Varhaisultra

[Oikkuu]

Enpä muista milloin viimeksi olisi jännittänyt elämässä joku asia näin paljon. Jotenkin en oo asennoitunut yhtään siihen, että joku voi olla pielessä, koska ei ole mitään oireita tai asioita minkä takia epäillä jotain olevan pielessä ja sen takia jännittääkin aivan liikaa….vaikka eihän niissä aina mitään oireita kai olekaan vaikka joku olisi huonosti? jotenkin kuitenkin niin vahva fiilis, että kaikki on hyvin ja jos kaikki ei olekaan hyvin niin tulen musertumaan aivan pirstaleiksi. En halua edes ajatella sitä vaihtoehtoa. tsemppiä myös @Fiufau ja @Mirse

 

[skiyoulater]

Kiitos @Empsu94 toivotaan parasta, mutta pelkään pahinta

Musta tuntuu, että voin ihan pahoin tästä jännityksestä. En tiedä mitenpäin tässä olisi tän päivän, saatikka sitten huomisen ennen ultraa. Nukuinkin jo viime yön huonosti, kun asia pyörii mielessä.

Oon myös miettinyt, että pitäisinkö silmät kiinni kun ultraus alkaa. En tiedä miten kestän sen ensimmäisen silmäyksen, oli se sitten mikä tahansa. Ja on kyllä google taas eilen ja tänään laulanut kun mennään jo 7+0 viikolla ilman mainittavia oireita.

Tsemppiä minunkin puolesta huomiselle @Oikku95 ja @Mirse

Tsemppiä. Itsellä jo 9+2 ja ainoat kunnon oireet on vatsan epäsäännöllinen toiminta, röyhtäily ja jatkuva nälkä. Olen oksentanut kerran, mutta diagnosoin sen johtuneen huonosta kiinalaisesta noutoruuasta (olen aiemminkin oksentanut noita, never again...). Yritän itse ainakin pysyä rauhallisena sillä tiedän, että raskauksia on omassa lähipiirissäkin ollut niin monenlaisia. Toiset oksentaa alusta synnytykseen asti, toiset ei olisi edes tajunneet olleensa raskaana ilman testiä ja kasvavaa mahaa. Ja kummassakin tapauksessa terveitä vauvoja on tullut maailmaan.

Minusta tuntuu, että meille vaan syötetään tuota raskausoireet on pakollisia jotta vauva voi hyvin -mantraa epäsuorasti vähän joka puolelta. Käsittääkseni mitään tieteellistä näyttöä sille ei kuitenkaan ole? Toki itsekin välillä olen huolissani ja mietin, että jospa onkin mennyt kesken, mutta ultrassapa sen sitten näkee. Mitään en voisi tämän paremmin tehdä, vauva joko on kohdussa ja kasvaa tai ei ole.

Toivottavasti sinullekin huomenna selviää, että kaikki on hyvin ja olet vaan onnekkaasti päässyt vähillä oireilla.

 

[Fiufau]

Kiitos @skiyoulater rohkaisevista ja lohduttavista sanoista toivon niin kovasti, että huomenna tulee hyviä uutisia. Ja toivon, ettäoireettomuus tietäisi hyvää, kun alusta asti on ollut samanlaista. Keskenmenneissä kun oli lieviä oireita, jotka sitten loppuikin ihan yhtäkkiä.

Huomiseen asti on vaan jotenkin yritettävä kestää ja sietää tätä tietämättömyyttä. Ehkä tässä eniten nimenomaan ahdistaa se, ettei tiedä mitä siellä on tai ei ole. Huomisen jälkeen olo varmasti helpottaa kun asiaan saa vastauksen johonkin suuntaan.

 

[Jadine]

Tsemppiä kaikille ultriin!

@skiyoulater Tämän tutkimuksen mukaan naisilla, joilla on raskauspahoinvointia, on 50-75% pienempi riski keskenmenoon kuin naisilla, joilla ei ole raskauspahoinvointia. Kyllä niillä siis on yhteys, mutta se ei todellakaan tarkoita, että oireettomuus olisi merkki keskenmenosta. Minulla ei ollut esikoisen raskaudessa yhtään pahoinvointia ja lisäksi kärsin koko alkuraskauden tuhruvuodosta, mutta silti kaikki meni hyvin. Kaikki eivät ylipäätään ole yhtä herkkiä raskaushormoneille, ja myös jokainen raskaus voi olla erilainen. Joissakin tapauksissa oireiden puute ja etenkin oireiden katoaminen voivat olla merkkejä keskenmenosta, ja tämä sitten näkyy myös tilastoissa.

