Vauva-arkea

Ilma on kun morsian.. enpä ois uskonut, mut tavallaan ois toi kevätlapsi ollut helpompi, siis ihan kelien suhteen, ja ulkoilu helpompaa. Nyt taas saa miettiä, et mitä laittaa päälle, kun asteet nollassa ja tuuli ja lumi/räntä piiskaa... kauhea masennus iskee, kun tietää et toi lumi häviää (ennusteiden mukaan) ja pelkkää mustaa siis tiedossa. Korjaus: toisaalta nää suomen kelit, oli se kesä tai talvi, on niin häröjä, et liekö koskaan helppoa vauvan kanssa :P

Meillä tuo poika ei nuku ulkona, vaikka parveke onkin. Ei se tykkää, kun ei vaunut liiku - siis on ihan tyytyväisen oloinen, mut ei nuku. Jonkin ajan päästä alkaa kuulua kätinää, et haluu pois eli alkaa ilmeisesti kyllästyttää. Tää perhepedissä nukkuminen on johtanut siihen, et kaipaa mun läheisyyttä ja nukahtaa helpoiten jos oon tässä vieressä. Saa nyt nähdä kuinka onnistuu tuo omaan pinnikseen opettelu, tässä pikku hiljaa ois aika siirtyä (:
 
Meilläkin pinnis on ihan kiinni mun sängyssä ja oon huomannu, että poika heräilee koko ajan jos ite yritän vielä valvoa olkkarissa pojan nukahtamisen jälkeen. Oon kyllä laittanu näköesteen meidän väliin, mut kai toi aistii mun läsnäolon tai olemattomuuden :)
 
Meilläkin poika kuolaa niin että bodyt on hetkessä napaan asti kuolassa ja imeskelee nyrkkejään minkä kerkiää. Näyttäis ihan siltä että on hampaita tulossa ja poitsu vasta kolme kuukautta :0 Eilen oli neuvola ja ekat rokotukset. Kauhea itkuhan niistä tuli mutta poika rauhoittui onneksi nopeasti. Ilta sujui mukavasti ja ei ole vieläkää tullu mitään erikoisempaa oiretta noista rokotuksista niin tuskin enää tuleekaan.
Arki rullaa muutenkin kivasti, mitään ihmeempiä itkuja ei onneksi tule kuin nälästä tai jos on jo liian väsynyt. Meillä on tuo poika nukkunut nyt reilun viikon niin ettei herää koko yönä syömään. Menee siis n. 9-10 aikaan yöunillle ja syö 6-7 aikaan aamulla seuraavan kerran :) Aluksihan sitä oli ihan paniikissa että voiko tämä olla normaalia mutta päivät on virkeä ja tyytyväinen ja kasvaa hyvää vauhtia niin eikai tässä voi olla ku tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen :) Päiväunet on tietty lyhentyny ku yöt nukutunaan mutta minusta kivempi näinpäin.
 
Meillä täälä ihan sama juttu kuin Maidenilla, ei nukuteta partsille, koska vaunut ei edes mahdu nostamatta sinne, koska makkarimme pursuu huonekaluja (53neliöinen kämppä) ja koiraporttikin edessä :D Ja tosiaan meidän partsi on makkarissa, niin ei ainakaan sit kuulla ku toinen heräis. Itkuhälytin olis siis tarpeen, ajattelin kyl muutenki hommata, ku sit ei tarvis olla niin hiljaa, et kuulee ku toinen herää toisessa huoneessa.

Ja meijän poitsu kans tarvii sen liikkeen vaunuihin... Mut hyvin nukkuu sisälläkin. Eilenkin nukuttiin kolmen tunnin päikkärit.Tietenki käyty lenkeillä ja menty tuolla, mut nyt olla sen verran kylmä, et en oo viittiny lähtee vauvan kanssa, kun on nyt vielä alle kakskuinen ja vielä räkänenkin... :( Paitsi tietenkin kauppareissut, autossa on aina kiva olla :)

Lauantaina olis ristiäiset, toivottavasti poika ja äiti olis sillon jo terveinä...
 
