Vauva-arki

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Maeri44
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Touhusunnuntai  [img]http://www.cosgan.de/images/midi/froehlich/h090.gif[/img] 

Nukuttiin myöhempään kun tuli illalla valvottua. Oli niin ihana ilma mutta pakkasta niin lähdettiin vaunulenkin sijaan sunnuntaiajelulle. Muksaa oli ajella pitkin meren rantoja kun aurinko paistoi, pikkuneiti nukkua tuhisi koko reissun ja heräsi 1,5 km ennen kotia  [img]http://www.cosgan.de/images/kao/froehlich/d020.gif[/img] 

Kotona sitten oli vuorossa kylpy ja neitihän on äitin tyttö ja nauttii kylpemisestä valtavasti <3 Lisäksi vielä isi kokosi vauvakiikun ja neiti pääsi testaamaan sitäkin ekaa kertaa, kovasti ihmetteli silmät pyöreinä mitä tapahtuu kun keinuu ja kuuluu musiikkia ja kaikkee  [img]http://www.cosgan.de/images/smilie/liebe/s035.gif[/img] 
 
Meillä neiti on niin kovaääninen, että tuo ähinä puhina kuulostaa siihen verrattuna aivan ihanalta. Nämä ihanat huutopuuskat tuleekin aina ihanasti aamuyöstä ja se on oikeesti ihan kamalaa. Kuulostaa siltä niinkun olis oikeesti joku hirvee hätä vaikka kaikki onkin ihan kunnossa =( Ei pitäs näitäkään juttuja stressata liikaa kun tuo kaikki kiukuttelu sun muu on ihan normaalia. Jollakin tavalla hyvä huomata, että kyllä teillä muillakin osataan kiukutella ja huutaa =D
Välillä turhauttaa mutta kyllä me äidit selvitään ^^
 
meillä on kyllä mukavan rauhallinen kaveri eikä vatsakaan oo oireillut. Mutta sairaalassa oli yks huuto yö (bofink varmaan muistaa.. :P ) ja kotona kanssa yks alussa kun hirmu nälkä oli eikä ymmärtänyt miten sitä maitoa saa. Ne otti kyllä tosi koville ne yöt joten voimia vaan kaikille jotka joutuu semmosen mielialan kanssa taistelemaan.. Uskon kyllä syvästi että se vaihe meillekin takasin vielä tulee mutta nyt nautitaan rauhasta niin kauan kun voi! Kohta kylpyyn ja saunaan <3 ristiäis valmistelut luovat himpun ahdistusta..
 
Ilmoittaudun mukaan vauva-arkea elämään. 

Puoliso sanoi tänä aamuna, että onkohan vauvassa jotain vikaa kun ei se RIEHU ollenkaan :-) On tosiaan ollut tämän elämänsä ensimämiset kuusi päivää ihmeen rauhallinen ja lungi tyyppi. Totta kai hän huutaakin, varsinkin vaipanvaihtoon ja märkiin vaippoihin ja pissa/kakkahätään tuntuu liittyvän aivan raivokas huuto johon ei mikään määrä lohdutusta ja heijausta auta. Mutta nämä on aivan lyhyitä kohtauksia.

Imemisasioissa vauva on ihan mestari, heti ensi-imetyksestä lähtien hamuaa niinkuin oppikirjasta olisi lukenut, ja melkeinpä suuttuu jos tarjoan rintaa liian aikaisin enkä anna hänen käydä koko rituaalia läpi: ensin maiskutellaan, sitten imetään sormia, sitten nyökitään päällä niin että on nänni silmässä, sitten vähän vielä sormia, sitten heilutellaan päätä "ei ei" ja siinä sitten vasta alkaa aueta suu ammolleen ja hakeutuu kohti nänniä. 

Näin etevä vauva kun on, ovat nänninikin vielä ihan kunnossa, ei mitään nirhaumia tai rakkuloita edes. Kiitos muru! 

Ja vielä hehkutan nukkumisista: toista sairaalayötä lukuunottamatta on antanut vauva äidin nukkua ihan monenkin tunnin unia putkeen. Ja kun herätys tulee, niin riittää eleetön vaipanvaihto ja/tai imetys jonka aikana voi jo melkein itse nukahtaa uudestaan. Vauva irroittaa kun on valmis ja jatkaa unia. 

Ihan nolottaa kun on niin vaivaton vauva kun tiedän ettei totisesti ole kaikilla tällainen tuuri käynyt :-o Mutta kyllähän meilläkin edessä on toisenlaisiakin aikoja. Jos jotain tiedän vauvan kanssa elämisestä niin tämän: on IHAN turha stressata tai toisaalta tuudittautua tyytyväisyyteen, että "tällaista (hyvässä tai pahassa) tämä nyt sitten on", koska AINA tulee MUUTOS. Eikä sitä huomaa, kun se tulee - vaan jossain vaiheessa vain keskellä sitä elämää ja arkea muistaa, että "hei, miellä oli toisenlaista silloin x viikkoa sitten....". Muistaa kaivaten tai helpottuneena, tilanteesta riippuen :-)



 
"ensin maiskutellaan, sitten imetään sormia, sitten nyökitään päällä niin että on nänni silmässä, sitten vähän vielä sormia, sitten heilutellaan päätä "ei ei" ja siinä sitten vasta alkaa aueta suu ammolleen ja hakeutuu kohti nänniä." 

Hih, näin meilläkin! Sitten tyhmä äiti koittaa tuputtaa nänniä ennen aikojaan suuhun ja suututtaa :D 

Ja jokainen päivä on jo nyt erilainen, ei voi kyllä yhtään tietää millainen päivä tulee ja ainakin itse kyllä nautin täysin rinnoin (kirjaimellisesti  [img]http://www.cosgan.de/images/midi/froehlich/d015.gif[/img]  ) joka hetkestä. Tietty välillä väsyttää ja saattaa turhauttaakkin jotkut asiat mutta neiti on onneksemme terve eikä pahemmin itke niin voidaan olla onnellisia juuri nyt. Jos ensi viikolla on itkupotkuraivarit arkipäivää, on se sen ajan murhe. Jos taas nyt kiukuttaa niin tunnin päästä tai huomenna voi tilanne olla jo paljon parempi. 
 
Tottahan se on, että ei pitäisi stressata. Senhän takia tässä ollaan äitiyslomalla, että voidaan keskittyä vauvaan eikä ole kiire minnekkään. Ainahan ne raivarit menee jokatapauksessa ohi ja nyt tyttö onkin torkkunut jo pitkän aikaa kun koko aamun jakso vaan valvoa, itkeä, syödä ja sotkea vaippoja =D
Pitää vaan itsekkin osata rentoutua ja muistaa että ei tämäkään vaihe ikuisuutta kestä. Tänään tuli kuitenkin vasta ensimmäinen viikko täyteen joten edelleen on paljon oppimista ja totuttelua =)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top