Vastasyntyneen nukutus :)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Lirtsi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Lirtsi

Satasella mukana keskusteluissa
Miten mielipiteet jakautuu?
Kuuluuko teidän mielestä nukuttaa sänkyyn? Syliin? Viereen?
Meillä menee 2vkosen kanssa niin että syöpi ja yleensä nukahtaa syliin. Mutta ku siirtää sänkyyn niin herää ja alkaa huutamaan. Jotkut sanoo että pitäs huudattaa hetki ennenku sinne menee ja nukuttaa vaan sinne omaan petiin. Mutta minä en siihen pysty. Huudattamiseen. Nostan aina syliin ja rauhotan ja yritän uudelleen. Tässä voi mennä vaan tuntikin :eek:
Onks jotaki hyvii vinkkei..? Mä kapaloin usein, se auttaa myös.
 
Elä hyvä ihminen huudata lasta. :) Anna nukkua sylissä, jos se ei sinua haittaa? Tapoja on monia, tässä ei kannata liiaksi kuunnella muita ihmisiä, vaan mennä sen mukaan, mikä itselle on parasta. Varsinkin noin pienen kanssa se lähikontakti on ihan must ja suosittelen kokeilemaan kantoliinaa tai kantoreppua, mikäli yhtään kiinnostaa. Pienokainen nukkuu ja kulkee mukana ja itse voi tehdä myös vähän juttuja. :) Jos tuntuu hyvältä, nuku vaikka aina vauva vieressä (kunhan et tupakoi, käytä unilääkkeitä tai alkoholia, itsestäänselvyyksiä toki, mutta aina hyvä mainita). Meillä perhepeti oli niin hyvä ratkaisu, että hankimme juuri sängyn tilalle kolme 90cm leveää patjaa. :)

Nämä huudattamisjutut ovat ihan vanhanaikaisia jo. Lapselle, varsinkin vauvalle tulee kova hätä, kun se turvallinen vanhempi ei yhtäkkiä vastaakaan itkuun, kuten tavallisesti. Turvallinen kiintymyssuhde alkaa kehittyä jo ihan näistä alkuviikoista!

Vauvan pitäminen ihan liki myös auttaa edistämään imetystä ja maidontuotantoa. :)

Ja tunti on vielä ihan lyhyt aika nukuttaa.... ;)
 
Tunti on lyhyt aika ;) Me ollaan alusta asti totutettu omaan sänkyyn ja alkuun piti olla vauvan nukahtanut (syliin, viereen) ihan täysin, ennen kuin siirsi omaan koppaan (äp-laatikko, myöhemmin pinnasänky). Jos liian aikaisin, niin heräsi ja alkoi nukutus alusta. Eli mieluusti nukahtamisen jälkeen odottaa vielä vartin ainakin, ennen kuin siirtää. Taitolaji ;)

Mutta huudatus on kamalaa! Me huudatettiin yksi ilta, kun oli pieni ja se kaduttaa vieläkin :( Sen jälkeen on saanut kiukutella ja itkeä aina sylissä. (meillä oli koliikkia 2kk, huutoa kesti 4h joka ilta. Mutta se loppui aikanaan.)

Nyt menee joka päivä paremmin nukutukset ja puoli tuntia on sellanen keskimääräinen nukutusaika. Vieläkään ei viisikuista huudateta yksinään, eipä tuo enää (yleensä) huudakaan. :)

Onnea vauvasta!
 
Kiitos vastauksista ja onnittelusta. En huudata lastani en.. Ei luonto anna periksi.
Mä luulen että mun täytyy siis vaan varttua pidempään ennenku siirrän omaan sänkyyn. Meidän sängyssä nukkuminen ei tule kysymykseen koska siellä nukkuu jo koira ja kissa.. Enkä uskalla ottaa riskiä että jompikumpi menis päälle tms nukkuu vaikka pientä varovatkin ja väistävät..
 
Meillä on kummatkin lapset olleet sylissä viihtyvää sorttia eikä kumpikaan tunnu viihtyvän myöskään pinnasängyssä. Neiti 2 viikkoa nukkuu mun kainalossa niinkun esikoinenkin. Sillä lailla saamme kaikki nukuttua parhaiten.
 
Meillä kanssa alkuun neiti nukahti aina tissille tai syliin, siitä sit nukahtamisesta odoteltiin 15-20 minuuttia ennen kuin siirrettiin sänkyynsä jatkamaan unia. Joskus siis havahtui hereille jos siirrettiin liian aikaisin, niin sit piti alottaa alusta.

Nyt neiti (3kk) saattaa kyl torkahtaa syliin tai tissille, ja sit havahtuu kun siirretään tai jo ennen. Mutta jää useimmiten rauhallisena sänkyynsä / vaunuihin tutti suussa. Muutaman kerran saattaa tutin tiputtaa ja pientä ääntä pitää, mutta jos ei ylly itkuksi niin käydään nostamassa vaan tutti takas suuhun. Ja sinne sit nukahtaa itsekseen.