Adele kuulostaa unelma tilanteelta :) itse tässä oottelen että yö syönnit vähenis edes siihen kahteen ku nykyään niitä on neljä/kolme.

Meillä J ei suostu nukkuun pitempiä päikkäreitä kuin ulkona vaunuissa. Sisällä päikkäreiden max pituus on puolituntia. Ärsyttävä tilanne sinäänsä jos ollaan kyläilemässä jossain pidemmän aikaa niin aina pitäis olla vaunut mukana tai illalla saadaan nauttia kärttyisestä vaavista :)
 
Papuliina, sama juttu täällä. Kyläilyreissut katkeaa aina kiukkukohtauksiin kun ei pääse kunnon päikkäreille jos ei oo vaunut mukana.

Nyt tosin ulkona nukkuminenkin tuntuu olevan hankalaa. Heräs ensin puolen tunnin jälkeen ja sitten vartin päästä taas.... se on toi pirkuleen tutti, jota ilman ei osaa nukahtaa, mutta, joka aina tippuu. Yöllä poika tarvii sitä vaan aluksi, mutta päiväunilla koko ajan. Nooh, ei siinä mitään.

Osaisko joku antaa mulle hyviä vinkkejä yhteen ongelmaan. Poikaitki alkuajan niin mahdottoman paljon (lue: koko hereillä oloajan), että olen jotenkin ehdollistunut itkuun ja menen vähän "lukkoon" aina kun poika itkee. Alan heti huolestumaan, että mikä nyt on ja miksei se nyt nuku ja miksi se itkee vaikka järjellä ajateltuna tajuankin, että itku on pojan ainoa keino ilmaista nälkää, väsymystä, seuran kaipuuta jne.

Nytkin kun poika heräilee tuolta päikkäreiltä niin en osaa tehdä mitään vaan puoliksi ahdistuneena odotan seuraavaa itkun pärähdystä. Ja poika kuitenkin nukahtaa pian uudelleen, joten sinänsä ei mitään ongelmaa.

Miten voisin itse rentoutua?
 
Meil kans esikoinen ei halunnu ollenkaa nukkuu jos vaunut ei liikkunu, heräs vaunulenkin jälkeen heti ku vaunut stoppas. Nyt tää toinen nukkuu hyvin lasitetulla partsilla mummunsa vanhoissa vaunuissa (retroo!:D) ja nukkuukin 3-4h. Meil on sit eriksee ulkoiluvaunut ni ei tarvi aina edestakas niit laahata.. Tos kun joku päivä oli -20 ni irrotin niist ulkoiluvaunuist vaunukopan ja nukutin siihen pojan sisällä :D
 
Jep, täälä herätään heti ku tullaan sisälle, eli pitäs sit itte joku 3h vedellä tuolla :D Ja mulla oli retrovaunut partsilla, mut myin pois, koska vei tilaa nii hemmetisti, ja meijän kerrostalon varastossakin homehtuu kaikki. Mut noooooh.....
 
Meilla vauva nukkuu sisalla vain kantorepussa tai sylissa. Mun sylissa menee paivalla kolmekin tuntia kun taas jonkun toisen sylissa noin 20min kerrallaan.

Vaunuissa poika nukkuu vain liikkeessa jos on nukahtanut ennen lahtoa mutta viimeistaan kotia tullessa heraa. Turvakaukaloon saattaa nukahtaa autossa ja nukkua pari tuntia kerrallaan jos olen ulkona esim tapaamassa kavereita ja siirran kaukalon pyorille.

