Pakko kyllä sanoa tuosta tuttijutusta, että siinä näyttää olevan vähän kahta koulukuntaa että kannattaako heti totuttaa tuttiin.. Tutkimusten mukaan kuitenkin tutin puolesta ei kauheasti liputeta.
Imetyksen kannalta ei kannattaisi antaa tuttia ollenkaan ensimmäiseen kuukauteen, koska helposti käy niin, että vauva ei opi imemään oikein. Myöskin syöttöväli saattaa tutin vuoksi pidentyä turhan pitkäksi (suurin osa vauvan itkuistahan on kuitenkin nälkää, jos koliikkia ei satu olemaan..eikä koliikkikaan aivan heti puhkea.), jolloin myöskään maidontuotanto ei pysy vauvan tarpeiden perässä. Ihan ensimmäisinä päivinä vauva haluaa paljon rinnalle ja tämähän vain edistää maidon nousua. Tuttiin kun totuttaa heti, niin ehkä saa itse nukkua, mutta maidontuotannon kannalta tärkeimmät yösyötöt jää vähemmälle kuin ilman tuttia, niin sitten maito ei riitä ja pitää kaivaa korvikkeet esiin, joka onkin sitten helposti loputon kierre. Tuossa yllä kerroit, että rauhoittuu vain tutti suussa...tsemppiä sulle vieroitukseen sitten jossain vaiheessa...
En nyt sano, että itse teen asiat oikein, mutta uskon kuitenkin siihen, että imetys on itsellä on mennyt näin hyvin mm. sen vuoksi, että tuttia ei tosiaan annettu ensimmäiseen kuukauteen. Ei se helppoa ole ollut, mutta kertaakaan en ole joutunut avaamaan korvikepurkkia. Eikä tuota maitoa paljon liikaakaan tule, sen verran että saan jonkin verran talteen jos haluan. Nyt on tuttia annettu lähinnä jos uni ei meinaa tulla, mutta nälkäkään ei ole. Tai silloin jos itku ei johdu mistään, joskus imutarve on vain niin suuri, että tutti on hyvä antaa helpottamaan sitä.
Mutta en sano että olisit tehnyt jotain kovin väärin, kun olet heti totuttanut tuttiin, jokainen tavallaan ja jos ongelmia ei ole ollut, niin hyvä juttu! . :)
Mutta meidän kuulumisiahan mä tulin kirjoittamaan... Meillä käännytään ihan minä päivänä tahansa selältä mahalleen, reilun viikon verran on ährätty ihan siinä lähellä, mutta käsi vielä pikkuisen on tiellä. :) Sitten meillä on tämä kolmen kuukauden hankaluus imetyksessä. (...tosin ikää on vain 2,5kk.)Vauva syö ihan kiltisti herätessään ja yöllä varsinkin. Hereillä sitten kun nälkää valittaa selvästi, niin aina ei suostu syömään. Vauva ei malta odottaa että maitoa alkaa kunnolla herua (minulla kestää joskus jopa noin minuutin tai kahden verran, ennen kuin heruminen tuntuu) ja siksipä sitten raivostuu. Välillä saa kuitenkin huijattua vauvan imemään, mutta se on melko keplottelua.. ja tietenkin myös tuputtaminen aiheuttaa raivostumista. Tietenkin olin ihan ihmeissäni, että mistä nyt tuulee kun vauva raivoaa oikein kunnolla, jota ei ole tehnyt oikeastaan missään vaiheessa. Huuto alkaa jo kun ottaa edes tuttuun imetysasentoon. Taisi siinä itselläkin joku itku tulla jo.. Mutta imetystukihenkilö kertoi, että vauva käyttäytyy juuri niin, kuin noin kolmen kuukauden ikäiset vauvat. Kyse ei ole siitä, että maitoa ei olisi riittävästi, vauva vain on vähän herkkä ja tämän ikäisenä monen imetys loppuu kokonaan tällaisen vaiheen vuoksi. No, asia helpotti kun lopetin yrittämisen enkä tarjonnut rintaa ollenkaan jos raivoa ilmenee. Vauvan kun saa nukkumaan hetkeksi, tai muutoin rauhottumaan, syöminen on taas ihan kivaa. :) Ja muutenkin vaihe taitaa olla pitkälti ohi, ja on jo vähän helpompaa. Mutta on tämä imetys kyllä melkoista taidetta välillä, melkoisia temppuja saa keksiä ja niin keksii vauvakin. :)
Mutta nyt taidan suunnata itsekin unille, kun vauva on jo hetken ollut kiltisti yöunilla. :)