Vaikuttaako raskaus seksiin?

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Onko raskaus vaikuttanut sinun seksuaalisuuteesi tai seksiin kumppanisi kanssa? Vauvantai-kätilö kertoo täällä yritysajan, raskauden ja vauva-ajan mahdollisista vaikutuksista ja vinkkaa miten lisätä läheisyyttä. :)
 
On vaikuttanut, seksiä on paaaljon enemmän! En tiedä johtuuko siitä, että mies haluaa hyvitellä kun on töissä niin kiirettä, pitää takoa kun rauta on kuuma, että ylenee urallaan ja joskus tuntuu että asuu töissä. Vai viehättääkö raskausmuodot? Onko kyseessä hormonit? Mene ja tiedä, mutta kyllä kelpaa :thumright
 
Meillä on vähentynyt jonkin verran. Alkuraskaudessa kun oksentelin, ei ollut niin paljon haluja. Oksentelun loputtua noin vko 15 paikkeilla on vatsa jo ollut hitusen tiellä (muuttuu kovaksi ja supistelee herkästi seksin aikana/jälkeen). Haluja nyt taas olisi, mutta on silti vähemmän kuin normaalisti. Miehellä myös paljon työstressiä, niin ei ole niin innokas. Harmittaa kyllä jonkin verran :sour:
 
Vähentynyt todella paljon. Mua ei vaan haluta. Haluttomuus alkoi vaivata jo heti ekoilla viikoilla, lisäks oon kuiva kun sahara, alapää tulee välillä kipeeksi vaikka kuinka laittais liukkaria ja nyt lopussa olo on muuten vaan epämukava. Ehkä se seksielämä palautuu joskus :grin
 
Nyt loppuvaiheessa on vaikuttanut, ja se on ottanut todella koville. En ole ollenkaan sinut tämän tilanteen kanssa :sad001 Rv 35+0 lähtien ei olla voitu entiseen malliin rakastella. En pysty kuin vähän aikaa siihen, enkä voi olla varsinkaan selällään ja tällöin en kerkeä itse saamaan orgasmia. Mutta mielellään toiselle sen silti suon.

Oman käden onneen on ollut tyytyminen, joka on käynyt myös hieman hankalaksi. Halut ovat kuitenkin täysin ennallaan, eli korkealla ja seksi on erittäin tärkeää itselleni, koska se on todella nautinnollista.

Kohtu supistelee herkästi ja kasvanut vatsa ei oikein ole menossa mukana, eli ei voi pitkään heilua. Tulee nopeasti huono olo jos heiluu ja pinnistää.

Kova on myös synnytyspelko ja nyt pitäisi päättää synnytänkö alateitse vai sektiolla. Olisin kyllä erittäin katkera, jos alatiesynnytyksessä vauvalle kävisi jotain pahaa, kuten pelkään tai jos itse repeäisin niin pahasti, että pidätyskyky menee tai seksi ei olisi enää koskaan samanlaista sen jälkeen. Koska omasta mielestäni se ei voi parantua tästä.
 
Nyt loppuvaiheessa on vaikuttanut, ja se on ottanut todella koville. En ole ollenkaan sinut tämän tilanteen kanssa :sad001 Rv 35+0 lähtien ei olla voitu entiseen malliin rakastella. En pysty kuin vähän aikaa siihen, enkä voi olla varsinkaan selällään ja tällöin en kerkeä itse saamaan orgasmia. Mutta mielellään toiselle sen silti suon.

Oman käden onneen on ollut tyytyminen, joka on käynyt myös hieman hankalaksi. Halut ovat kuitenkin täysin ennallaan, eli korkealla ja seksi on erittäin tärkeää itselleni, koska se on todella nautinnollista.

Kohtu supistelee herkästi ja kasvanut vatsa ei oikein ole menossa mukana, eli ei voi pitkään heilua. Tulee nopeasti huono olo jos heiluu ja pinnistää.