Mutta huudattamalla en aloittaisi mitään unikouluja vielä pienelle...!
 
Mä oon kokeillu nyt semmosta että laitan syötön ajaksi lämpösen kauratyynyn muksun sänkyy.. Ei oo lämpötilan vaihdos niin suuri.. Toimii jotenkin.. Ja huomasin myös tuon ettei pidä liian aikasi alkaa siirtää.. Sitt ku kädet on täysin veltot ni uskaltaa koittaa
 
Maalaisjärki sanoisi, että pari ekaa kuukautta lapsi hakee vielä rytmiään ja totuttautuu ulkomaailmaan, niin että läheisyys tuo parhaiten turvaa. 2-3kk iässä lapsen pitäisi jo pystyä nukkumaan yksin omassa sängyssä, mutta toki totutellen ja niin että ennen nukahtamista on ollut paljon sylissä ja tuntee olonsa turvalliseksi. Varsinaista huudattamista en ymmärrä ollenkaan, luulisi että se on psyykkeelle haitallista aiheuttaa stressiä jo niin pienelle. Mutta olen myös ymmärtänyt että ennenkuin vauva oppii yhdistämään unikiertonsa, ne yleensä heräävät hetkeksi niiden välissä ja saattavat vähän itkeä. Näihin itkuihin olisi hyvä olla reagoimatta heti ja antaa lapselle mahdollisuus nukahtaa uudestaan itse. Mutta jos itku jatkuu useamman minuutin, niin todennäköisesti on nälkä tai märkä vaippa tai muuten vaan lohdutuksen tarpeessa..

Mutta sitten taas, jokainen ihminen on yksilö, jonka tavoille oppii vaan opettelemalla ja kuuntelemalla. Niin vauvat kuin aikuiset. On ihan luonnollista, että menee jonkun akaa opetella tuntemaan se uusi perheenjäsen, eikä siihen auta mitkään kasvatusoppaat :)

Varsinaiset unikoulut aloitetaan käsittääkseni vasta yli puolivuotiaille.
 
. 2-3kk iässä lapsen pitäisi jo pystyä nukkumaan yksin omassa sängyssä,

Miksi? Fyysisestihän lapsi pystyy nukkumaan melkein missä vain, mutta miksi ihmeessä pienen vauvan tarvitsee 'pystyä nukkumaan yksin omassa sängyssä'?

Nämä on toki yksilöllisiä asioita, enkä kenellekään mene sanomaan, miten muiden minun mielestän 'pitäisi' lapsensa nukuttaa (no ellei tapa ole selkeästi haitallinen), mutta ihan oikeasti, lapsi oppii kyllä myöhemminkin nukkumaan yksin. Taatusti kukaan perhepedissä pitkään nukkunut ei enää esim. armeijaan ota vanhempiaan mukana, vaan osaa nukkua ihan samalla tavoin yksin kuin kaikki muutkin. Nykyinen tapa, jossa vauva/lapsi nukutetaan yksin omaan sänkyynsä on muutenkin kulttuurillisesti hyvin tuore ilmiö, eikä suinkaan vieläkään vallalla jokaisessa maailman kolkassa. Yhdessä nukkuminen on ollut ennen myös suorastaan pakollista lämmön ja turvan kannalta ja on sitä edelleenkin monilla luonnonkansoilla.

Pienen vauvan ei tarvitse pystyä juuri mihinkään. Kyllä vauvalle riittää se, että vauva kasvaa ja kehittyy normaalisti. Aikuisten maailman sosiaalisia sääntöjä voi alkaa hiljalleen noudattamaan myöhemminkin.


Lapsi voi nukkua äidin kainalossa. Lapsi voi nukkua isän kainalossa. Lapsi voi nukkua yksi, yhdessä, erikseen, samassa huoneessa, eri huoneessa. Lapsi voi nukkua juuri siellä missä se perheelle ja lapselle on parasta.
 
Käytin sanaa pitäisi lähinnä tarkoituksessa "on mahdollista / on kykeneväinen" enkä siis mitenkään negatiivisessa mielessä tarkoittanut :) Toki läheisyys on aina hyvästä, kaiken ikäisille (mutta samalla myös kyky olla itsenäinen) enkä millään muotoa tarkoittanut tuomita perhepetejä. Ihan lähisuvussanikin on niistä kokemusta, positiivisin tuloksin. Todennäköisesti itsekin tulen nukkumaan vauvan kanssa ainakin päiväunia yms.. Nämä on niin perhe- ja yksilökohtaisia.

