Vauvaelämää

Täällä vuoroin hikoillaan ja palellaan!

Eipä ole tullut ehdittyä tänne vauvan kanssa kotiuduttuamme! Neiti on aivan älytön syöppö (tosiaan yliaikainen tytsy siis myös) ja tissillä pitäisi notkua kokoajan. Sairaalassa antoivat lisämaitoa ja jonkin verran olen joutunut turvautumaan siihen myös kotona kun oma maito ei ole vain neidille riittänyt (monta tuntia tissillä, jota alkaa vedellä turhautuneena ja josta en saa lopulta itsekään tiristämällä mitään enää irti). Uskomatonta se syyllisyyden määrä korvikkeen antamisesta ja oman maidon riittämättömyydestä! Lisäksi meidän neiti on pulauttelija, tavaraa tulee ulos paljon ja vielä pitkään syömisen jälkeenkin. Eli ne maidot mitä saan tyttöön sisään, tulee ulos ja on uudestaan toki nälkä. Tähän olen googlaillut neuvoja jo ja tuntuu, että nyt pulauttelujen kertamäärät on saatu pienemmiksi ja sinne mahaankin jää jotain.

Tämä pulauttelu ja tytölle ilmaantunut ihottuma ja vatsavaivat ovat saaneet minut pohtimaan myös mahdollisia allergioita. Tytön ihottuma (punaisia pieniä näppyjä) kun on ilmaantunut kaulaan ja taipeisiin sekä takapuoleen peräaukon ympärille (mikäli olisi enemmän muun pepun alueella epäilisin ihan vain vaippaihottumaa). Onko muilla ollut vastaavia oireita? Oletteko huomanneet mikä auttaisi? Ajattelin itse kysellä neuvolasta huomenna vinkkejä ja nyt ensiapuna lueskelin allergisoivimpia tuotteita, mm. Maito, muna, mansikat ja sitrushedelmät, joita voisin kokeilla jättää pois. Toki ruoka-aineiden poisjättämisestä on netissä monenlaista mielipidettä, mm että lapsen suolisto vielä tottumaton ja tarkoitus onkin totutella eikä alkaa karsia aineita pois, mutta tässä tilanteessa kun lapsen olo alkaa jo ihottumankin vuoksi olla tuskainen olen valmis yrittämään mitä vaan (senkin uhalla, että myöhemmin kostautuisi jotenkin aiheuttamalla yliherkkyyttä jollekin ruoka-aineille). Tulipas puolusteleva puheenvuoro.

Huomaan vaan ehkä tässä vauvan oloja tarkkaillessa ja pohtiessa, että sitä alkaa itse herkistyä sille, että mielipiteitä on monenlaisia eikä haluaisi tulla tuomituksi siitä, että haluaa vauvalle parasta. Ja hormonit ja huoli vauvan olosta ei muutenkaan helpota, varsinkin kun soppaan lisää pari kaikkitietävää mummoa. :D
 
littledaisy, kahden maitoallergisen lapsen kokemuksella voin sanoa, että tuo voi olla allergiaa tai ei... Mä en jäisi pohdinnoissa neuvolan varaan, vaan jos asia yhtään mietityttää, varaisin heti ajan yksityiselle lasten allergologille. Meillä esikoisella ei ollut selkeitä iho-oireita koskaan (eli ei näppyjä, vaan poskien punotusta), mutta pulautteli isoja määriä ihan heti vauvasta ja oli hyvin, hyvin levoton nukkuja. Lisäksi kärsi kovasta ummetuksesta (mutta kakka oli aina ihan normaalin väristä, eli ei mitään vihreää "allergiakakkaa"). Neuvolasta tuumittiin, että on vaan iso ja nälkäinen ja suosittelivat maissivellin aloitusta tosi aikaisin ja kiinteitäkin ennen suosituksia. No, puoli vuotta jaksettiin ja suunnilleen viimeisillä voimilla kiikutettin poika 6kk iässä yksityiselle lasten allergologille, joka pojan poskia vilkaistuaan totesi heti kun käveltiin vastaanotolle sisään, että tuolla lapsella on joko maito- tai vilja-allergia... Ja kyllä vain, maitoallergia ja myöhemmin kävi ilmi että allergioita oli pitkä lista, mukaan lukien maissi. Eli ei ihme että yöt meni maissivellin jälkeen vaan entistä levottomammiksi.