Kova on myös synnytyspelko ja nyt pitäisi päättää synnytänkö alateitse vai sektiolla. Olisin kyllä erittäin katkera, jos alatiesynnytyksessä vauvalle kävisi jotain pahaa, kuten pelkään tai jos itse repeäisin niin pahasti, että pidätyskyky menee tai seksi ei olisi enää koskaan samanlaista sen jälkeen. Koska omasta mielestäni se ei voi parantua tästä.

Mä niin tiedän tunteen! Mulla kävi ihan samoin loppuraskaudessa, seksi vähentyi ei halujen, vaan mahan takia. Mikään asento ei oikein tuntunut hyvältä, lusikassa onnistui joten kuten mutta siinäkin oli vaikeaa... onko sulle yhdyntä tärkeää seksissä? Mietin siis sitä, että jos oman käden kautta onnistuu, niin onnistuisiko myös kumppanin käden kautta? Eihän sekään kunnon hommia korvaa mutta kuitenkin.

Meillä nyt 3 kk synnytyksestä takana ja kahdesti ollaan oltu yhdynnässä. Seksiä muuten harrastettu kyllä muutaman kerran enemmän. Ens alkuun jännitin yhdyntää, että sattuisi kiristävän (ja yhä painoaran) eppariarven takia mutta mitä vielä. Täysin kivutonta puuhaa vaikka meillä vielä kortsukin käytössä! Liukkarin kanssa toki joutuu läträämään ku paikat on rutikuivat imetyksen takia... halut on myös vähentyneet. Haluaisin haluta, mutta minkäs teet kun hormonit määrää.
 
Mä niin tiedän tunteen! Mulla kävi ihan samoin loppuraskaudessa, seksi vähentyi ei halujen, vaan mahan takia. Mikään asento ei oikein tuntunut hyvältä, lusikassa onnistui joten kuten mutta siinäkin oli vaikeaa... onko sulle yhdyntä tärkeää seksissä? Mietin siis sitä, että jos oman käden kautta onnistuu, niin onnistuisiko myös kumppanin käden kautta? Eihän sekään kunnon hommia korvaa mutta kuitenkin.

Meillä nyt 3 kk synnytyksestä takana ja kahdesti ollaan oltu yhdynnässä. Seksiä muuten harrastettu kyllä muutaman kerran enemmän. Ens alkuun jännitin yhdyntää, että sattuisi kiristävän (ja yhä painoaran) eppariarven takia mutta mitä vielä. Täysin kivutonta puuhaa vaikka meillä vielä kortsukin käytössä! Liukkarin kanssa toki joutuu läträämään ku paikat on rutikuivat imetyksen takia... halut on myös vähentyneet. Haluaisin haluta, mutta minkäs teet kun hormonit määrää.

On se yhdyntä ainakin mulle tosi tärkeetä. Ollaan kyllä muutakin toki tehty. Jopa omiakin hommailuja tää maha vaikeuttaa, mutta pakko silti 3-5 kertaa viikossa saada. Nyt pari kertaa onnistuttiin silleensä, että hommailen ekana itsekseen melkein loppuun ja sitten mies liittyy seuraan :) Se on näköjään paras strategia tässä vaiheessa (38+1).

Paljon myös stressaa se, että voi tulla synnytyksen jälkeen pitkä tauko kaikkeen. Ja se epätietoisuus siitä, että miten alakerran käy, jos päätän sektion sijasta synnyttää alakautta. Nyt raskauden aikana en ole huomannut minkäänlaista muutosta. Pelkään, että se jää niin väljäksi, että nyrkki menee sisään o_O
 
On se yhdyntä ainakin mulle tosi tärkeetä. Ollaan kyllä muutakin toki tehty. Jopa omiakin hommailuja tää maha vaikeuttaa, mutta pakko silti 3-5 kertaa viikossa saada. Nyt pari kertaa onnistuttiin silleensä, että hommailen ekana itsekseen melkein loppuun ja sitten mies liittyy seuraan :) Se on näköjään paras strategia tässä vaiheessa (38+1).

