Vaikuttiko kivunlievitys synnytyksen kulkuun?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Vargynja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vargynja

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Vaikuttiko kivunlievitys (tai sen puute) mielestäsi synnytyksen kulkuun? Synnytyskokemukseen se varmasti vaikutti, mutta vaikuttiko se esim. avautumisvaiheen nopeuteen tai ponnistamiseen?

Itselläni esikoisen kohdalla epiduraali esti tuntemasta supistuksia ponnistusvaiheessa ja koin sen vaikeuttavan ponnistamista. Sitä sitten tiedä olisinko joutunut sektioon joka tapauksessa.
 
Myös mulla supistukset tuntui enää tosi heikosti ponnistusvaiheessa, sitä en tiedä vaikuttiko epiduraali tähän vai ei. Tämän takia laittoivat oksitosiinitippaan, minkä jälkeen supistustuntemukset palasi takaisin. Luulen että kaikenkaikkiaan epiduraali hidasti sekä avautumisvaihetta että ponnistamista, ja olenkin ajatellut että ensi kerralla yrittäisin pärjätä ilman sitä. Tosin voi olla että mieli muuttuu sitten kun onkin tosi kyseessä ja supistukset alkavat toden teolla :Winking Face:
 
Avautuminen nopeutui kun sain epiduraalin, varmaan siksi että pystyin rentoutumaan sen jälkeen. Oksitosiini auttoi supistusten osalta, vaikka niiden tunteminen olikin vähän vaikeaa silti. Pystyin siitä huolimatta ponnistamaan hyvin. Kipu oli ennen epiduraalia niin järkyttävää etten tiedä miten olisin selvinnyt järjissäni ilman sitä.
 
Epiduraali ei vaikuttanut ainakaan hidastavasti avautumisvaiheen kulkuun, mutta ponnistusvaiheessa en tuntenut supistuksia, enkä tuntenut ponnistamisen tarvetta. Vauva syntyi kuitenkin 29 minuutin ponnistamisen jälkeen. En kokenut ponnistusvaihetta kovinkaan raskaaksi. Jälkikäteen kuitenkin huomasin, että kasvoni olivat täynnä petekkioita, eli jonkun verran sitä ilmeisesti tuli valsalvattua ja ähellettyä vauvaa ulos.
 
Esikoisen synnytyksessä olin niin kivusta jäykkä, ettei se oikeastaan edennyt ensin 10h salissa olon aikana ollenkaan. Epiduraalin (+oksitosiinitipan) saamisen jälkeen rentouduin ja aukesinkin täysin kivuttomana lepäillen kahdessa tunnissa 5->10cm. Ponnistaessa ainakin naureskelin kun en osannut ja oli tyhmä olo, kipuja ei ollut kun olin juuri sitä ennen saanut uuden annoksen. Papereissa ponnistuksen kestoksi merkattu 30min, mutta ei siinä kyllä aktiivista työskentelyä niin kauan ollut.

Muok, seuraavissa synnytyksissä taas puutteellinen kivunlievitys ei kyllä hidastanut vauhtia, kun nopeus syynä ettei ehtinyt niitä saamaan.
 
Ekassa epiduraali nopeutti avautumista, kun rentoutti ja tunsin hyvin myös ponnistamisen tarpeen. Tokasta en ehtinyt saada mitään, kun oli niin nopea synnytys. Kolmannesta epiduraali hidasti avautumista ja supistukset lakkas kokonaan. Puudutuksen vaikutuskin ehti myös lakata, joten jouduttiin vielä lisää antamaan. Tulin myös pahoinvoivaksi ja oksensin. En myöskään tuntenut ponnistuksen tarvetta. Siinä mielessä kaduttaa, että tuli kolmannesta otettua puudute. Toisaalta voimat oli ihan loppu ja epiduraalin avulla pystyin/ehdin vähän levätä.
 
Ekassa epiduraali hidasti ponnistusta. En tuntenut supistuksia enkä ponnistuksen tarvetta enkä yhtään mitään muutakaan😅 1.5h ponnistin ja imukuppia piti käyttää. Tokassa synnytys oli helppo. Epiduraali hoiti hommansa ja kun ponnistus aika tuli tunsin oikeaa ponnistuksen tarvetta mutta en kipua. 10min ponnistus ja lapsi oli syntynyt. Kolmannen kohdalla kokeilin kaikkea ennen kun spinaali laitettii. Spinaalin jälkeen tunsin supistukset selässä. Ja ajattelin vain että nyt ponnistetaan ettei kivut ala uudestaan. Ponnistaminen oli vaikeaa koska ei ollut ponnistamisen tarvettaa ja supistukset tuntuivat vain selässä. Ja tunsin aivan kaiken kun ponnistin. 30min ponnistus aika ja lapsi syntyi. Toinen synnytys oli ekaa synnytystä 6h nopeampi. Ja kolmas synnytys oli 11h pitempi kuin toinen synnytys. Jos olisin tiennyt että synnytys noin venyy olisin aikasemmin ottanut epidraalin. Epiduraali olisi varmaan auttanut avautumis vaiheessa rentoutumaan ja niin nopeuttamaan avautumista. Ja jos joskus vielä synnytän niin otan epiduraalin heti kun tarjotaan.
 