Mutta siis todella, ei välttämättä ole allergiaa ollenkaan, mutta mä opin kyllä sen, että jos itsellä on edes pieni epäilys jostakin, kannattaa asia tarkistuttaa alan ammattilaisella. Kakkosen oireet oli ihan eri (itki selvästi kipuitkua ja peppu punoitti kovasti) ja 5viikon iässä soitin tuolle meidän allergologille ja sovittiin että olen kaksi viikkoa maidottomalla ja 7 viikon iässä kakkoselle tehtiin maitoaltistus, jossa allergia todettiin. Hän ei sitten saanutkaan muita allergioita, kun suolisto ei ehtinyt niin huonoon kuntoon kuin esikoisella. Mutta en jättäisi mitään pois omasta ruokavaliosta ilman lääkärin ohjeistusta!

Neiti näyttäisi tällä hetkellä voivan vallan mainiosti, eli mitään allergian merkkejä ei olla huomattu. Tänään pitäisi aloittaa lisärauta, joten saapa nähdä mitä vatsavaivoja se tuo tullessaan. Ja huvittaa että miten sitä muistaa kaikki tipat mitä pitäisi antaa, kun aamulla menee d-vitskut ja kohta rauta, iltapäivällä toinen annos rautaa ja illalla keskostipat. Ja ennen jokaista ruokailua cuplaton (tai aina kun muistetaan). Onneksi ottaa kaikki nätisti lusikalla.

Täällä on selvitty eilisistä kakkosen 4-v synttäreistä, neiti nukkui nätisti koko sen reilut kolme tuntia kun meillä oli vieraita... Ja kaikki kun niin odottivat näkevänsä neidin virkeänä. Olisivat tulleet edellisenä päivänä, kun neiti kukkui hereillä melkein koko päivän ja mun oli tarkotus leipoa...
 
Mariannun tekstistä jäi vaivaa mieltä tuo vihreä "allergiakakka". Pojan kakka on vihertävää ja pepun iho on ollut hieman punoittava/rikki ja olen talkkia laittanut. Pulauttelua on, mutta ei mielestäni kovin suuria määriä. Vatsavaivoja on jonkin verran. Esikoiseen verrattuna itkee vähemmän (D-vitamiinin aloituksestakin huolimatta).

Itselläni on sekä palelua että hikoilua öisin. Tyyny tuntuu olevan märkä joka yö, mutta muutoin saatan palella. :rolleyes: Päivisin on yhä kuuma, mutta ei yhtä pahasti kuin raskausaikana.

Kovasti tuo poika jo onnistuu pyörimään. Viime viikolla laitoin pikkusen normaaliin tapaan pinnikseen päikkäreille ja kun hain hänet pois, oli hän siellä poikittain. :eek:
 
Moondancer, rintaruokituilla vauvoillahan kakka voi olla melkein minkä tahansa väristä, ilman että se merkitsee mitään. Allergiat voi joskus ilmetä vihreänä (usein limaisena) kakkana, mutta toisaalta vihreä kakka voi myös joillain vauvoilla johtua esim siitä, että kiskovat maidon mukana kovasti ilmaa mahaan. Meillä esikoisen kanssa neuvolan täti oli vaan kovasti sitä mieltä, että maitoallergia oireilee AINA vihreänä kakkana, eikä näinollen poitsulla mitenkään voi sitä olla...

Hui. Täällä alkaa pikkuhiljaa arki. Mies palaa huomenna töihin ja me sitten lasten kanssa yritetään saada jotenkin homma toimimaan. Kaksi viikkoa saadaan "harjoitella" tämän kotiarjen merkeissä ja sitten pyörähtää eskari ja kerho käyntiin ja mun kuskausrumba alkaa. Neiti on onneksi vieläkin hurjan tyytyväinen vauva, joten toivottavasti sopeutuu meidän rytmiin. Ja toivon mukaan joskus rupeaa nukkumaan kolmea tuntia pidempiä pätkiä, yöllä syödään yhä 2-3 tunnin välein. Omat unipätkät jää aika lyhyiksi, kun maito pitää lämmittää ja sitten vielä kerran yössä pumppaan. Ja huomisesta alkaen pitää ruveta nousemaan ylös seiskan jälkeen kun pojat herää :eek:. Tähän saakka mies on noussut poikien kanssa ja mä olen heräillyt rauhassa joskus kasin-puoli ysin maissa ja juonut rauhassa aamukahvini ja lukenut Hesarin, sillä välin kun mies hoitaa neidin aamupesut ja antaa aamumaidon...
 