Paljon myös stressaa se, että voi tulla synnytyksen jälkeen pitkä tauko kaikkeen. Ja se epätietoisuus siitä, että miten alakerran käy, jos päätän sektion sijasta synnyttää alakautta. Nyt raskauden aikana en ole huomannut minkäänlaista muutosta. Pelkään, että se jää niin väljäksi, että nyrkki menee sisään o_O

Ei jää. En oo ikinä kuullut kenenkään sanoneen et olis mitenkään merkittävästi löystynyt paikat. Tottahan lantionpohjan lihakset on alkuun vähän hakoteillä ja muutenkin värkki eri näköinen ja tuntuinen, mutta ite ainakin tän 3 kk perusteella voin sanoa et jos jotain niin vaan tuntoherkemmäksu mennyt emätin ja yhdyntö tuntuu enemmän. Tässä vaiheessa tietty vielä palautuminen kesken mutta en valita vaikka jäis tälläiseksi :grin ikinä ei tietysti tiedä mitä tapahtuu, mutta aika harvassa taitaa olla ne vakavimmat repeåmät ym.
 
On se yhdyntä ainakin mulle tosi tärkeetä. Ollaan kyllä muutakin toki tehty. Jopa omiakin hommailuja tää maha vaikeuttaa, mutta pakko silti 3-5 kertaa viikossa saada. Nyt pari kertaa onnistuttiin silleensä, että hommailen ekana itsekseen melkein loppuun ja sitten mies liittyy seuraan :) Se on näköjään paras strategia tässä vaiheessa (38+1).

Paljon myös stressaa se, että voi tulla synnytyksen jälkeen pitkä tauko kaikkeen. Ja se epätietoisuus siitä, että miten alakerran käy, jos päätän sektion sijasta synnyttää alakautta. Nyt raskauden aikana en ole huomannut minkäänlaista muutosta. Pelkään, että se jää niin väljäksi, että nyrkki menee sisään o_O


Mikäli sektioon ei ole pakottavaa syytä, ei sitä kannata valita, sillä siihen liittyy paljon suuremmat komplikaatioriskit. En halua mitenkään vouhottaa, mutta jotenkin ottaa korvaan, miten paljon sektiosta puhutaan "turvallisempana" vaihtoehtona alatiesynnytykselle. Siihen on kuitenkin biologisia syitä, miksi lapsi syntyy juuri sieltä :) Vähintään kannattaa ainakin perehtyä tutkimuksiin aiheesta, jos sektiota vakavasti harkitsee.
 
Jos seksiin ryhtymistä miettii synnytystavan kautta, yleensähän sektion jälki on kipeämpi pidempään, kuin alatiesynnytyksessä tulleet mahdolliset repeämät tai episiotomia. Eli alatiesynnyttäjä todennäköisemmin on nopeammin kunnossa, näin ainakin minulle on kerrottu.

Ei se synnytys juurikaan alakertaan pysyvää muutosta (yleensä) tee. Lantionpohjalihakset ovat suurimmat työmyyrät, niitä voi ja pitäisi itse jumpata, sillä se muutos tehdään. :) Oman kokemuksen mukaan synnytys hieman muutti tuntumaa, mutta tunto on tallella, ellei parempikin. :p
 
Meillä mies sanoi kuopuksen jälkeen kun kolmen viikon kuluttua oli seksiä ekan kerran synnytyksestä ja kysyin seksin jälkeen että oliko paikat muuttuneet niin hän sanoi ettei huomannut edes eroa :)