Yot menee noin 3-6h syottovaleilla ja poika nukkuu mun vieressa ainoastaan. Nukkumisesta tuli mulle paineita kun alkoi tuntua etta anoppi oli sita mielta etta on mun vika ettei poika suostu nukkumaan kopassa. Mutta ilmeisesti jotkut vauvat vaan nyt on sellaisia. Luovutin koppaan laittamisen jotta saadaan kaikki nukuttua. Nyt nukutaan siis pojan kanssa vierekkain ja mies toisessa huoneessa. Illalla kun laitan pojan nukkumaan niin taatusti heraa jos mina menen vaikka vessaan. Tama ei kylla tee hyvaa parisuhteelle kun ei saada yhtaan yhteista aikaa mutta toivottavasti tama on tilapaista.
 
Olikos joku täällä hommannu tuolta pikku koalan sivuilta tuollaisen kapalon? Ajattelin kans tilata mutta yhtään en kuinka pitkä lapsi siihen sopii????? Osaisko joku auttaa... Viime yönä vaippa oli vuotanu jotenki ja likka oli ihan märkä :) onneks oli vaihto petivaatteet olemas :D
 
Vippe jos tarkoitat woombie-kapaloa niin toisiksi pienimpään mahtuu varmaan n. 65cm saakka. Meillä on se koko ja poika nyt 55cm ja 5,5kg noin. Tilasin just myös isomman koon, joka muuntuu unipussiksi.
 
joo sitä tarkoitinki just.. se on sitte meille melkein heti pieni. Likka oli 3 viikkoa sit jo 60 cm pitkä et pitää kans sitten kattella jotain isompaa. Kädet viuhtoo niin kovaa välillä et vois olla paikallaan joku kapalo juttu :wink
 
Triina, ei ihme, että itku herättää sussa ahdistusta, kun teillä se on kai tähän mennessä ollutkin merkki vauvan kivusta ja huonosta olosta. En osaa oikein sanoa, mikä suorastaan voisi helpottaa, mutta anna itsellesi ainakin aikaa tottua nyt uuteen tilanteeseen. Varmasti hiljalleen siedätyt uusiin itkun vivahteisiin, ja ehkä sitä kautta helpottaa ahdistuskin? Tsemppiä!

Etanainen, meilläkin perhepeti ennakkosuunnitelmista poiketen siksi, että näin kaikki nukkuvat parhaiten. Meillä mieskin on kyllä aika hyvin tottunut jo siihen, että vauva on sängyssä, ja nukkuu levollisemmin. Pidän kyllä aina imetystyynyä muurina vauvan ja miehen välissä, joten sekin helpottaa, että on ihan fyysinen este välissä. Mies ei paljon heräile edes vauvan itkuun. Mä ajattelen, että läheisyys ei ainakaan ole vauvalle pahitteeksi tässä iässä, ja ehtii sitten myöhemmin opettaa omaan sänkyyn.
 
Muokattu viimeksi:
Triina, olen Omenan kanssa samaa mieltä! Itkun sävyä ja eleitä seurailemalla pikkuhiljaa oppii erottamaan eri tarpeet. Tosin se voi olla, että vauvallekin menee hetki, että oppii kommunikoimaan vivahteille. Meillä ainakin meni jonkun aikaa ennen kuin vauva lakkasi kommunikoimasta kipuitkulla kaikkea. Yhdessä varmasti opitte. :) Ehkä myös jotkut rentoutusharjoitukset auttaisivat luomaan rauhallisempaa mieltä? Vaikka vaikeaa se onkin, kun suojeluvaisto iskee päälle. :)
 
Meillä oli kanssa perhepetii aluksi. N. 2kk iässä aloin laittaa pinnikseen kun oli ensin nukahtanut syötön / röyhyn jälkeen tuohon olalle / rinnalle. Nyt nukkuu sitten nukahtamisen jälkeen pinniksessä hyvin :rolleyes: kunnes sitten on se yks yösyöttö / aikainen aamusyöttö (pulloruokinta meillä) ja sitten viel nukahtaa siihen rinnalle josta yleensä laitan siihen viereen (mies lähtee töihin) taikka sitten vielä pinnikseen jossa nukkuu viel yleensä puolesta tunnista kahteen tuntiin. :Heartblue Mii sou häpi about that että nukkuu hyvin! :hello2 Jaksaa poika olla päiväsaikaan virkeempi. Niin ja ittekki tietenkin! :happy090 Nytten nukahti tuohon pinnikselle niin laitoin sen makuuasentoon.
Entie sitte olisko se nyttenki parempi kantaa sinne sänkyynsä vai antaa nukkuu ihan tuossa missä tuntuu nukkuvan ihan hyvin ja levollisesti? :sleep002 En malta pidellä, kunhan katella vaan. :love7

