Miehet ovat vähän hitaampia syttymään ajatukselle perheenlisäyksestä, etenkin jos mielessä painaa taloudellinen tilanne. Sitä ei kuitenkaan saa miehistä pois, minun mieheni on koko raskauden ajan lähes panikoinut, että pärjätkäänkö rahallisesti, vaikka ollaan monesti laskettu mustaa valkoisella, että mitään hätää ei ole eikä tule olemaan. Neuvolassa sanottiin, että miehen reaktio huolehtia rahasta on täysin normaalia.
Toinen asia on, ettei mies varmasti innostu vauvaa hankkimaan, jos jo pelkästään asiasta keskustelu on negatiivista ja ahdistavaa ja siitä jää huono mieli molemmille. Minä sain mieheni kypsyteltyä ajatukselle pitkällä aikavälillä, aloitin sanomalla hyvin hiljaa "vauva" aina, kun mies oli onnellinen jostain. Sillä tavalla, että miehen piti pysähtyä miettimään, että mitä sanoin ja itse sai päätellä, että sanoin "vauva" juuri. Pirullista upottaa vauva-ajatuksia noin toiselle, mutta parin kuukauden päästä mies alkoi itse puhelemaan vauvan hankinnasta entistä positiivisempaan sävyyn. Siitä se sitten lopulta lähti, vaikka ennen mies halusi lykätä perheenlisäyksen hankintaa myöhemmälle "taloudelliseen tilanteeseen" vedoten (:
Kärsivällisyyttä mukaan ja hyvä on miettiä keinoja, millä saisi vauva-aiheiset keskustelut positiivisiksi (: Riidan jälkeen ei paljoa huvita ehkäisyä jättää pois. Tai ylipäätään suuntailla petipuuhiin.