Ja kyllä, alatiesynnytyksestä toipuu nopeammin. Mäkään en oikein ymmärrä sitä että miksi sektiota pidetään turvallisempana entä alatiesynnytystä. Jos pelkää kipua niin kivut on kovemmat sektion jälkeen. Alatiesynnytykseen saa kipulääkkeet Jaa toipuminen tapahtuu aika nopeasti sektioon verrattuna. Itse oon aina kävellyt osastolle ja seuraavana aamuna oon pärjännyt yhdellä Panadolilla, kotona viimeistään ei oo tarvinnut enää mitään :)

Sektio on kuitenkin lääketieteellisesti suurimpia avoleikkauksia joten riskit on korkeat. :)

Ennen synnytystä lantionpohjalihasten reenaaminen on tärkeää koska reenattu lihas palautuu suorituksesta nopeammin entä reenamaton. Esim. Jos menee ekaa kertaa salille reenata täysiä, kaikki lihakset on hapoilla päivätolkulla. Jos olet reenannut jo muutaman kuukauden ja teet saman reenin, lihakset on kipeänä ehkä yhden päivän. Kohtu on lihas, lantionpohjassa on lihakset. :wink

Meillä on hyvin seksiä. Ainoa mikä haittaa on mun aamuvuorot. Kello soi 5.20 joten iltamyöhään ei jaksa valvoa. Reverse cowgirl on paras asento mielestäni :) Mies tykkään samasta. Samoin miehen istuessa sängyn reunalla ja itse sylissä, erinomainen, eikä massu ole tiellä :)
 
Oon samaa mieltä kyllä. Sektio on turvallisempi vain tietyissä tilanteissa. Suunnitellut sektiot toki itsessään hyvinkin turvallisia Suomessa. Ja erittäin tarpeellinen leikkaus sektio ylipäätään on.

Kipu ei ole se mitä pelkään. Varmasti kipuja on yksilöllisesti synnytyksen jälkeen synnytystavasta riippumatta. Haluaisin vain lapsen syntyvän terveenä ja turvallisesti, ilman että jää jumiin ja joudutaan hätätilanteeseen tai että repeän erittäin pahasti ja jää vaivoja.

Olen nyt päätynyt kokeilemaan alateitse synnytystä. Että tällä viikolla nähtäneen kuinka käy, menen pe käynnistykseen synnytyspelkoni vuoksi (39+5). Polilla luvattu suunniteltu käynnistys auttoi minua osaltaan valitsemaan tämän tien. Plus se, että tahtoisimme lapsia pienellä ikäerolla, joten pelkään miten kohtuni kestää jatkossa, jos menisin sektioon. Jos istukka kiinnittyisi sektioarpeen. Tai kestääkö sitten esim kolmea raskautta enää. Toki kaikkea ei voi tietää ja olen varautunut myös sektioon.

Oispa vaan jo ohi tavalla tai toisella :shy:
 
Muokattu viimeksi:
Tsemppiä synnytykseen Mamiliksi! Ikinä ei voi tietää mitä tapahtuu, se on valitettava tosiasia. Synnytys voi mennä hyvin tai sitten voi olla ongelmia. Suurimmalla osalla ei kuitenkaan tule pysyviä ongelmia ja suurin osa vauvoista syntyy ilman että heille syntyy siitä ongelmia. Onneksi Suomessa on päteviä kätilöitä ja lääkäreitä.
 
Tsemppiä synnytykseen Mamiliksi! Ikinä ei voi tietää mitä tapahtuu, se on valitettava tosiasia. Synnytys voi mennä hyvin tai sitten voi olla ongelmia. Suurimmalla osalla ei kuitenkaan tule pysyviä ongelmia ja suurin osa vauvoista syntyy ilman että heille syntyy siitä ongelmia. Onneksi Suomessa on päteviä kätilöitä ja lääkäreitä.

Kiitos paljon! :happy: Kerron sitten kuinka kävi. Olen toiveikas ja positiivisilla mielin, mutta olen hyväksynyt myös sen, että asiat voivat mennä pieleen. Sille ei sitten oikein mitään mahda.
 
Takaisin
Top