Tää on tätä aikaa kun ehtii sitten tekeen niitä kotihommiaki! smiley-chores003 :smiley-chores004 :smiley-chores011 :smiley-chores020
Silloin kun poika oli pienempi niin johan sitä koitti torkkua silloin kun hänkin. :coffee
Nyt kun nuo unet on tasottunut kivasti niin ehtii päivisin tekeenki jotain. :dance011:coffee2


Hei leidiis, Oikein SUperHyperHYvää ja Mahtaa UuttaVuotta!!! Olkoon se vähintään yhtä ihana kuin tämä! :love017
Tietysti se on ihanampi kun nähdän pikkustemme kokoajan kasvavan ja kehittyvän! Niin se aika rientää! :clock
Itsemme kasvavan ja kehittyvän myöskin, kyllä noissa vauvoissa asuu maailman viisaus! :notworthy
 
Ihanaa vuodenvaihdetta kaikille teille upeille äideille! Haikein mielin jätän vuoden 2014 taakseni, sillä en usko, että mikään tuleva vuosi voi olla yhtä maaginen kuin tämä ensiraskauden ja esikoisen alkuvaiheiden vuosi.. Mutta 2015 tuo mukanaan varmasti mahtavia juttuja rakkaan poitsuni kasvun ja kehityksen muodossa, joten toisaalta olen hyvinkin odottavista tunnelmissa :)

Uudenvuoden lupaukseni on sama kuin teillä monilla muilla, yritän muistaa elää hetkessä ja olla kiitollinen ja onnellinen ihanasta lapsukaisestani, vaikka arki välillä tökkisikin. Viime vuodenvaihteessa en osannut edes haaveilla, että jo alle vuoden päästä minusta kuoriutuisi äiti.. Mistähän en osaa haaveillakaan nyt, mutta mitä ajattelen lämmön kaihoisasti sitten vuoden päästä? :)
 
Kaikille hyvää uutta vuotta, viimeiset tunnit jäljellä tätä mullistusten ja ihmeiden vuotta (:

Itselläni ei oo ollut tapana tehdä lupauksia, mutta josko ainakin yritän muistaa vähän höllätä tahtia ja siis toisin sanoen elää hetkessä. Vaikka tälläkin hetkellä takaraivossa kuumottelee ensvuoden haasteet... kunnialla niistä selvitään, siitä olen varma, kun on kerta tommonen pallero, jonka vuoksi asioita on tehtävä/suoritettava.
 
Juu niinhän se menee, että niitä itkun sävyjä oppii tulkitsemaan ja sit ku vauva huomaa, et hänen tarpeisiis vastataan tarkotuksenmukasel tavalla ni hän oppii kommunikoimaa viel monipuolisemmin itkun avulla :)

Oikein onnellista uutta vuotta meiltäkin tän kaikille :Heartpink Pidetään tää foorumi aktiivisena ens vuonnakin, mahtava paikka!! :notworthy
 
Mä olin ensin ihan sillä kannalla et typy nukkuu pinniksessä kun meillä niin pieni sänky. Nooh, nyt oon nukkunut tyttö vierellä kulmasohvalla, mies on nukkunut sitte toisella sohvalla et saa nukkua lähellä meitä. :)
Viimeyöks laitettiin patjat olkkarin lattialle ja koko perhe nukku tässä sit. Niin sitä ajatukset muuttuu. :D

Miehelle sanoinki et nyt sitä taas muistaa et mikä on oikeesti tärkeintä, ei se kiiltävä koti vaan aika rakkaiden kanssa.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top