Tämä on vähän samanlainen yhteys kuin eräs tutkimus, jossa havaittiin yhteys kofeiinittoman kahvin ja keskenmenojen välillä. Syynä ei suinkaan ollut se, että kofeiiniton kahvi varsinaisesti aiheuttaisi keskenmenoja, vaan monet raskaana olevat naiset vain vaihtavat kofeiinittomaan kahviin raskausaikana (varsinkin Yhdysvalloissa, jossa tutkimus tehtiin) ja toisaalta useimmilla raskaushormonit saavat aikaan sen, ettei kahvi enää maistu. Se, että kahvi maistuukin alkuraskaudessa, voi johtua alhaisesta hcg-tasosta ja siten liittyä keskenmenoihin.

 

[Unelmilla]

Mä en oo oikein osannut aiemmin jännittää ultria tai muitakaan tutkimuksia (näitä on tehty syöpäseurantojen ja ivf-juttujen takia paljon), toimenpiteet on asia erikseen esim. Punktion pelkäsin sattuvan aivan tajuttomasti. Ei se kivuton lysti ollut mutta ei siihen kuollutkaan.. Lauantain ”mielenterveysultran” takia tunnustelen tässä että näinkö mä muka tätä nyt jännitän!?

Eka ultra oli joskus viikon 5+4 huitteilla. Sykettä ei vielä näkynyt ja sainkin sitten parin viikon päähän toisen ultran missä todettiin kaksosraskaus. Nyt kun olen jonkun verran lukenut kaksosraskauksista ja niiden riskeistä ja ihan luonnollisista ”toisen alkion” hiipumisista, niin mietin ihan tosissani että aika jännä mennä tuohon extraultraan.

Olen 4 päivän päässä tuoresiirron jälkeisestä keskenmenosta (9+5), ja vaikka tuo ei mikään maaginen piste olekaan, nyt on paljon enempi (ehkä) asiaan kuuluvia kipuja ja muutenkin jostain syystä isommat odotukset ja pelot kuin kesällä. Onneksi työ vie tehokkaasti mukanaan ja päivät kuluu nopeasti :) Lauantai on ihan pian..

Näkeeköhän näillä viikoilla onko molempien istukat järkevissä paikoissa? Joudun istumaan paljon töitä tehdessä, ja hitto kun se tuntuu epämukavalta varsinkin jos joutuu olemaan pidempään paikallaan

Btw Merioulun yksityisessä neuvolassa tehdään varhaisultria viikolle 14 saakka. Mites ne seuraavat ultraukset tulee?

 

[Mirse]

Tsemppiä kaikille tuleviin ultriin ja toivotaan hyviä uutisia! kyllä jännittää..

 

[Empsu94]

Tsemppiä kaikille tuleviin ultriin ja toivotaan hyviä uutisia! kyllä jännittää..

Tsemppiä Mirse! Monelta sulla on käynti?

 

[Empsu94]

Siis tää myötäjännitys on samaan aikaan kauheeta mutta ihanaa

 

[Mirse]

Tsemppiä Mirse! Monelta sulla on käynti?

Mulla on 17.30 vielä saa koko päivän jännittää. Jotenkin on ollut vaikea innostua ja epäily että onko siellä oikeasti ketään on kyllä ollut mielessä. Sormet ristissä ja peukut pystyssä! Monelta sulla?

 

[Empsu94]

Mulla on 17.30 vielä saa koko päivän jännittää. Jotenkin on ollut vaikea innostua ja epäily että onko siellä oikeasti ketään on kyllä ollut mielessä. Sormet ristissä ja peukut pystyssä! Monelta sulla?

Tsemppiä odotukseen Mulla oli jo viime perjantaina, nii en ole tän päivän aallossa mukana. Mutta myötäjännitän!

 

[-Nennu-]

Tulkeehan kertomaan ultrakuulumiset @Mirse @Oikku95 ja @Fiufau

 

[Fiufau]

Ultra takana ja siellä hän oli ihan oikeassa paikassa vahva hyvä syke ja vastasi täydellisesti viikkoja+päiviä 7+1 muutenkin kaikki näytti oikein hyvältä.

