Jouduin bipolaarihäiriön takia syömään toisen asteen psykoosilääkkeitä (ketiapiini) koko raskausajan. Vauvan syntyessä pari ensimmäistä päivää vaikutti siltä, että olisi helppo vauva, itki ainoastaan kun nälätti. Kaikki sujui ihan ok ja imuote rinnastakin oli ensi yrittämästä hyvä. N. 3 päivää syntymästä vauva kuitenkin alkoi olla itkuisempi ja kärttyisempi. Vaipanvaihto alkoi olla yhtä helvettiä, kun vauva joka kerta aivan hysteerinen, imettämisestäkin tuli vaikeaa kun rupesi päästämään rinnasta jatkuvasti irti ja hysteerinen huuto päälle niin ettei vauva pysty enää keskittymään syömiseen ollenkaan -> pakko antaa pulloa että olisi edes hetken hiljaa kun oma pää ei meinaa enää kestää. Vauva tänään viikon vanha ja tuntuu että jokainen päivä on edellistään hirveämpi. Vauva itkee ja itkee. Itku ei ole mitään normaali itkua vaan aivan hysteeristä, avutonta itkua ihan kun olisi kuolemassa, ja mikään ei auta. Eilen illalla välähti ja rupesin miettimään että voisiko kyse olla vierotusoireista. Onko kellään vastaavia kokemuksia? Onko mikään auttanut ja kauan oireet kesti?


Viime yönäkin heräsi vain kahdesti syömään ja suoraan takas nukkumaan. Neuvolan terkalle puhuin myöhemmin tiistaina ja oli kanssa sitä mieltä että tuskinpa olisi mun lääkityksestä johtuvaa. Sitä vaan alkaa helposti pelkäämään ja etsimään syytä itsestään kun on monta päivää epätoivoissaan hoitanu hysteeristä ja tuskaista vauvaa
Muutenkin on vähän pelottavaa miten negatiivisia ajatuksia sitä tuleekin kun tollaset tilanteet tulee ja tuntuu jo muutamassa tunnissa että ei tää tuu koskaan loppumaan. Onneks nyt kaikki hyvin