Epiduraali heikensi supistuksia (ja pidensi koko hommaa, synnytys kesti 23h) ja jouduin oksitosiinitippaan. Ponnistusvaihe pitkittyi (1h19min) ja lopulta autettiin imukupilla. Silti ottaisin epiduraalin uudestaan!
 
Molemmissa epiduraali nopeutti avautumisvaihetta siihen malliin, että tunnissa avauduin 5-6cm -> 10cm, supistuskipu hävisi, mutta niin järkyttävä paineentunne tuli tilalle, että en tiedä oliko varsinaisesti kivunlievityksenä erityisen onnistunut. No, kai se sen verran sitä kipukramppia rentoutti, että eteni ainakin hommat sen jälkeen vauhdilla. :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat: Ponnistamiseen ei epi enää vaikuttanut, kun sen vaikutus loppui ennen sitä.
 
En kyllä omalla kohdalla sanoisi että spinaali olisi viimeisimmässä hidastanut yhtään synnytyksen kulkua. Jumalainen helpotus auttoi ponnistusta, tyttö syntyi yhdellä ponnistuksella. Vaikken tuntenut supistuksia kunnolla, seurasin näytöltä supistuskäyriä milloin ponnistaa. Tokan kohdalla en kerinnyt saamaan kuin pudendaalipuudutteen ja ponnistus oli muutamia minuutteja pidempi, mutta todella kipeää teki, lähti taju jollain tasolla mutta homma hoitui kyllä sutjakkaasti ja vauva oli ulkona pian.
 
Avautuminen nopeutui ekassa synnytyksessä kun sai epiduraalin. Alla oli muutaman päivän latenssivaihe ja vuorokausi säännöllisiä supistuksia kun siirryttiin sairaalaan. Sairaalaan siirtymisen jälkeen meni vielä vuorokausi pakertaessa, joten perusteellisesti tehty lapsi.
 
Minäkin koen, että puudutus vaikeutti ponnistusvaihetta. En tuntenut kunnolla supistuksia enkä oikein mitään muutakaan. Lopulta lapsi vedettiin ulos imukupilla. Sain aluksi epiduraalin, mutta sitten kävi ilmi, ettei se auttanut niihin kipuihin joita minulla oli. Ponnistusvaihetta varten sainkin pudendaalipuudutuksen ja aiemmin uskoin, että se tunnottomuus johtui siitä. Nyt jälkikäteen ajateltuna saattaa olla, että syy tunnottomuuteen oli kuitenkin epiduraali tai vähintäänkin noiden kahden yhteisvaikutus.
 
Jokaisessa synnytyksessä (kolme synnytystä) epiduraali on nopeuttanut avautumista! Se on tarjonnut hetken jolloin olen ehtinyt levätä/nukkua ja avautua siinä välissä täysin kivuitta!

Kuitenkin, se on osin myös haitannut ponnistusvaihetta, koska en ole välttämättä tuntenut niin hyvin ponnistuksen tarvetta. Olen kuitenkin näytöltä seurannut supistuksia ja pystynyt näin ponnistamaan supistuksen ollessa päällä.

Koen kuitenkin että epin hyöty on ollut suurempi kuin haitat. 🤷🏼‍♀️
 
Epiduraali auttoi kyllä kipuun niin, ettei supistusten välissä jatkuvasti sattunut selkään, mutta koko ajan oli kätilö sitä mieltä, että supistukset saisi tulla tiheämmin. Luulen, että epiduraali saattoi myös hidastaa avautumista jonkin verran.
 
Epiduraalin saamisen jälkeen edettiin alle tunnissa ponnistusvaiheeseen eli tuntui nopeuttavan, kun sai rentouduttua. Ponnistamisen tarpeen tunsin todella voimakkaana ja ponnistusvaihe kesti vain 11 min, joten itsellä epiduraalista vain hyviä kokemuksia 🙂
 
Viimeisimmässä synnytyksessä spinaali hidasti synnytystä. Avauduin hurjaa vauhtia ja ponnistamisen tarve oli jo, sain spinaalin siinä vaiheessa kun tuntui että vauva olisi syntynyt muutamalla hurjalla ponnistuksella aika kontrolloimattomasti. Spinaalin jälkeen ponnistamisen tarve katosi, vaikka oli täysin auki. Vauvan synnytin ilman tuntoa, ponnistaminen ei onnistunut kun en tuntenut mitään, mutta yskimällä sain painetta vatsaonteloon niin että vauva lähti liikkumaan alas päin. Spinaalin vuoksi vauvan sydänäänet alkoivat laskemaan, jonka vuoksi kätilö huolestui niin tilanteesta että koitettiin pukata vauva maailmaan ilman tuntoa.
 
Ekassa synnytyksessä oli epiduraali. Hidasti avautumista ja ponnistaessa en tuntenut supistuksia, jouduin monitorista katsomaan ja sen mukaan ponnistamaan. Kivun lievityksenäkään ei mielestäni ollut kovin hyvä, koska puuduin todella paljon ihan kokonaan. Tosi kamala kokemus, seuraavaan synnytykseen halusin ehdottomasti kieltää epiduraalin. Kokemus oli huomattavasti parempi! Sain kohdunkaulanpuudutteen, mistä ei mitään pahaa sanottavaa.
 
Takaisin
Top