Lähinnä jos haluaa/tuntee tarvetta saada omaa aikaa silloin kun lapsi nukkuu, on hyvä totuttaa jossain vaiheessa nukkumaan myös yksin. Toki silti täytyy olla kuuloetäisyydellä eli ns. henkisesti läsnä kokoajan :)
 
Meidän 2-vuotias poika siirtyi vasta nyt kesällä omaan huoneeseen nukkumaan ja samalla isojen poikien sänkyyn. Tämä johtui pääasiassa siitä että meille syntyi vauva syyskuussa eikä tila riitä meidän huoneessa, muuten esikoinen saisi olla vieläkin meidän kanssa ja saa tulla meidän sänkyyn yöllä jos herää. Selkeästi on vielä pieni ja tarvitsee läheisyyttä varsinkin nyt kun sai pikkusisaruksen. Yksilöllistähän kaikki on mutta me emme halunneet siirtää lasta omaan huoneeseen liian varhain. Ehtii siellä sitten olemaan.
 
Voiko olla mahdollista että neiti on niin noheva että on kehittänyt oman rytmin jo?
Nousee syömään 03:00 ja 06:00 suunnilleen joka yö.. Sitten tuosta kuudesta ollaan valveilla 11-12.. o_O
 
Meillä pojalla on aina joitakin muutaman viikon pätkiä ollut samanlainen rytmi, eli kyllä, on mahdollista että se rytmi on jo aikaisin, mutta se myös muuttuu. Alkuun poika nukahti vasta klo23 tai jälkeen, sitten aina tarkalleen klo22, nyt tarkalleen klo21 (tai oikeastaan viime päivinä alkanut nukahtaa jo puoli yhdeksältä). Heräämiset ja päiväunet vakiintuneet suht koht samoihin aikoihin, mutta nekin aina välillä muuttuneet.
 
Oma vauva täyttää 3kk huomenna. Ensimmäiset 2kk, kun imetin, niin tyttö nukahti rinnalle. Viimeistään nukahti, kun oli imetyksen jälkeen sylissä röyhtäilemässä. Sen jälkeen siirsin omaan sänkyyn. Välillä heräsi siihen, että laitoin sänkyynsä. Otin sitten takaisin syliin ja nukutus alkoi uudestaan. Tämä rumba saattoi jatkua yli tunninkin, koska on aikamoinen sylivauva ollut syntymästä lähtien. :)

Nyt tämän 2-3kk ikäkuukauden aikana tytölle kehittynyt rytmi. Menee samaan aikaan nukkumaan ja aamulla noustaan aina samoihin aikoihin. Aluksi päivisin nukkui aina samoihin aikoihin, mutta nyt se on muuttunut ja vaihtelee sen mukaan mitä tyttö jaksaa olla hereillä. Päivällä tyttö saattaa nukahtaa ihan minne vaan, leikkimatolle, syliin, vaunuihin, sänkyyn, mutta sitteriin ei ole vielä kertaakaan nukahtanut.
Yöunille tyttö nukahtaa iltamaidon jälkeen omaan sänkyynsä. Pinnasänky sijaitsee meidän makuhuoneessa kunnes tyttö alkaa nukkumaan kokonaisia öitä, jolloin siirretään hänet samaan huoneeseen isosiskonsa (6v.) kanssa.

Oma mielipiteeni (kahden vauvan kokemuksella) on, etten vastasyntynyttä huudata, koska vauvalla on silloin jokin tarve, jonka takia huutaa. Oli se sitten nälkä, pissavaippa tai vain pelkkä läheisyyden kaipuu. Voi myös olla, että vauvaa saattaa kiertää vatsassa senkin jälkeen, kun on jo röyhtäissyt, jonka takia on hyvä ottaa syliin ja pitää pystyasennossa.

Nykyään tunnistan jo kitinät ja itkut sen verran hyvin, että tiedän milloin oikeasti on jokin hätä.
Yleensä hän kitisee, kun on väsynyt, mutta ei malta nukahtaa. Loppujen lopuksi hän yleensä nukahtaa itsekseen.
Jos ei, niin sitten otan syliin nukahtamaan tai hytkyttelen häntä sängyssään :)

Se missä vauva/lapsi nukkuu yönsä, oma sänky tai perhepeti, on mielestäni jokaisen perheen oma asia eikä ole mielestäni yhtä oikeaa paikkaa nukuttaa lastaan.

Semmoinen vinkki, että kannattaa illat hoitaa aina saman kaavan mukaan. Mitä isommaksi vauva kasvaa niin sitä enemmän hän ymmärtää ympärillään tapahtuvista asioista.
Meillä iltarutiinit ollut pidemmän aikaa samat, joten makuhuoneen kun laittaa pimeäksi vaipanvaihdon jälkeen niin tyttö tietää jo, että seuraavaksi tulee maito (päästää sellaista tietynlaista ääntä). Yritän myös olla valojen sammuttamisen jälkeen mahdollisimman hiljaa, vaikka tyttö välillä yrittääkin saada juttua aikaiseksi, mutta silitän ja annan pusuja, että tietää äidin olevan lähellä :)

Nyt tyttö on nukahtanut leikkimatolle :grin
 
Takaisin
Top