Mites muilla on lähteny sujumaan yöunille meno? Nukutaanko teillä omassa sängyssä koko yö vai nostatteko viereen nukkumaan yösyöttöjen yhteydessä? Meillä poika nukkuu meidän kanssa, mutta kovasti houkuttelisi alkaa laittamaan illalla jo omaan sänkyyn, joka on sivuvaununa meidän sängyn vieressä. Omien yöunien ja mukavuuden halun takia en vain vielä ole uskaltanut kokeilla. Meillä yöunille meno on vähä sellasta tissittelyä ja sylittelyä, niin en uskalla siirtää poikaa kovin kauas minusta ettei herää ja tissittely/sylittely rumba alkaa alusta. Vieressä nukkuu tosi hyvin, ekan pätkän 4h ja sitten herää yhdesti syömään ja jatkaa nukkumista. Yöt siis sujuu näinkin mainiosti, mutta tilaa itselle nukkumiseen on kovin vähän ja olishan se mukava nukkua edes osa yöstä oman miehen vieressä. :)
 
Mariannu täällä alko arki eilen. Mies lähti töihin ja meilläkin oli niin että mä heräsin aina öisin ja yleensä sain nukkua sitten aamusin pitempään. Eilen meni ihan kivasti kun vauva sattu nukkumaan suunnilleen koko päivän ja sain esikoisen kans touhuta ja oli jopa kiltisti koko päivän mun kans. Tänään sitten sain nukkua pitkään kuitenkin kun esikoinen katto pikku2 ja anto rauhassa nukkua.
Pippinen meillä pikkunen siirtyy omaan sänkyyn aina iltasin syliin nukahdettua (n.klo 22-23) ja herää yöllä 3-4 aikaan syömään, tosin pullolle. Sitten siirretään taas omaan sänkyyn ja heräilee uudestaan 6-7 aikaan syömään ja taas menee takaisin omaan sänkyynsä. Nukkuu yleensä vielä n.klo 9 saakka. Mulla/meillä ylipäätään on periaate, että sänky on meidän sänky. Esikoistakaan en oo koskaan ottanu viereen paitsi kun sairastu 1,5vuotiaana ekaan korvatulehdukseen enkä millään tajunnu mikä sitä vaivaa kun huusi ihan jatkuvaan. Siinä sit lopulta nukku tyytyväisenä aina ku laitto pään mun mahan päälle ja heräs ku siirsin sen normaaliin makuuasentoon. Särkylääke ja takas omaan sänkyynsä sillonkin.
Muutenkin meiän sänky on pehmeempi kun vauvan oma patja ja oon lukenu ihan liian paljon kätkyt-kuolemista...
 
Pippinen Meillä on tyttö nukkunut omassa sängyssään heti alusta lähtien. Välillä nukahtaminen on helpompaa, välillä vaikeempaa. Yleensä on nukahtanut tissille ja siitä sitten siirretty omaan sänkyyn ja tutti suuhun jos meinaa herätä.. :) Pari kertaa yössä herää syömään.

Nyt on ollu muutama ilta aika haasteellisia, tyttö alkaa kitisemään ja huutamaan viimeistään klo18 ja sitä jatkuu sit puolille öin melkein.. :( Vihreetä kakkaa tulee välillä pieniä määriä ja nyt eilen ja tänään on ollu verta kakan seassa.. :( Käytän tyttöö neuvolassa näytillä tänään 13.30, jospa selviäis mikä vaivaa..
 
Suhwi tuossa taannoin kirjoitit ettei vauvaa kohtaan heti syttynyt suuria tunteita ja oli vaikeaa, niin joko on helpottanut? Itsellä nimittäin vähän samanlaisia fiiliksiä. Olen kyllä lukenut ja neuvolassa sanottiin että normaalia on että kestää hetken ennenkuin ne tunteet tulevat, mutta nämä stressaavat syömiset eivät tunnu auttavan tilannetta. On tämä raskasta. (en kyllä missään välissä luullutkaan että tämä helppoa olisi). Helpottaako tämä viikkojen kuluessa? :anyone

Itsellä myös masennustaustaa, ja joudunkin käymään nyt säännöllisesti jonkun psykiatrin luona seurannassa ettei lykkää synnytyksen jälkeistä masennusta. Ei olisi mukavaa masentua uudelleen ku siitä jo kerran selvittiin..
 
