Itse olen ainoa lapsi: ensimmäinen yritelmä ja "vanhalle" äidilleni ei enempää suotu vaikka yritystä oli. En lapsena osannut kaivata sisaruksia vaikka kavereilla kaikilla niitä oli, meiltä löytyi koira joka oli kovin tärkeä. Myös ystävien merkitys korostui. Hemmoteltu en todella ole, vanhempani tekivät hyvää työtä minua kasvattaessan. Tunnen muitakin vapaaehtoisesti yhden lapsen perheitä, joille yksi lapsi on sopinut elämäntyyliin. Lapsiluku se on missä muutkin.
