Ainokainen tai sisaruksia, molemmilla tavoilla varmasti tulee onnellisia ja hyviä kansalaisia. Lasta ei tehdä, vaan niitä tulee. Eli kaikki on varmasti ihan ok, eikä siitä kannata ottaa vanhempana paineita. Elämäntilanteita on niin paljon erilaisia.
Kaikesta tästä huolimatta on ollut ihana seurata miten omien lasten sisarussuhde on kasvanut ja miten se tuleekaan kehittymään. Myös näin vanhemmiten on oma veli tullut paljon tärkeämmäksi. Omien vanhempien ja muiden sukulaisten vanheneminen on helpompi elää jaettuna. Isän kuollessa oli paljon parempi tehdä järjestelyjä kahdestaan. Eli nyt olen enemmän kuin iloinen, että meitä on kaksi, minä ja veljeni.