Kahjo, helpottaa kyllä, ajan myötä... Ja muista, että hyvinvoiva äiti = hyvinvoiva vauva, eli jos pulloruokinta tuntuu itsestä helpommalta, niin siitä vaan. Ei niistä lapsista kasva yhtään sen huonompia, vaikka eivät tissiä saisikaan. Mulla myös masennustaustaa, sairastuin molempien poikien jälkeen synnytyksen jälkeiseen masennukseen, joten nyt sekä itse, mies että neuvola seurailevat mun mielialoja hyvinkin tarkasti. Mulla tärkeintä omassa jaksamisessa on tarpeeksi unta (hah, miten helppoa pienen vauvan kanssa!) ja tarpeeksi liikuntaa ja omaa aikaa. Etenkin esikoisen kanssa tuntuu että elin jossain kuplassa vauvan kanssa ja lopulta tuntui että kadotin itseni kokonaan. Vauvan kanssa jaksoin, mutta itseni en. Löysin liikunnan monen vuoden jälkeen uudestaan vasta kakkosen ollessa noin 1,5vuotias ja siitä alkoi oma olo lopullisesti helpottaa. Myöskin miehen kanssa todellakin ymmärretään, että minkä takia moni eroaa lasten ollessa pieniä. Meillä oli isot kriisit kakkosen vauva-aikana ja silloin päätettiin, että kaikki tehdään suhteen eteen ja odotetaan vähintään pari vuotta ja katsotaan tuntuuko ero sitten vielä oikealta ratkaisulta. No, ei tunnu enää :). Kun siitä pahimmasta väsymyksestä ja arjen pyörittämisestä selvittiin, tuntui oma kulta taas aika ihanalta :). Ja nyt tiedetään, että tämä vaan on tätä väsymyksestä selviämistä nyt hetken ja sitten helpottaa.

Täällä päivä puolessavälissä ja mies töissä ja minä ja lapset hengissä :). Neiti onneksi yllätti ja nukkui viime yönä yhden neljän tunnin pätkän, joten mä olen nukkunut tosi hyvin. Selvittiin kahdeksi tunniksi pihallekin aamupäivällä, neiti nukkui nätisti vaunuissa. Sitä en kyllä ymmärrä, että miten me kahden viikon päästä selvitään puoli ysiksi eskariin, tänään päästiin ulos kymmeneltä! Ja herättiin kuitenkin neidin ja kakkosen kanssa puoli kasilta, esikoinen veteli sikeitä puoli ysiin. Tuo maidon pumppaaminen tulee kyllä olemaan ongelma, mä en yksinkertaisesti ehdi kolmen tunnin välein pumpata, niinkuin olen ehtinyt miehen ollessa kotona. Saa nähdä missä vaiheessa maidon tulo hiipuu ja siirrytään kokonaan korvikkeelle.
 
Ah, ja tuosta neidin nukkumisesta vielä. Omassa pinniksessään nukkuu, meidän sängyn vieressä (muttei ihan kiinni meidän sängyssä). Iltaisin rauhoittuu parhaiten omaan sänkyyn, ihmeteltiin yksi ilta että miksi ihmeessä uni ei tule, vaikka on selvästi ihan sippi. Sylissä oli koko ajan ja torkahteli, sitten heräsi, halusi maitoa, muttei sitä juonut, ei halunnut tuttia ja lopulta kokeiltiin laittaa omaan sänkyyn ja siellähän se uni tuli... En tiedä tuleeko sylissä liian kuuma vai mitä, mutta tosiaan parhaiten nukahtaa nyt itsekseen pinnikseen (tai päivällä sitteriin tai vaunuihin). Sylissä tykkää kyllä torkkua, muttei nukahda syvään uneen. Öheltelee aikansa ja välillä haluaa tutin, mutta parasta on pysyä vähän kauempana, eikä mennä koskemaan. Eli tuntuu menevän aika samalla lailla kuin esikoinen, kakkonen sen sijaan nukkui käytännössä kaiket yöt meidän välissä, nukahti illalla kyllä omaan sänkyyn, mutta siirtyi ekalla syötöllä meidän väliin. Ja viime talvena siitä tavasta vieroitettiin :). Esikoinen ei ole ikinä tykännyt nukkua meidän välissä, pienenä joskus kömpi yöllä meidän sänkyyn, mutta nukkui poikittain jalkopäässä :).
 
