Meillä on juuri toivuttu koliikki/refluksivauvan ensikuukausista. Suosittelen ottamaan myös refluksin mahdollisuuden huomioon, ja käymään lääkärissä, jos oireet yhtään viittaavat refluksiin. Refluksilapset ry:n sivuilta löytyy lisää tietoa.
Meillä pojan itku alkoi parin viikon ikäisenä. Yöt meni koko ajan suht hyvin (toukkapussissa nukkui parhaiten!), mutta päivisin huuto oli jatkuvaa. Poika kipuili koko ajan, vääntelehti, pulautteli ja itki. Kantoliinassa poju rauhoittui, sekä liikkeessä. Sitterissä jopa nukkui päivällä, jos sitä keikutti jatkuvasti. Monesti päivät kuluivatkin sohvalla istuskellen ja samalla toisella jalalla sitteriä keikuttaen. Liinan avulla pääsi tekemään jonkin verran kotitöitä, ja myös vessassa käyminen onnistui liinan kanssa :). Itse odotin 3kk ikään saakka, ennen kuin käytiin lääkärissä, ja saatiin pojalle lääke. Lääke auttoi muutamassa päivässä, ja huuto loppui.
Itse olen hieman eri mieltä äippä x4:n kanssa huutavan lapsen jättämisestä yksin. Oman lapsen itku ajaa jossain määrin hulluuden partaalle, ja jossain tilanteessa voi olla järkevää jättää itkevä lapsi hetkeksi yksin, iskeä peltorit päähän ja mennä toiseen huoneeseen rauhoittumaan. Sitten hetken kuluttua taas lasta rauhoittamaan. Myös lapsi vaistoaa äidin mielentilan, ja itku voi vain lisääntyä, jos äiti on ahdistunut. Hetken yksinolo ei vauvaa vahingoita, mutta esim. ravistelu kyllä.
Tsemppiä itkun keskelle. Sitä on vaikea uskoa, mutta itku loppuu jossain vaiheessa. Jos haluat hetken hengähdyksen arkeesi, ja esim kahvitauon vertaistuen kera, suosittelen Mannerheimin lastensuojeluliiton vauvakahviloita. Näitä löytyy ainakin isommilta paikkakunnilta. Vauvakahvila on ilmainen, ja sieltä löytyy ihania varasylejä, jotka mielellään viihdyttävät vauvaa sen aikaa kun itse pidät hetken taukoa :).