sairaalalle.
Hyvin ajattelet ettei yksin kannata lähteä ajelemaan. Matkalla voi sattua kaikenlaista esim kuskin penkille vuotaneet lapsivedet on hankalaa siivota osastolta käsin... lisäksi myös auton pitkäaikainen pysäköinti voi olla hankalaa ja kallista sairaalan parkkisella.
 
Joo, hyvin ajateltu, yksin ei kannata lähtee ajelemaan. :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat: Supistukset voi käydä kesken matkan kovemmiksi, vaikka lähtiessä vielä tuntuiskin, että pärjää, se on aikamoinen riski liikenteessä. Parkkipaikan etsiminen on ainakin meidän sairaalan parkkihallissa ilman supistuksiakin sen verran hankalaa, että jos ois vielä synnytys käynnissä, niin mulla ei ainakaan hermo kestäis. Melko yleistä toki on, että matkan ajaksi supistukset vähän hyytyy, mullekin kävi niin, mut en laskis sen varaan. Kela-taksin omavastuu on 25€, joten jos on pidempi matka, niin kannattaa tilata kyyti sieltä, sairaalalta saat matkatodistuksen, jota kela saattaa pyytää, yleensä kai ei. Tietysti, jos tiedät, että normaalilla taksilla on halvempi, niin sit toki sillä. :smiling-eyes:
 
En oo yhtään perillä taksien hinnoista, mutta mulla on sairaalalle noin 10 min ajomatka, niin varmaan voi normitaksilla mennä matkan 🤔 Joo, vaikka ei kokemusta supistuksista olekaan vielä, niin uskon kyllä että ei ehkä onnistu turvallisesti niiden tullessa ajaa tai tosiaan sopivaa parkkipaikkaa etsiä 🙈
 
Jos on nopea synnytys niin ei siinä tarvitse olla tukihenkilöä, toki ensisynnyttäjänä sitä ei voi tietää meneekö pari tuntia vai pari päivää ja miten kivulias olo on.
Kakkosen synnytin yksin ilman kivunlievitystä koska puoliso oli sairas. Kolmosesta ajoin autolla synnyttämään, nappasin miehen mukaan. Toki matkaa oli max 10 min, olisin voinut periaatteessa kävellä 1,5 km synnyttämäänkin. Ei ollut niin pahat supistukset etteikö olisi voinut ajella, lähdin kyllä melkein heti kun vedet meni koska arvasin ettei siitä enää mene syntymään kauaa. Salissa kerkesi olla tunnin ja sitten jo syntyi.
 
En oo yhtään perillä taksien hinnoista, mutta mulla on sairaalalle noin 10 min ajomatka, niin varmaan voi normitaksilla mennä matkan 🤔 Joo, vaikka ei kokemusta supistuksista olekaan vielä, niin uskon kyllä että ei ehkä onnistu turvallisesti niiden tullessa ajaa tai tosiaan sopivaa parkkipaikkaa etsiä 🙈
Mitenhän tänävuonna lääkärin todistuksella Kela korvaa osan taksikyydistä... Kannattaa selvittää etukäteen. Tai tilaat lanssin. Sen kyytihinta kun on vakio ..
 
Muokattu viimeksi:
Mitenhän tänävuonna lääkärin todistuksella Kela korvaa osan taksikyydistä... Kannattaa selvittää etukäteen. Tai tilaat lanssin. Sen kyytihinta kun on vakio ..
Ambulanssia en tajunnukaa mut sekin taitaa joskus olla paras/ pakollinen vaihtoehto, jos vaikka ois tilanne että alatiesynnytys ei ole mahdollinen ja sen takia sektio sovittu ja jos synnytys sitten lähtisikin kotona itekseen käynnistymään.
 
Ambulanssia en tajunnukaa mut sekin taitaa joskus olla paras/ pakollinen vaihtoehto, jos vaikka ois tilanne että alatiesynnytys ei ole mahdollinen ja sen takia sektio sovittu ja jos synnytys sitten lähtisikin kotona itekseen käynnistymään.
Seuraava on inhoreamismia, jonka osumista omalle kohdalle 55kg nelivedon kanssa metsälenkeillä ollessani kovasti pelkäsin.
Siis jos lapsivedet karkaa ennenkuin vauvan pää on alhaalla "kiinni" synnytys kanavan päällä eli tulppana voi napanuoran lenkki luiskahtaa samasta kalvopussin aukosta sinne kanavaan. Siellä kanavassa ollessaan tilanne estää alakautta synnyttämisen. Jottei napanuoralle niin pääsisi käymään niin ei äiti saa liikkua vesien karkaamisen jälkeen "metriäkään" vaan on laskeuduttava samantien vaikka kaupan lattialle tai koiran kanssa lenkkeilessä maahan makaamaan ja lanssia odottamaan...
Raskaus onkin kuin maratooni. Vaikka kuinka hyvin valmistaudut niin silti siihen liittyy isoja odotuksia, toiveita ja valitettavasti myös pelkoja, jotka loppuvat vasta maaliviivan ylitykseen vauvan ollessa jo sylissä...
 