Kahjo Kyllä se helpottaa ajan myötä! :) On tullu itellekin jo niitä "voi, miten sulonen tyttö" oloja sillon ku kaikki sujuu supsikkaasti ja on ite saanu nukkua.. :) Sit taas ku väsy painaa, tyttö huutaa suoraa huutoo eikä ite oo ehtiny kunnolla syömään ja mies on töissä nii sillon ei oo nii ihanaa.. :) Mut se on iha normaalia! :) Ja mulla ainaki autto "selvittämään päätä" ku puhuin miehelle itku kurkussa kaikista negatiivisistakin tunteista mitä sillon alussa oli...

Mie oon ollu tytön kans keskenään kotona suurin piirtein alusta lähtien, ku on maatila ja isäntä vielä palkkatöissä tilan ulkopuolella päivät nii ei sitä välillä nää ku vasta nukkumaan mennessä..Nyt kai se toivottavasti elokuun alusta jää viimein isyyslomalle ja samalla pitää kesälomat pois. Paitsi että ainaki pari viikkoo lomista menee puinteihin loppukuusta..Jospa sitä syksyllä ja talvella vois viettää ns. oikeeta perhe-elämää välillä ku pahimmat kiireet hellittää :)

Nii, ja tytöllä kaikki hyvin! Pyllysilmän reunassa on vaan pieni haava mistä tihkuu verta vaippaan..ei siis mitään vakavaa.. :)
 
Meillä rinsessa nukkuu yöt omassa sängyssä, omassa huoneessa. Yleensä saa viimeisen kerran ruokaa puolen yön aikaan, ja siitä omaan sänkyyn nukkumaan. Herää n. 2-5h välein syömään. Aamulla 9 jälkeen kun herää, niin otan sitten olohuoneeseen meidän kanssa tillittämään, vaikka aamusyömisen jälkeen taas uni maistuiskin :)

Päivisin on tissillä melkeen 1,5h välein! Iltaisin tuntuu että tissit on imetty tyhjiksi, niin on muutamana iltana saanut korviketta, ja mies on laittanut nukkumaan. Niinä öinä tyttö onkin sitten nukkunut nuo ennätyspitkät pätkät (5h!).
 
Mohomaha, joo pehmeä sänky on tietysti semmonen juttu, että itekkään en vauvaa nukuttais samassa sängyssä. Meillä sänky on kova, koska oma selkä ei tykkää liian pehmeästä ja kyllästyin edellisen sängyn pehmeyteen, kun aamulla herättiin miehen kanssa aina samasta kuopasta. Tuo kätkyt-kuoleman riskihän on joidenkin lähteiden mukaan pienempi, jos lapsi nukkuu vanhempien kanssa. Ilmeisesti liittynee jotenkin vanhempien hengitysrytmin vaikutukseen, jolloin riski vauvan hengityskatkoksiin on pienempi. Mutta tiiä tuota, kaikkiahan noita on tutkimuksia, jossa toisessa sanotaan toista ja toisessa toista. Mä tulin tämän päivästen pohdintojen jälkeen siihen tulokseen, että ehkä me vielä nukutaan samassa sängyssä ainakin hetki, koska se itsestä tuntuu hyvältä, enkä ehkä vielä oo valmis vauvasta vierellä luopumaan. Kattellaan sitten, kun nukkumaan meno rytmi alkaa olemaan säännöllisempi. Ja itsellekin varmaan jossain vaiheessa tulee se olo, että nyt lapsi saa siirtyä omaan sänkyyn. Sitä odotellessa siis. :)
 
Pippinen, meillä kakkonen nukkuisi varmaan vieläkin meidän välissä, ellen olisi tullut uudestaan raskaaksi. Meistä oli miehen kanssa molemmista ihanaa, kun poitsu tuhisi siinä välissä (ja on vielä rauhallinen nukkuja, eli ei hyörinyt ja pyörinyt öisin). Ja ihan vauvana se oli kaikista kätevintä, kun sai iskettyä tissin suuhun milloin vain. Siirrettiin silloin meidän sänky mun puolelta seinää vasten, niin että sain vaan heitettyä vauvan välillä toiselle puolelle ja toiselle tissille. Siten saatiin välillä miehenkin kanssa nukkua vierekkäin :). Tuossa talvella siis "vieroitettiin" meidän sängystä ja opetettiin nukkumaan omassaan. Viikon verran levottomia öitä, mutta nyt nukkua posottaa täydet yöt ja nukahtaa itse omaan sänkyyn.