Voi että, iso kivi vierähti sydämeltä hetki mielenrauhaa toistaiseksi kaikki hyvin ja seuraava etappi viikko 9+. Nyt kuitenkin tietää, että siellä joku kasvaa ja se on pääasia tässä kohtaa

 

[-Nennu-]

Listan päivitys, vähiin käy

8.9. Tiikerikuu / 7+?
9.9 Unelmilla 9+5
12.9. Madeleine / 7+1

 

[-Nennu-]

Ultra takana ja siellä hän oli ihan oikeassa paikassa vahva hyvä syke ja vastasi täydellisesti viikkoja+päiviä 7+1 muutenkin kaikki näytti oikein hyvältä.

Voi että, iso kivi vierähti sydämeltä hetki mielenrauhaa toistaiseksi kaikki hyvin ja seuraava etappi viikko 9+. Nyt kuitenkin tietää, että siellä joku kasvaa ja se on pääasia tässä kohtaa

Ihana kuulla

 

[Jadine]

Voi miten ihania uutisia @Fiufau!

 

[Oikkuu]

Ihanaa! @Fiufau

Täällä myös kaikki hyvin Vahva syke, oikeassa paikassa ja oikean kokoinen. kaikki niin kuin pitääkin. Laskettu aika muuttui tämän arvion mukaan päivällä. Huh mikä helpotus.

 

[Fiufau]

Kiitos kaikille myötäelämisestä ja onnea hyvistä kuulumista @Oikku95

 

[Tiikerikuu]

Toivottavasti @Mirse :llä kaikki hyvin Jännitän toisten puolesta enemmän kuin omastani

Meillä huomenna lounasaikaan ultra, fiilikset on tosi sekavat. Pelkään kaksosraskautta ja toisaalta mietin, että miten suhtaudun jos siellä ei ookaan sykettä.

 

[Mirse]

Hurjasti onnea @Fiufau ja @Oikku95, aivan ihanaa!
Täälläkin onneksi hyviä uutisia, oikeassa paikassa ja vastaa 7+6 kuten pitääkin, nopea syke ja kaikki vaikutti tähän asti olevan hyvin. Huh, nyt sitä uskaltaa ehkä jo alkaa uskoa tähän, aika hölmistyneen onnellinen olo

Tsemppiä @Tiikerikuu huomiseen!

 

[Tiikerikuu]

Mä en oo oikein osannut aiemmin jännittää ultria tai muitakaan tutkimuksia (näitä on tehty syöpäseurantojen ja ivf-juttujen takia paljon), toimenpiteet on asia erikseen esim. Punktion pelkäsin sattuvan aivan tajuttomasti. Ei se kivuton lysti ollut mutta ei siihen kuollutkaan.. Lauantain ”mielenterveysultran” takia tunnustelen tässä että näinkö mä muka tätä nyt jännitän!?

Eka ultra oli joskus viikon 5+4 huitteilla. Sykettä ei vielä näkynyt ja sainkin sitten parin viikon päähän toisen ultran missä todettiin kaksosraskaus. Nyt kun olen jonkun verran lukenut kaksosraskauksista ja niiden riskeistä ja ihan luonnollisista ”toisen alkion” hiipumisista, niin mietin ihan tosissani että aika jännä mennä tuohon extraultraan.

Olen 4 päivän päässä tuoresiirron jälkeisestä keskenmenosta (9+5), ja vaikka tuo ei mikään maaginen piste olekaan, nyt on paljon enempi (ehkä) asiaan kuuluvia kipuja ja muutenkin jostain syystä isommat odotukset ja pelot kuin kesällä. Onneksi työ vie tehokkaasti mukanaan ja päivät kuluu nopeasti :) Lauantai on ihan pian..

Näkeeköhän näillä viikoilla onko molempien istukat järkevissä paikoissa? Joudun istumaan paljon töitä tehdessä, ja hitto kun se tuntuu epämukavalta varsinkin jos joutuu olemaan pidempään paikallaan

Btw Merioulun yksityisessä neuvolassa tehdään varhaisultria viikolle 14 saakka. Mites ne seuraavat ultraukset tulee?

Mulla oli edellisessä raskaudessa hiipuva kaksonen. Näkyi ekassa ultrassa kaksi alkiota ja kaksi ruskuaispussia mutta vain yksi syke, seuravassa ultrassa (rv16) toinen oli kadonnut kokonaan. Mitään vuotoja mulla ei ollut missään välissä.