Seuraava on inhoreamismia, jonka osumista omalle kohdalle 55kg nelivedon kanssa metsälenkeillä ollessani kovasti pelkäsin.
Siis jos lapsivedet karkaa ennenkuin vauvan pää on alhaalla "kiinni" synnytys kanavan päällä eli tulppana voi napanuoran lenkki luiskahtaa samasta kalvopussin aukosta sinne kanavaan. Siellä kanavassa ollessaan tilanne estää alakautta synnyttämisen. Jottei napanuoralle niin pääsisi käymään niin ei äiti saa liikkua vesien karkaamisen jälkeen "metriäkään" vaan on laskeuduttava samantien vaikka kaupan lattialle tai koiran kanssa lenkkeilessä maahan makaamaan ja lanssia odottamaan...
Raskaus onkin kuin maratooni. Vaikka kuinka hyvin valmistaudut niin silti siihen liittyy isoja odotuksia, toiveita ja valitettavasti myös pelkoja, jotka loppuvat vasta maaliviivan ylitykseen vauvan ollessa jo sylissä...
Huh, tuo kyllä ois kamalaa. Eli jos vedet tulis ennen aikojaan niin silloin pitää aina noin toimia? En siis tiedä, milloin pää on riittävän alhaalla mutta vasta kun ollaan täysaikaisilla viikoilla?
 
Huh, tuo kyllä ois kamalaa. Eli jos vedet tulis ennen aikojaan niin silloin pitää aina noin toimia? En siis tiedä, milloin pää on riittävän alhaalla mutta vasta kun ollaan täysaikaisilla viikoilla?
Yritin raapia muistini, valitettavasti tuloksetta. En muista siis oliko siihen joku viikkoraja vai tosiaankin "vaara" on vasta ohi vauvan käännettyä synnytysasentoon. Ehkäpä kysyt asiaa neuvolassa. Myös istukan sijainnilla oli kai jotain merkitystä (tosin mulla se oli takana ylhäällä eli mahd kaukana kanavasta) Vaan silti varoin menemästä liian syvälle metsään ja loppuraskaudessa 🐕 lenkitykset hoiti muut. Olisihan se ollut noloa kun paikalle olisi pitänyt tulla lanssiväen paareja ilmassa kantaen+eläinlääkäri rauhoituspiikin kanssa heitä auttamaan (koiran puolustaessa mun "nukkumapaikkaa"). Mulla pieni kääntyi pysyvästi alas vasta viikkoa ennen syntymää...
 
Hassua ettei neuvolassa tai synnytyssairaalassa ole tästä (ainakaan minulle) mainittu, ettei saisi olla pystyssä vesien menon jälkeen. Esikoisen synnytys käynnistyi vesien menolla ja kun soitin sairaalaan kehoittivat tulemaan ilman kiirettä paikalle. Mutta ehkä siinä on jokin viikkoraja? Sairaalassakaan ei kielletty liikkumasta, vaikka huomattiin, että esikoinen oli perätilassa.
 
Hassua ettei neuvolassa tai synnytyssairaalassa ole tästä (ainakaan minulle) mainittu, ettei saisi olla pystyssä vesien menon jälkeen. Esikoisen synnytys käynnistyi vesien menolla ja kun soitin sairaalaan kehoittivat tulemaan ilman kiirettä paikalle. Mutta ehkä siinä on jokin viikkoraja? Sairaalassakaan ei kielletty liikkumasta, vaikka huomattiin, että esikoinen oli perätilassa.
Kyllä siinä joku viikko raja oli ja mulla ultrassa näkyi poikkeuksellisen pitkä nuora... joka loppujen lopuksi osoittautui kuitenkin lyhyeksi!
 


Kirjoita tähän...
Takaisin
Top