Mies tuli just sanomaan, että sinne se neiti taas nukahti omaan sänkyyn :). Aikansa öhkäsi ja mies laittoi tutin suuhun pari kertaa, mutta sylissä tuli taas vaan kiukku. Eli kaikki kolme unessa :).
 
Voih, jospa tämä sitten tästä. Vaikka tuntuu että kyllä tämä masennuksen puolelle jo kääntyy. Apua kuitenkin saatavilla ja otankin kaiken vastaan. Nyt vain vielä kun eilen alkoi nuo kohtutulehduksen oireet, niin on semmonen fiilis että tämäkin vielä. Toivottavasti saan sentään antibiootit tähän, kun neuvolassa asiasta mainitsin. ei tarvitsisi kovin pahaksi mennä.

Meillä vaaveli nukkuu äippäpakkauksessa, mutta olen harkinnut siirtämistä ihan pinnikseen. Miulla on aina ollu jotenkin kylmiä väreitä ja puistatuksia aiheuttavaa tuo pahvin kahina, niin ei tunnu tisseissä ollenkaan kivalta kun pieni kuitoo tumppujaan siihen pahviin! :D Nännit on kovilla ja herkillä, hyi kun pelkkä ajatus siitä äänestä saa jo nännit rullalle! Ja muutenkin joku pahviloota.

Oletteko miten päin nukuttaneet? Meillä sairaalalla nukuttivat aina kyljellään ja (rouva-kaikkitietävä)anoppikin oli sitä mieltä että kyljellään, mutta jokapaikasta olen lukenut että nykyinen suositus on selällään.. :O
 
Kiitti Mariannu vinkeistä, täytyy varmaankin varailla lekuriin sitä aikaa. Neuvolan täti kun oli sitä mieltä, että äärimmäisen epätodennäköistä olisi, että tytyn vaivat johtuisi mun syömisistä. Puhui normaalista pulauttelusta (tytsyn paino noussut hyvin) ja hikinäpyistä. Voi olla niinkin, toki sitä toivoisin, mutta en ole välttämättä ihan samaa mieltä. Pepun takia laitetaan nyt ainakin liberon vaipat ja kosteuspyyhkeet vaihtoon ja kokeillaan pampersia ja pyritään viimeiseen asti välttämään kosteuspyyhkeen käyttöä, tarkoittaapa siis sen hoitopöytävessan metsästystä. :/

Meillä tytyä alan "iltatissittää" siinä yhdeksän maissa, jolla roikkuu vaihtelevasti klo22-23 saakka (eilen jostain syystä klo 00 saakka!), jonka jälkeen laitetaan nukkumaan omaan sänkyyn kyljelleen (pulauttelun vuoksi). Ekalla syötöllä klo 3-5 välillä nostan tytön meidän sänkyyn, jossa syö vielä suunnilleen 1-5 kertaa. Herätään (joskus jo silloin viideltä) yleensä kasin ysin maissa.

Täytyypä iloita, että nyt ei olla enää korvikkeita tarvittu kun tuntuu, että omat tissit tihkuu tytön pidempien unipätkien aikaan niin että pitää jo pumppailla! :)
 
Meillä vauva nukkuu omassa sängyssään ekan pidemmän pätkän joka on siis sivuvaununa kiinni meidän sängyssä ja ekan syötön jälkeen jää yleensä mun viereen nukkumaan. Omassa sängyssä nukkuu selällään mut mun vieressä on yleensä kyljellään kun jää siihen tissiltä.

Nyt on kolme yötä nukkunut poika vain lyhythihainen body päällään, turha kuvitellakkaan laittavansa yöpukua, heti hiki otsalla.

