Virpominen

Vargynja

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Mitä mieltä olette tästä perinteestä? Virpoiko teidän lapset? Kävikö teidän oven takana virpojia? Oletteko itse pienenä virponeet?

Mielestäni tämä on kiva perinne. :) No se ei ole kivaa, jos isommat lapset/teinit menee rahan ja herkkujen kiilto silmissä hätäisesti/ei ollenkaan koristeltujen oksien kanssa parhaassa tapauksessa arkivaatteissa. Mutta itsestäni oli vain mukavaa, kun naapuruston pienet noidat ilmestyivät sunnuntaina ovelle ja sain nättejä vitsoja ja vähän pääsiäismieltä. Kyllä siitä voi namun lapselle antaa. :) Kaikille tulee hyvä mieli eikä aikuinen muutamasta karkista paljoa köyhdy.

Oma poikani on vielä sen verran pieni ettei edes mietitty virpomista, katsotaan haluaako virpoa isompana. Taitaa olla kuitenkin enemmän tyttöjen juttu...

Itse kävin pienenä muutamana vuotena virpomassa naapurustossa. Asuttiin silloin pienellä paikkakunnalla ja kaikki käytännössä tunsi tai vähintään tiesi toisensa.
 
Vielä tänä vuonna ei käyty, koska lapsi ei vielä edes osaa kävellä, mutta isompana sitten. Ja lapselle opetetaan, että virpomisessa ei se palkka ole pääasia, koska kotona riittää kyllä pääsiäismunia.
 
Meidän 7v tyttö kävi virpomassa. Hän pukeutui valkoisiin, eikä ollenkaan noidaksi. Ketään ei haitannut. Asutaan maalla, missä ei oo ketään muita virpojia. Kyllä vanhemmat ihmiset oli mielissään. Mun piti sitten istua kahvilla tuntikaupalla. Reissuun jossa tytöllä oli 6vitsaa meni neljä tuntia autolla. Meillä oli siis ihan ekstra virpomista.
Sitä ihmettelin miten hurjia palkkioita ne oli varannut. Pikkuvelikin sai vaikka oli vain mukana ihmettelemässä. Pääsiäiseksikin riittää vielä suklaamunia.

Täällä en voisi laittaa tyttöä yksin virpoon, ku pitäis kävellä monta kilometriä sohjossa että löytäis talon.
 
Me ei vielä tänä vuonna käyty ja katsotaan haluaako poika myöhemmin käydä. Ite kävin lapsena virpomassa ja äidin avustuksella tein hienoja oksia. Ja aina pukeuduin jotenkin :) Palkka ei ollut pääasia. Meillä kävi paljon virpojia ja osalla oli arkivaatteet sekä oksia joita ei oltu juurikaan koristeltu. Siitä tuli sellainen olo, että haettiin vaan herkkuja.
 
Meidän tyttö ei käynyt vielä tänä vuonna virpomassa, kun on senverran pieni vielä, mutta josko sitten ensi vuonna käytäisiin mummolassa virpomassa. Minusta virpomisperinne on ihana ja meidänkin ovella kävi monta ihanaa pikkuvirpojaa.:) Oksat olivat nättejä ja asut olivat hienoja, tosin kaikki virpojat olivatkin alle kouluikäisiä, että vanhemmat ovat varmasti lapsia auttaneet :)
 
Mä olin ihan pettynyt, kun ei käynyt yhtään virpojaa :sad001 Ollaan just muutettu uudelle rivitaloalueelle ja olin varautunut, että kävisi enemmänkin noitia ja muita... Höh. Piti syödä suklaat itse :wink
 
Meillä lapset kävi virpomassa vain mummolassa. Asianmukaisesti pukeutuneina ja oksat kauniisti koristeltuna tietenkin. Meillä kävi yksi noitaporukka. Vitsa oli nätti, mutta lapset meille täysin tuntemattomia ja kaikki tietenkin halusi munat mutta saatiin vain yksi vitsa. Mielestäni pitää olla edes jollain tavalla tuttu kun virvotaan.
 
Me "virvottiin" tuon 7kk ikäsen pojan kanssa mummoloissa ja isomummoloissa. Minusta ne vitsat on kivan näkösiä ja kuuluvat pääsiäiseen. Niitä on myös mukava tehdä, ja olin innoissani kun pääsin askartelemaan oksia pojan kanssa (no hän istui/konttasi päällä tai yritti maistella). Palkka ei todellakaan ole se asia (eihän 7kk suklaamuna-palkkaa saa syödä, eikä äitikään sitä tarvitse), vaan hyvä syy käydä sukulaisilla ja ne ihanat vitsat!

Mun vanhemmilla oli myös käynyt isompi tyttöporukka virpomassa, ja yhdellä oli joku kissankorva -hiuspanta ja muuten olivat täysin arkivaatteissa. Oksassa oli pari sulkaa, jotka oli teipattu keskeltä kiinni, ja siitä yhdestä oksasta piti kaikille antaa palkka.
Mielestäni siinä oli kyllä kadonnut koko idea, valitettavasti:sad001
 
Muuten mukava perinne, mutta kyllä lapsilla on ahneus iskenyt kun just yks antaa sen oksan ja kaikki palkitaan..teki itsellä kyllä mieli antaa vain vitsan antaneelle palkinto, mutta eipä viitsinyt. Ja kuitenkin aika isot kimput yleensä virpojilla. Kova homma käyttää kaikki oksat ;D toki kaupungissa ehkä helppoa. Lapsena kun käytiin virpomassa, oksia oli max 10 per hlö ja jokainen virpoja antoi yhden oksan, olipa sitten joukossa 1 tai 10 virpojaa. :)
 
Omat muksut (4v 3kk ja 3v) virpoivat mieheni veljelle ja hänen vaimolleen ja ovella iski ujous. Jäi äitille hommaksi heilutella oksia. :p Eka kerta molemmille, jos ens vuonna rohkeammin sitten.:)
 
Oma äitini aina sanoi, että yksi palkkio per vitsa, ja sillä meinasin minäkin mennä, jos kukaan ikinä tulee virpomaan. :D

Muistan itse kun luokkatoverini noin 9-10-vuotiaina valittivat, että mummot ovat niin röyhkeitä, että ottavat vitsan itselleen, ja näiden luokkakaverien piti mennä tekemään uusi vitsa. Olivat siis aikoneet virpoa kaikki paikat sillä samalla vitsalla.
 
Samaa mieltä et täytyy pukeutua ja jokaisen antaa palkkiota vastaan koristeltu vitsa. Itse en edes varautunut virpojiin opiskelijatalossa, mut jos varautuisin saattaisin varautua niin, että hienosta vitsasta saa kunnon kinderin, mut lapsiporukka joka tuo yhden surkean vitsan, saa vaan pienimmät minimunaset mitä kaupasta löytyy :D ikävää jos palkka on tärkein kun perinteen mukaan kuljettiin antamassa vitsa hyvää onnea tuomaan. Kiva perinne kyllä mielestäni, mutta ei itsekään kehdannut lähteä tähän meidän opiskelijataloon kiertämään, kun paha mieli olis tullut pojalle kun kukaan tuskin olis avannut edes ovea. Ympäri kaupunkia en myös viitsinyt lähteä julkisilla esikoisen ja vauvan kanssa kiertämään. Vitsat tehtiin ja pantiin omaan maljakkoon. Palmusunnuntaina järjestettiin munajahti.
 
Pukeutuminen ei miust oo niin tähellistä, mutta vitsa per palkka ja vähä vaivaa nähty vitsa ois suotava :) Tosin vitsat on tekijänsä tekemiä ja näköisiä
 
Meillä ensi vuonna päästään ehkä jo mummolaan virpomaan, mut pelisäännöt on meillä melko samanlaiset ku tiellä monilla muillakin. Nätit oksat tehdään ja virpojalle noita-asua päälle. Musta on kiva päästä laittaa typyä hienoksi ja ainakin omalla kohdalla se oli pienenä ihanaa kun äiti etti koko sisarusparvelle jotkut asut ja piirsi poskiin vesiväreillä punaiset ympyrät ja pisamia nenän päälle:)
Jo aamulla herätessä oltiin ihan jännittyneitä et jee päästään virpomaan, tietty karkit houkutti ja se jännitys ku mentiin oville mut kyllä niihin karkkeihin nähtiin myös vaivaa.
Jos sattui jostakin vitsasta joku höyhen tuulessa tippumaan ni ei me sitä kehattu antaa ku viimeisessä hädässä jonkun toisen oksan kaverina.

Ja mua ei tosiaan haittaa yhtään et en tunne virpojia, kaikki saavat ovella käydä ketkä haluavat ja samoin ku hillevillä ylempänä, katsoisin vähän meiningin mukaan mitä palkkiota annan, jonkun pikkupikkumunasen vaiko kinderin:) Tässä hgin keskustan kerrostalossa ei kuitenkaan käy/käynyt virpojia, mut ehkä sit joskus kun asutaan jossain muualla. Ja mummolaan maalle mielellään mennään ens vuonna sitten. Siellä itekki virponu ni muistavat.

Ei mikään pienenä tunnettu lähiön kaikkia asukkaita mut niin vaan mentiin oville ja ne jotka ei virpojia halunneet, eivät ovea avanneet.
 
Takaisin
Top