Minä oon nyt joutunu kahtena aamupäivänä kun poika rupee ekoille päikyille, antamaan 60ml korviketta. Ensin imetän molemmat rinnat moneen kertaan ja kun poika nukahtaa, herää viim. puolen tunnin päästä vihaisena joten olen suosiolla antanut korviketta että nukkuu yhden kunnon pätkän myös päivällä. Nukkuu siis sitten kun saa kunnolla masunsa täyteen niin 4 tuntia. Muutoin riittää hyvin oma maito. Tiedän että neuvolassa sanoisivat (jos mainitsisin korvikkeesta) että oma maito kyllä riittää kun vain kerran päivässä annetaan korviketta mutta haluan että poika nukkuu hyvät unet ja jaksaa sitten seurustella kun että kantaisin kitisevää vauvaa ympäri taloa kun hän nukkuu vain pätkäunia.
 
Meillä on tullut myös pientä punaista näppylää koko kaulan ympäri ja kyyrärtaipeisiin. Lisäksi tyttö karjui monta päivää putkeen nukkuen korkeintaan 45min kerralla, joten suunnattiin neuvolaan.

"Diagnoosi" oli vain ilmavaivat, kehittymätön suolisto. Kun tuo tissitakiainen tosiaan on roikunut rinnalla miltei koko ajan ( ja koska laitokselta oli annettu ohjeeksi tarjota ekana lohtuna tissiä enkä paremmasta ohjeesta tiennyt) niin vatsa oli kuulemma jatkuvassa käymistilassa. Itkee sitä, minä tyhmä annan lisää maitoa ja kierre on valmis. Eli ohjeena oli syöttö korkeintaan 2 tunnin välein ja loppuaika tuttia tai tuttipullosta vettä imutarpeeseen. Tyttö kun edelleen kasvaa hienosti ja painoa jo yli 4kg.

Että se siitä lapsentahtisesta syötöstä ja laitoksen periaatteista. Lisäksi otettiin käyttöön relatipat ja jotkin vatsatipat. Niin ja ne näpyt todennäköisesti ovat vain hautumia kun jatkuvasti on pulautusta kaulassa näin kuumalla.

En tiedä mikä ohjeista on auttanut eniten, mutta nykyään meillä saatetaan nukkua jopa pari tuntia. Yleensä tosin aina sylissä/manducassa. Onko muilla vinkkejä millä saada pieni nukahtamaan omaan sänkyyn tai edes vaunuihin (vaunuttelu ei siis auta)? Yöllä joskus 02 aikaan saadaan tuo ehkä ekan kerran jäämään omaan sänkyyn, päivisin ja iltaisin se on täysin mahdotonta. Perhepedistä ei tule mitään kun siinä ei saa nukuttua kukaan. Jotta se eroaisi mitenkään omasta sängystä, pitäisi olla ihan kiinni ja sitten herätään joka käännähdykseen :(
 
Kahjo Meillä nukkuu tyttö mieluummin kylellään ilmavaivojen takia joskus on ite kääntyny selälleen ku otan yöllä syömään. :)

Täällä ei näköjään kahta samanlaista päivää näy..eilen tyttö nukkua hojotti suurimman osan päivästä vaikka välillä käytiin siellä neuvolassakin, tänään sit max. 30 min tirsoja ottanu sohvalla. Nyt on neiti ollu kohta tunnin mummon kans vaunuilemassa, saa nähä onko nukahtanu..ei oo vielä ainakaan vaunut tullu takas pihaan. Välillä kuuluu radiopuhelimesta kitinää.. (oon vähä ilkee, salakuuntelen mitä vaunuissa tapahtuu.. :))
 
Elmer Meillä oli samaa ongelmaa, tyttö oli tississä kiinni koko ajan (tietysti ku ite sen suuhun työnsin ku kuvittelin ettei tutia voi antaa..) Otettiin MAMin tutit käyttöön ja nykysellään tissitellään parin tunnin välein jos tyttö on hereillä pitempään tai sit ku neiti herää uniltaan.. :) Tuon nukkumisen kans oli kans ongelmaa..Huijattiin tyttöö sit silleen, että käärittiin se peiton sisään ja pidettiin sylissä niin pitkään että nukahti..sit vaan peittoineen päivineen sänkyyn. Meillä ainaki se lämpötilan vaihtelu (lämmin syli -> viileä sänky) herätti tytön joka kerta..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top